SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 27
Descargar para leer sin conexión
TEKIJÄNOIKEUDET JA	

CREATIVE COMMONS

DATAN AVAAJALLE
Avoin data -mestarikurssi	

6.3.2014	

datakoulu.fi

Avoin data -mestarikurssi	

OKF Finland	

okf.fi

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa
samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele
käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/
licenses/by-sa/4.0/.

Tarmo Toikkanen	

tarmo.fi
ESIPUHE, SISÄLTÖ JA TAVOITTEET
Tämä materiaalipaketti on
suunnattu niille, jotka
organisaatioissaan harkitsevat
datan avaamista. Datalla
tarkoitetaan mitä tahansa
tietoaineistoja ja avaamisella
niiden julkistamista sekä
avoimella käyttöluvalla
varustamista.	

1. osassa käydään läpi
tekijänoikeuslakia: Miten se
toimii, mikä on suojattua,
kuinka pitkään? Kuka omistaa
oikeudet aineistoon ja keneltä
luvat pitää pyytää?	


Tiettyjen aineistotyyppien
erityiskysymykset katsotaan
tarkemmin, toiset (datan
kannalta sekundääriset) taas
jätetään huomioitta.	

2. osassa esitellään avoimet
lisenssit, erityisesti Creative
Commons -lisenssit, jotka ovat
käytännön standardi ja myöskin
virallinen suositus avointen
tietoaineistojen lisenssiksi.	


Perustietojen lisäksi käydään
läpi CC-lisenssien käytännön
yksityiskohdat, lisenssin
merkitsemistavat ja niiden
toiminta.
Osa 1

TEKIJÄNOIKEUSLAKI

CC BY, walknboston
TEKIJÄNOIKEUDEN HISTORIA

Anne, Queen of Great Britain. Michael Dahl

National Portrait Gallery, London

Gutenbergin painokone vuodelta
1440 ei ollut syy tekijänoikeuden
syntyyn.	


Ranskan Droit d’auteur vuodelta
1793 korosti taitelijan moraalisia
oikeuksia.	


Ensimmäinen tekijänoikeuslaki oli
Statute of Anne vuodelta 1710, jolla
haluttiin säädellä kirjojen painooikeutta kruunun lisensoimille
painotaloille. Laki painotti
taloudellisia oikeuksia.	


Nykyinen tekijänoikeuslaki
perustuu Englannin ja Ranskan
lakeihin. Suomessa vuonna 1961
kirjoitettuun lakiin on vaikuttanut
tsaarin ajan sensuurilaki
(isyysoikeutta ei voi luovuttaa pois).	


Jo muinaiset roomalaiset tekivät
orjapajoissaan suosittujen runojen
kopioita tuhansia päivässä, sen
aikaisten taiteilijoiden harmiksi.	


Sen jälkeen lakia ovat muuttaneet
lukuisat kansainväliset
kauppasopimukset, pohjoismainen
yhteistyö sekä EU-direktiivit.
TEKIJÄNOIKEUDEN KEHITYSTÄ
JOHTAA MEDIATEOLLISUUS
Ennen tekijänoikeutta
yhteiskunnan etu oli maksimoitu.

Luovan työn tekijät

Yhteiskunta

Tekijänoikeuslaki pyrki alunperin
antamaan tekijöille oikeuksia.

Mediateollisuus
Nykyisin vahvin neuvottelutaho on kansainvälinen
mediateollisuus, joten nykylait suojaavat niiden etuja
enemmän kuin muiden.
TULEVAISUUDESSA JAKAMINEN
LISÄÄNTYY, LAKI SOPEUTUU
Nykylaki suojaa taloudellisesti
merkittäviä teoksia samalla
tavalla kuin turistin räpsimiä
kuvia. Tulevaisuudessa
mahdollisesti siirrytään
entiseen USAn käytäntöön,
jossa taloudellisesti
merkittävien teosten
tekijänoikeus haetaan
rekisteröimällä.	


Teosten jakaminen on yhä
helpompaa ja halvempaa
teknologia kehittyessä, joten se
tulee lisääntymään entisestään.
Valitettavasti yhä suurempi osa
kansasta tulee olemaan
rikollisia ellei lakia muuteta.	

Muutaman vuoden päästä voit
ostaa musiikkisoittimen, jossa
on valmiina kaikki maailman
musiikki.Vuonna 2020 voit
ostaa täppärin, jossa on kaikki
maailman elokuvat valmiina.
Tämä ei ehkä ole laillista, mutta
teknisesti mahdollista.
TEKIJÄNOIKEUSLAIN PIIRISSÄ ON KAIKKI
OMAPERÄINEN SEKÄ 7 ERITYISTAPAUSTA
Tekijänoikeus suojaa kaikkea
luovaa ja omaperäistä. Puhutaan
teoskynnyksestä tai
teostasosta, jonka
saavuttaessaan tuotosta
kutsutaan teokseksi.	

Lisäksi tekijänoikeuslakiin
kuuluvat ns. lähioikeudet, jotka
suojaavat seuraavia
erityistapauksia:


1. Kaikki valokuvat
2. Kaikki äänitallenteet
3. Kaikki videotallenteet
4. Kaikki mediayhtiöiden
TV- ja radiosignaalit
5. Työläät tietokannat
6. Laajat luettelot
7. Teosten esitykset

!

Sama tuotos voi saada suojaa
sekä lähioikeuksien puolella
että teoksena, jos se ylittää
teoskynnyksen.	

Tässä materiaalissa
keskitytään hieman
tarkemmin valokuvien sekä
tietokantojen
erityiskysymyksiin.
TEOSKYNNYS YLITTYY, KUN KUKAAN MUU EI
VOISI TEHDÄ ITSENÄISESTI SAMANLAISTA
TUOTOSTA.
Tekijänoikeuden suojan
kohteena on abstrakti teos,
joka ilmenee siitä tehdyissä
teoskappaleissa.	

Teoskynnyksen arviointi on
etenkin rajatapauksissa vaikeaa.
Arvioinnissa kannattaa olla
konservatiivinen, jottei riko
toisten oikeuksia.	

Jos jokin on teos, ei kukaan
muu saa tehdä samankaltaista
ilman lupaa. Kääntäen: Jos joku
voisi itsenäisesti tehdä
samankaltaisen, kyseessä ei voi
olla teos.	


Mitä vähemmän luovaa
pelivaraa tuotoksen
tekemisessä on, sitä
todennäköisemmin teostaso jää
saavuttamatta.	


!

“Jos kukaan muu
vastaavaan työhön
ryhtyessään ei päätyisi
samaan
lopputulokseen, teos
on todennäköisesti
riittävän omaperäinen”	

— Opettajan
tekijänoikeusopas, s. 33
VALOKUVAN ERITYISPIIRTEET
Kaikki “valon vaikutuksesta
syntyneet kuvat” ovat
lähioikeuksin suojattuja
valokuvina. Esimerkiksi
röntgenkuva tai infrapunakuva
on valokuva.	

Valokopioita ei kuitenkaan
pidetä valokuvina, vaikka ne
teknisesti sitä ovatkin. Jos
minkä tahansa paperin
valokopioon syntyisi
kopiokoneen käyttäjälle
yksinoikeus, olisi todellisuus
aika kummallinen.	


Irvaillen voisi sanoa, että jos
cmos-kenno on pystyssä, saa
valokuvaaja yksinoikeudet,
mutta vaakasuuntaiseen ei.	

Mm. Wikipedia tulkitsee, että 2ulotteisen teoksen tarkka
kopio kuvaamalla ei anna
kuvaajalle yksinoikeuksia.	

Lisätietoja: https://
commons.wikimedia.org/wiki/
Commons:Reuse_of_PDArt_photographs	


Valokuvan suoja ei suojaa
aihetta, vaan itse kuvaa.
Nykyisin siis tiedostoa. Kuka
tahansa muu saa kuvata saman
aiheen, mutta kuvatiedostoa ei
saa mennä kopioimaan ilman
lupaa.	

Valokuva voi myös ylittää
teoskynnyksen, jolloin se saa
suojaa teoksena.
ERI TYYPPISET VALOKUVAT
VALOKUVAN
OMAPERÄISYYS

VALOKUVAN
SISÄLTÖ

VALOKUVAN
KOHTELU

MUIDEN
OIKEUDET

Omaperäinen, ylittää
teoskynnyksen

ei merkitystä

suojataan teoksena

—

tarkka kuva teoksesta

uusi teoskappale,	

lähioikeudet??

teoksen tekijänoikeudet

Tavanomainen

yleiskuva, jossa
keskeisenä teos

teoksen tekijänoikeudet

yleiskuva, jossa näkyy
ihmisten kasvoja

henkilöiden
yksityisyydensuoja

yleiskuva

lähioikeuksin suojattu

—
LUETTELOJEN JA
TIETOKANTOJEN ERITYISPIIRTEET
EU:ssa ovat suojattuja
tietokannat, joiden laatiminen
on vaatinut paljon työtä.	

Pohjoismaissa ovat lisäksi
suojattuja kaikki luettelot, jotka
sisältävät paljon tietoja.	

Suoja koskee “laadullisesti tai
määrällisesti arvioiden
olennaisesta osasta” tehtyjä
kopioita tai julkaisuja. 	


Aineistojen sisältämää tietoa
voi siis hyödyntää esim.
sovelluksen palveluiden
tuottamiseen, mutta olennaista
osaa tietokannasta ei saa
näyttää ja jatkolevittää.	

Suojan kohteena on luettelo, ei
sen sisältö. Joku muu saa
itsenäisesti kerätä saman
luettelon, muttei kopioida sitä
toiselta.
KENELLE TULEVAT
YKSINOIKEUDET
Luovien teosten osalta
yksinoikeudet syntyvät aina
luonnolliselle henkilölle, ei
koskaan oikeushenkilölle.	

Lähioikeuksien oikeudet
syntyvät tuotoksen tuottajalle
joka voi olla henkilö tai
organisaatio.	

Sopimus (esim. työsopimus,
kustannussopimus) voi jakaa
yksinoikeuksia toisille.	


Jos sopimus on
yksinoikeudellinen, puhutaan
oikeuksien luovuttamisesta.
Muuten on parempi puhua
käyttöluvan myöntämisestä.	

Oikeuksien kokonaisluovutus
tarkoittaa kaikkien oikeuksien
yksinomaista luovutusta
pysyvästi ja maailmanlaajuisesti.	

Sopimuksessa on erikseen
mainittava, jos
oikeuksiensaajalle halutaan
antaa myös oikeus myöntää
oikeuksia eteenpäin.	


Yksinoikeuksiin kuuluvat
taloudelliset oikeudet
(yksinoikeus kopiointiin,
julkistamiseen, levittämiseen,
esittämiseen ja välittämiseen)
sekä moraaliset oikeudet
(mm. isyysoikeus,
respektioikeus).
PLAGIOINTI ON TOISEN
AJATUSTEN ESITTÄMISTÄ OMINA
Plagiointi ei ole
tekijänoikeuslain piirissä, vaikka
se monesti siihen sotketaankin.
Syy sekaannukseen on se, että
sekä plagiointiin että
tekijänoikeuksiin liittyy
alkuperäisen tekijän
mainitseminen.	

Tekijänoikeuslaki edellyttää
toisen teoksen tekijän
mainitsemista esim. sitaatin
yhteydessä. Nimen pois
jättäminen on tällöin sekä
plagiointia että
tekijänoikeusrikkomus.	


Plagiointiin voi kuitenkin
syyllistyä myös muuten.Vaikka
ideat eivät ole minkään lain
suojaamia, toisten ajatusten,
ideoiden tai työn esittäminen
omana on plagiointia.	

Plagiointi on vilpillistä
toimintaa, muttei itsessään lain
vastaista. Monilla aloilla
plagiointi on kuitenkin huono
uraliike. Tarpeeksi räikeä
plagiointi on myös lain vastaista,
esim. “Laki sopimattomasta
menettelystä
elinkeinotoiminnassa"	


Lisätietoja: http://
www.opettajantekijanoikeus.fi/
2013/05/metsanvaki-onplagiaatti-ginkgo-ei/	

http://www.finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/1978/19781061
PUBLIC DOMAIN
Public domain -termiä ei ole
vakiintuneesti suomennettu.
PD:llä tarkoitetaan, että
tuotos on
tekijänoikeussuojan
ulkopuolella, siis “yleisesti
käytettävissä”.	

Kun teoksen suoja-aika
umpeutuu, päätyy se public
domainiin.	


Jotkin teokset voivat olla
public domainissa alusta
alkaen. USAssa liittovaltion
tuottama on PD:ssä. USAssa
kuka tahansa voi luovuttaa
tekemänsä PD:hen niin
halutessaan. Suomessa: katso
9§.	

Tuotokset, jotka eivät ole
lähioikeuksien suojaamia
eivätkä ylitä teoskynnystä,
ovat käytännössä myös
PD:ssä.

9 §: Tekijänoikeutta ei ole:	

1) lakeihin ja asetuksiin;	

2) muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain
(188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden
viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain
(189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin,
määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;	

3) valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin
kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;	

4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen
päätöksiin ja lausumiin;	

5) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4
kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai
teettämiin käännöksiin.
KAUANKO YKSINOIKEUDET
KESTÄVÄT
LAJI

SUOJAN KESTO

SUOJA
UMPEUTUNUT
VUONNA 2014

TEOS

70 vuotta tekijän kuolemasta

-1943

VALOKUVA

50 vuotta valmistumisesta

-1966*

TEOKSEN ESITYS

50 vuotta esityksestä

-1963

TV- TAI
RADIOLÄHETYS	


50 vuotta viimeisestä lähetyksestä (uusittavissa)

-1963

TIETOKANTA TAI
LUETTELO

15 vuotta julkaisusta

-1998

KUVATALLENNE

50 vuotta tallennuksesta tai julkaisusta

-1963

ÄÄNITALLENNE

50 vuotta tallennuksesta tai 70 vuotta julkaisusta

-1962**

*) Alunperin 25v, vuodesta 1992 alkaen 50v **) Alunperin 50v, vuodesta 2013 alkaen 70v
MUUT SUOJAT: HENKILÖTIEDOT,
KOTIRAUHA
Toisen yksityistietoja ei saa
julkistaa ilman asianomaisen
lupaa, ellei henkilötietolaissa
ole mainittu perustetta
julkistukselle.	

Henkilötietoja ovat mm. nimi,
kasvot, kotiosoite, auton
rekisterinumero,
henkilötunnus…	

Yksi tieto ei ole vielä ongelma,
mutta kahden tiedon
yhdistäminen tekee niistä
tiettyyn henkilöön kuuluvat.	


Julkisuuden henkilöillä on
vähemmän yksityisyyttä kuin
yksityishenkilöillä. Mitä
julkisempia henkilöt ovat, sitä
vähemmän he voivat edellyttää
yksityisyytensä kunnioitusta.	

Henkilön kuoltua
yksityisyydensuoja on hieman
epäselvä, koska jotkin kuolleen
yksityisasiat voivat koskettaa
tämän lähipiiriä. Käytännössä
noin 20 vuoden jälkeen
pidetään yksityisyydensuojaa
hälvenneenä.	


Lisätietoja: http://www.finlex.fi/
fi/laki/ajantasa/1999/19990523	

Kotirauha suojaa yöpymistiloja.,
julkisrauha tiettyjä julkisia tiloja.
Rauhoitus rajoittaa tilan
tarkkailua tai tallentamista.
Rajoitus koskee myös tilan
ulkopuolelta tehtyä tarkkailua.
Osa 2

KÄYTTÖLUVAT
JA CREATIVE
COMMONS

CC BY, Giuli-O
KÄYTTÖLUVAT
Käyttölupa on lisenssi-sanan
suositeltu suomennos.
Tarkoittavat siis samaa asiaa.	

Suljettu lisenssi rajaa
oikeuksia ja se on pakko
hyväksyä, jotta kyseistä tuotetta
voi käyttää. Tyyppiesimerkki
ovat ohjelmistojen
käyttölisenssit.	


Avoin lisenssi antaa lisää
oikeuksia eikä sitä ole pakko
hyväksyä. Jos lisenssiä ei
hyväksy, toimitaan vallitsevien
lakien mukaan. Lisenssin
hyväksymällä saa sen
myöntämän lisäoikeudet, jos
vain toimii sen ehtojen
mukaisesti.	

Avoin lisenssi koskee kaikkia
maailmassa, ei vain tiettyä
henkilöä tai ryhmää.	

Maailman eniten käytetty avoin
lisenssi on Creative
Commons -lisenssijärjestelmä.
Creative Commons eli CC on
maailman eniten käytetty avoin
lisenssi. Lisenssejä kehittää ja
ylläpitää USAlainen voittoa
tavoittelematon organisaatio
Creative Commons Inc, jonka
perustajiin kuuluu mm.
Lawrence Lessig.	

Lisenssien käyttö ei edellytä
mitään rekisteröintiä, lupaa tai
maksua.	


Ensimmäinen CC-lisenssi
julkaistiin vuonna 2001.
Kyseessä oli USAlainen lisenssi,
josta tehtiin sovituksia eri
maihin, myös Suomeen.	

Versioita 2.0 (2004) tai 3.0
(2009) ei ole sovitettu
Suomeen.	


Versio 4.0 julkaistiin syksyllä
2013. Kyseessä on
kansainvälinen lisenssi, jota ei
enää soviteta eri
oikeusjärjestelmiin vaan josta
vain tehdään käännökset.	

4.0-lisenssi huomioi
eurooppalaisen tietokantojen
lähioikeussuojan.	

4.0-lisenssien suomennos
valmistuu keväällä 2014.
CC-LISENSSIN
ILMENEMISMUODOT
CC-lisenssi on itse teoksessa
tai sen yhteydessä. Katso
esimerkki tämän
materiaalipaketin ensimmäiseltä
sivulta.	

Lisenssin logo kertoo
olennaiset yhdellä vilkaisulla.
Lisenssin selitysteksti kertoo
yhdessä lauseessa tekijän
tiedot. Lisenssin metadata
mahdollistaa lisenssin
tunnistamisen koneellisesti.
Metadata on RDFa- tai XMPmuodossa.	


Lisenssimerkinnässä on linkki
itse lisenssiin. Linkin takana on
Deed eli tiivistelmä, joka on
ihmisluettava, ymmärrettävä, ja
yksinkertainen selitys lisenssin
merkityksestä. Tiivistelmästä
vuorostaan on linkki itse
lisenssiin eli käyttölupaan, joka
on tarkoitettu lakimiehiä ja
oikeudenkäyntiä varten.
CC-EHDOT

BY	

Nimeä	


NC	

EiKaupallinen	


ND	

EiJohdannaisia	


SA	

JaaSamoin	


!

!

!

!

Edellyttää tekijän
mainitsemista
jatkokäytössä

Rajaa lisenssin vain
epäkaupalliseen
käyttöön.

Teosta saa jakaa vain
sellaisenaan, ilman
muutoksia.

Jos teosta muunnellaan,
julkaistessa on käytettävä
samaa tai yhteensopivaa
lisenssiä.
CC-LISENSSIT
Vapaat lisenssit
CC BY 4.0
CC BY 4.0 sallii teoksen
rajoittamattoman jatkokäytön.
Ainoa edellytys on tekijän
mainitseminen.	

JHS “Avoimen tietoaineiston
käyttölupa” suosittelee CC BY
4.0:aa kaikkeen julkishallinnon
avoimeen dataan.	

Aiemmin datan avaaamiseen
käytetyt kotimaiset lisenssit
ovat hyvin pitkälle samanlaisia
kuin CC BY, mutta koska ne
ovat kotimaisia, niitä eivät
ulkomaiset tahot osaa tai
uskalla välttämättä käyttää.	


Miksi CC BY eikä jokin muu
lisenssi?	

NC-ehtoa ei suositella, koska
avointa dataa on nimenomaan
tarkoitus voida hyödyntää
kaupallisesti.	

ND-ehtoa ei suositella, koska
jatkokäytössä dataa pitää voida
jatkojalostaa, yhdistää muihin
aineistoihin ja julkaista.	


SA-ehtoa ei suositella, koska se
rajoittaa muunnelmien
julkaisutapaa. Etenkin
kaupallista hyödyntämistä voi
haitata, jos jalostettu data on
pakko julkaista avoimella
lisenssillä.
CC0 (NOLLA)
CC0 (cc zero, cc nolla) on
työkalu yksinoikeuksista
luopumiseen mahdollisimman
laajasti.	

USAssa voi luovuttaa
tuotoksensa public domainiin,
mutta Euroopassa esim.
isyysoikeudesta ei joka
tilanteessa voi luopua.	

CC0:lla tekijä luopuu kaikista
yksinoikeuksistaan lain
sallimissa rajoissa.	


JHS “Avoimen tietoaineiston
käyttölupa” mainitsee CC0:n
vaihtoehtoiseksi lisenssiksi
silloin, kun alkuperäistä tiedon
tekijää ei tarvitse mainita
jatkokäyttötilanteissa.	

Euroopassa kulttuurikatalogien
metadatan lisenssiksi on
vakiintumassa CC0. Tätä
käytetään mm. Europeana- ja
Finna-palveluissa.	


Useimmiten katalogin
metadatassa ei ole mitään
teoskynnyksen ylittävää, mutta
siitä ei voi olla aina varma. CC0
antaa jatkokäyttäjälle
varmuuden siitä, että katalogin
käytöstä ei seuraa
tekijänoikeusongelmia.
CC-LISENSSIN MERKITSEMINEN
Selvitä ensin tarvittavat tiedot:	

1. Käytettävä lisenssi	

2. Aineiston nimi, julkaisupäivä,
versionumero, tekijän nimi	

3. Aineiston virallinen
julkaisuosoite, URL	

4. Tarvittaessa
tekijänoikeushuomautus
(copyright notice)	

5. Tarvittaessa
vastuunrajoituslauseke
(disclaimer)	


Hae lisenssi CC:n
lisenssivalitsimesta RDFa-, XMP- tai
tekstimuodossa: http://
creativecommons.org/choose/?
lang=fi	

Selvitä, voitko liittää lisenssin
suoraan jaeltavaan tiedostoon.Voit
lisätä lisenssin sekä näkyvänä että
metadatana.	

Liitä joka tapauksessa lisenssi sille
verkkosivulle, jossa aineisto
julkaistaan.	

CC-lisenssi sanoo suoraan, että
aineiston jatkokäyttäjä on itse
vastuussa tekemisistään ja ettei
alkuperäinen julkaisija ole vastuussa
mistään.	


Tietenkin tiedon julkaisijalla on
normaali vastuunsa tietojen
oikeellisuudesta sekä muiden lakien
seuraamisesta, mutta aineiston
avaamisen myötä muiden tekemät
uudet julkaisumuodot ja
jatkokäyttötavat eivät ole enää
alkuperäisen tekijän vastuulla.	

Lisätietoja: http://
creativecommons.fi/lisenssit/
lisenssien-kayttoohje/	

http://creativecommons.fi/lisenssit/
lisenssien-kayttoohje/cc-lisenssinmerkitsemisohjeet/
NIMEÄMISTIEDOT
JATKOKÄYTTÄJÄN
KONELUETTAVA? PAKKO MAINITA?

TIETO

PAKOLLINEN LISENSSIMERKINNÄSSÄ?

LISENSSIN EHDOT JA
VERSIO

Kyllä

Kyllä

Kyllä

LINKKI LISENSSIIN

Kyllä

Kyllä

Kyllä

TEOKSEN NIMI

Ei

Kyllä

Ei

TEKIJÄN NIMI TAI
NIMIKERKKI

Ei

Kyllä

Kyllä

LINKKI TEOKSEEN

Ei

Kyllä

Kyllä

TEKIJÄNOIKEUSHUOMAUTUS
VASTUUNRAJOITUSLAUSEKE
LINKKI
ALKUPERÄISEEN

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei
KIITOS!
Lisätietoja:	

!
http://creativecommons.fi	

http://opettajantekijanoikeus.fi	

http://datakoulu.fi	

http://okf.fi	

http://tarmo.fi	

!
tarmo@iki.fi

Más contenido relacionado

Destacado

Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)
Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)
Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)Harto Pönkä
 
LinkedIn Suomessa Infograafi
LinkedIn Suomessa InfograafiLinkedIn Suomessa Infograafi
LinkedIn Suomessa InfograafiPekka Tuominen
 
Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015
Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015
Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015Eenariina Hämäläinen
 
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuriOsallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuriHenriikka Vartiainen
 
Sosiaalisen median tilannekatsaus: tasapainoilua itsen ja muiden välillä
Sosiaalisen median tilannekatsaus:  tasapainoilua itsen ja muiden välilläSosiaalisen median tilannekatsaus:  tasapainoilua itsen ja muiden välillä
Sosiaalisen median tilannekatsaus: tasapainoilua itsen ja muiden välilläHarto Pönkä
 
The Digital Consumer Report 2014 Nielsen
The Digital Consumer Report 2014 NielsenThe Digital Consumer Report 2014 Nielsen
The Digital Consumer Report 2014 NielsenDung Tri
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2015
Sosiaalisen median katsaus 02/2015Sosiaalisen median katsaus 02/2015
Sosiaalisen median katsaus 02/2015Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median katsaus 10/2016
Sosiaalisen median katsaus 10/2016Sosiaalisen median katsaus 10/2016
Sosiaalisen median katsaus 10/2016Harto Pönkä
 
Opettajan tekijänoikeudet
Opettajan tekijänoikeudetOpettajan tekijänoikeudet
Opettajan tekijänoikeudetTarmo Toikkanen
 

Destacado (9)

Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)
Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)
Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri (v. 2)
 
LinkedIn Suomessa Infograafi
LinkedIn Suomessa InfograafiLinkedIn Suomessa Infograafi
LinkedIn Suomessa Infograafi
 
Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015
Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015
Digitaaliset oppimateriaalit Koulutus Kajaanissa 9.4.2015
 
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuriOsallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri
 
Sosiaalisen median tilannekatsaus: tasapainoilua itsen ja muiden välillä
Sosiaalisen median tilannekatsaus:  tasapainoilua itsen ja muiden välilläSosiaalisen median tilannekatsaus:  tasapainoilua itsen ja muiden välillä
Sosiaalisen median tilannekatsaus: tasapainoilua itsen ja muiden välillä
 
The Digital Consumer Report 2014 Nielsen
The Digital Consumer Report 2014 NielsenThe Digital Consumer Report 2014 Nielsen
The Digital Consumer Report 2014 Nielsen
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2015
Sosiaalisen median katsaus 02/2015Sosiaalisen median katsaus 02/2015
Sosiaalisen median katsaus 02/2015
 
Sosiaalisen median katsaus 10/2016
Sosiaalisen median katsaus 10/2016Sosiaalisen median katsaus 10/2016
Sosiaalisen median katsaus 10/2016
 
Opettajan tekijänoikeudet
Opettajan tekijänoikeudetOpettajan tekijänoikeudet
Opettajan tekijänoikeudet
 

Similar a Tekijänoikeudet ja creative commons datan avaajalle

Opetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAO
Opetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAOOpetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAO
Opetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAOSanna Brauer
 
Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?
Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?
Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?Vesa Linja-aho
 
AvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridata
AvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridataAvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridata
AvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridataTuomas Nolvi
 
Suomeksi 121210225621-phpapp02
Suomeksi 121210225621-phpapp02Suomeksi 121210225621-phpapp02
Suomeksi 121210225621-phpapp02LeenaHofslagare
 
Avointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Avointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassaAvointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Avointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassaOtto Kekäläinen
 
Tekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena Mansala
Tekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena MansalaTekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena Mansala
Tekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena MansalaOperightOpettaja
 

Similar a Tekijänoikeudet ja creative commons datan avaajalle (8)

Opetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAO
Opetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAOOpetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAO
Opetuksen tekijänoikeudet ja avoimet oppimateriaalit - OSAO
 
Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?
Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?
Mitä jokaisen opiskelijan tulisi tietää tekijänoikeuksista?
 
AvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridata
AvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridataAvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridata
AvoinGlam-liike ja avoin kulttuuridata
 
Suomeksi 121210225621-phpapp02
Suomeksi 121210225621-phpapp02Suomeksi 121210225621-phpapp02
Suomeksi 121210225621-phpapp02
 
Avointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Avointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassaAvointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Avointen ja ilmaisten ohjelmien hyödyntäminen järjestötoiminnassa
 
Luokk6 2. kerta
Luokk6 2. kertaLuokk6 2. kerta
Luokk6 2. kerta
 
Luento3
Luento3Luento3
Luento3
 
Tekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena Mansala
Tekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena MansalaTekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena Mansala
Tekijänoikeus ja opettajat - Marja-Leena Mansala
 

Más de Tarmo Toikkanen

Koodiaapinen-MOOC 2015 toteutuma
Koodiaapinen-MOOC 2015 toteutumaKoodiaapinen-MOOC 2015 toteutuma
Koodiaapinen-MOOC 2015 toteutumaTarmo Toikkanen
 
Basics of copyright and open content for educators
Basics of copyright and open content for educatorsBasics of copyright and open content for educators
Basics of copyright and open content for educatorsTarmo Toikkanen
 
Tekijänoikeudet verkossa
Tekijänoikeudet verkossaTekijänoikeudet verkossa
Tekijänoikeudet verkossaTarmo Toikkanen
 
Kansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Kansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossaKansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Kansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossaTarmo Toikkanen
 
Peruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Peruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossaPeruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Peruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossaTarmo Toikkanen
 
Johdanto sosiaaliseen mediaan
Johdanto sosiaaliseen mediaanJohdanto sosiaaliseen mediaan
Johdanto sosiaaliseen mediaanTarmo Toikkanen
 
Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011
Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011
Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011Tarmo Toikkanen
 
Avoimet sisällöt ja lisenssit
Avoimet sisällöt ja lisenssitAvoimet sisällöt ja lisenssit
Avoimet sisällöt ja lisenssitTarmo Toikkanen
 
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)Tarmo Toikkanen
 
Sosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana
Sosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajanaSosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana
Sosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajanaTarmo Toikkanen
 
Avoimet sisällöt liiketoiminnassa
Avoimet sisällöt liiketoiminnassaAvoimet sisällöt liiketoiminnassa
Avoimet sisällöt liiketoiminnassaTarmo Toikkanen
 
Tietosuoja ja tekijänoikeus
Tietosuoja ja tekijänoikeusTietosuoja ja tekijänoikeus
Tietosuoja ja tekijänoikeusTarmo Toikkanen
 
Sosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaa
Sosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaaSosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaa
Sosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaaTarmo Toikkanen
 
Opettajan identiteetti sosiaalisessa mediassa
Opettajan identiteetti sosiaalisessa mediassaOpettajan identiteetti sosiaalisessa mediassa
Opettajan identiteetti sosiaalisessa mediassaTarmo Toikkanen
 
Web 2.0 ohjelmistotuotannossa
Web 2.0 ohjelmistotuotannossaWeb 2.0 ohjelmistotuotannossa
Web 2.0 ohjelmistotuotannossaTarmo Toikkanen
 
Tekijänoikeuden perusteet
Tekijänoikeuden perusteetTekijänoikeuden perusteet
Tekijänoikeuden perusteetTarmo Toikkanen
 

Más de Tarmo Toikkanen (20)

Koodiaapinen-MOOC 2015 toteutuma
Koodiaapinen-MOOC 2015 toteutumaKoodiaapinen-MOOC 2015 toteutuma
Koodiaapinen-MOOC 2015 toteutuma
 
Basics of copyright and open content for educators
Basics of copyright and open content for educatorsBasics of copyright and open content for educators
Basics of copyright and open content for educators
 
Ketterät projektit
Ketterät projektitKetterät projektit
Ketterät projektit
 
Tekijänoikeudet verkossa
Tekijänoikeudet verkossaTekijänoikeudet verkossa
Tekijänoikeudet verkossa
 
Kansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Kansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossaKansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Kansalaiselle: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
 
Peruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Peruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossaPeruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
Peruskouluun: Verkkoaineiston hyödyntäminen mediatuotannossa
 
Johdanto sosiaaliseen mediaan
Johdanto sosiaaliseen mediaanJohdanto sosiaaliseen mediaan
Johdanto sosiaaliseen mediaan
 
Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011
Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011
Opettajan tekijänoikeudet, ITK 2011
 
Avoimet sisällöt ja lisenssit
Avoimet sisällöt ja lisenssitAvoimet sisällöt ja lisenssit
Avoimet sisällöt ja lisenssit
 
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO)
 
Sosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana
Sosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajanaSosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana
Sosiaalinen media yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana
 
Avoimet lisenssit
Avoimet lisenssitAvoimet lisenssit
Avoimet lisenssit
 
Avoimet sisällöt liiketoiminnassa
Avoimet sisällöt liiketoiminnassaAvoimet sisällöt liiketoiminnassa
Avoimet sisällöt liiketoiminnassa
 
Education in Finland
Education in FinlandEducation in Finland
Education in Finland
 
SoMe eilen ja huomenna
SoMe eilen ja huomennaSoMe eilen ja huomenna
SoMe eilen ja huomenna
 
Tietosuoja ja tekijänoikeus
Tietosuoja ja tekijänoikeusTietosuoja ja tekijänoikeus
Tietosuoja ja tekijänoikeus
 
Sosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaa
Sosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaaSosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaa
Sosiaalinen media oppimisen tukena - mennyttä, tulevaa ja toimivaa
 
Opettajan identiteetti sosiaalisessa mediassa
Opettajan identiteetti sosiaalisessa mediassaOpettajan identiteetti sosiaalisessa mediassa
Opettajan identiteetti sosiaalisessa mediassa
 
Web 2.0 ohjelmistotuotannossa
Web 2.0 ohjelmistotuotannossaWeb 2.0 ohjelmistotuotannossa
Web 2.0 ohjelmistotuotannossa
 
Tekijänoikeuden perusteet
Tekijänoikeuden perusteetTekijänoikeuden perusteet
Tekijänoikeuden perusteet
 

Tekijänoikeudet ja creative commons datan avaajalle

  • 1. TEKIJÄNOIKEUDET JA CREATIVE COMMONS
 DATAN AVAAJALLE Avoin data -mestarikurssi 6.3.2014 datakoulu.fi Avoin data -mestarikurssi OKF Finland okf.fi Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/ licenses/by-sa/4.0/. Tarmo Toikkanen tarmo.fi
  • 2. ESIPUHE, SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Tämä materiaalipaketti on suunnattu niille, jotka organisaatioissaan harkitsevat datan avaamista. Datalla tarkoitetaan mitä tahansa tietoaineistoja ja avaamisella niiden julkistamista sekä avoimella käyttöluvalla varustamista. 1. osassa käydään läpi tekijänoikeuslakia: Miten se toimii, mikä on suojattua, kuinka pitkään? Kuka omistaa oikeudet aineistoon ja keneltä luvat pitää pyytää? Tiettyjen aineistotyyppien erityiskysymykset katsotaan tarkemmin, toiset (datan kannalta sekundääriset) taas jätetään huomioitta. 2. osassa esitellään avoimet lisenssit, erityisesti Creative Commons -lisenssit, jotka ovat käytännön standardi ja myöskin virallinen suositus avointen tietoaineistojen lisenssiksi. Perustietojen lisäksi käydään läpi CC-lisenssien käytännön yksityiskohdat, lisenssin merkitsemistavat ja niiden toiminta.
  • 4. TEKIJÄNOIKEUDEN HISTORIA Anne, Queen of Great Britain. Michael Dahl
 National Portrait Gallery, London Gutenbergin painokone vuodelta 1440 ei ollut syy tekijänoikeuden syntyyn. Ranskan Droit d’auteur vuodelta 1793 korosti taitelijan moraalisia oikeuksia. Ensimmäinen tekijänoikeuslaki oli Statute of Anne vuodelta 1710, jolla haluttiin säädellä kirjojen painooikeutta kruunun lisensoimille painotaloille. Laki painotti taloudellisia oikeuksia. Nykyinen tekijänoikeuslaki perustuu Englannin ja Ranskan lakeihin. Suomessa vuonna 1961 kirjoitettuun lakiin on vaikuttanut tsaarin ajan sensuurilaki (isyysoikeutta ei voi luovuttaa pois). Jo muinaiset roomalaiset tekivät orjapajoissaan suosittujen runojen kopioita tuhansia päivässä, sen aikaisten taiteilijoiden harmiksi. Sen jälkeen lakia ovat muuttaneet lukuisat kansainväliset kauppasopimukset, pohjoismainen yhteistyö sekä EU-direktiivit.
  • 5. TEKIJÄNOIKEUDEN KEHITYSTÄ JOHTAA MEDIATEOLLISUUS Ennen tekijänoikeutta yhteiskunnan etu oli maksimoitu. Luovan työn tekijät Yhteiskunta Tekijänoikeuslaki pyrki alunperin antamaan tekijöille oikeuksia. Mediateollisuus Nykyisin vahvin neuvottelutaho on kansainvälinen mediateollisuus, joten nykylait suojaavat niiden etuja enemmän kuin muiden.
  • 6. TULEVAISUUDESSA JAKAMINEN LISÄÄNTYY, LAKI SOPEUTUU Nykylaki suojaa taloudellisesti merkittäviä teoksia samalla tavalla kuin turistin räpsimiä kuvia. Tulevaisuudessa mahdollisesti siirrytään entiseen USAn käytäntöön, jossa taloudellisesti merkittävien teosten tekijänoikeus haetaan rekisteröimällä. Teosten jakaminen on yhä helpompaa ja halvempaa teknologia kehittyessä, joten se tulee lisääntymään entisestään. Valitettavasti yhä suurempi osa kansasta tulee olemaan rikollisia ellei lakia muuteta. Muutaman vuoden päästä voit ostaa musiikkisoittimen, jossa on valmiina kaikki maailman musiikki.Vuonna 2020 voit ostaa täppärin, jossa on kaikki maailman elokuvat valmiina. Tämä ei ehkä ole laillista, mutta teknisesti mahdollista.
  • 7. TEKIJÄNOIKEUSLAIN PIIRISSÄ ON KAIKKI OMAPERÄINEN SEKÄ 7 ERITYISTAPAUSTA Tekijänoikeus suojaa kaikkea luovaa ja omaperäistä. Puhutaan teoskynnyksestä tai teostasosta, jonka saavuttaessaan tuotosta kutsutaan teokseksi. Lisäksi tekijänoikeuslakiin kuuluvat ns. lähioikeudet, jotka suojaavat seuraavia erityistapauksia:
 1. Kaikki valokuvat 2. Kaikki äänitallenteet 3. Kaikki videotallenteet 4. Kaikki mediayhtiöiden TV- ja radiosignaalit 5. Työläät tietokannat 6. Laajat luettelot 7. Teosten esitykset ! Sama tuotos voi saada suojaa sekä lähioikeuksien puolella että teoksena, jos se ylittää teoskynnyksen. Tässä materiaalissa keskitytään hieman tarkemmin valokuvien sekä tietokantojen erityiskysymyksiin.
  • 8. TEOSKYNNYS YLITTYY, KUN KUKAAN MUU EI VOISI TEHDÄ ITSENÄISESTI SAMANLAISTA TUOTOSTA. Tekijänoikeuden suojan kohteena on abstrakti teos, joka ilmenee siitä tehdyissä teoskappaleissa. Teoskynnyksen arviointi on etenkin rajatapauksissa vaikeaa. Arvioinnissa kannattaa olla konservatiivinen, jottei riko toisten oikeuksia. Jos jokin on teos, ei kukaan muu saa tehdä samankaltaista ilman lupaa. Kääntäen: Jos joku voisi itsenäisesti tehdä samankaltaisen, kyseessä ei voi olla teos. Mitä vähemmän luovaa pelivaraa tuotoksen tekemisessä on, sitä todennäköisemmin teostaso jää saavuttamatta. ! “Jos kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään ei päätyisi samaan lopputulokseen, teos on todennäköisesti riittävän omaperäinen” — Opettajan tekijänoikeusopas, s. 33
  • 9. VALOKUVAN ERITYISPIIRTEET Kaikki “valon vaikutuksesta syntyneet kuvat” ovat lähioikeuksin suojattuja valokuvina. Esimerkiksi röntgenkuva tai infrapunakuva on valokuva. Valokopioita ei kuitenkaan pidetä valokuvina, vaikka ne teknisesti sitä ovatkin. Jos minkä tahansa paperin valokopioon syntyisi kopiokoneen käyttäjälle yksinoikeus, olisi todellisuus aika kummallinen. Irvaillen voisi sanoa, että jos cmos-kenno on pystyssä, saa valokuvaaja yksinoikeudet, mutta vaakasuuntaiseen ei. Mm. Wikipedia tulkitsee, että 2ulotteisen teoksen tarkka kopio kuvaamalla ei anna kuvaajalle yksinoikeuksia. Lisätietoja: https:// commons.wikimedia.org/wiki/ Commons:Reuse_of_PDArt_photographs Valokuvan suoja ei suojaa aihetta, vaan itse kuvaa. Nykyisin siis tiedostoa. Kuka tahansa muu saa kuvata saman aiheen, mutta kuvatiedostoa ei saa mennä kopioimaan ilman lupaa. Valokuva voi myös ylittää teoskynnyksen, jolloin se saa suojaa teoksena.
  • 10. ERI TYYPPISET VALOKUVAT VALOKUVAN OMAPERÄISYYS VALOKUVAN SISÄLTÖ VALOKUVAN KOHTELU MUIDEN OIKEUDET Omaperäinen, ylittää teoskynnyksen ei merkitystä suojataan teoksena — tarkka kuva teoksesta uusi teoskappale, lähioikeudet?? teoksen tekijänoikeudet Tavanomainen yleiskuva, jossa keskeisenä teos teoksen tekijänoikeudet yleiskuva, jossa näkyy ihmisten kasvoja henkilöiden yksityisyydensuoja yleiskuva lähioikeuksin suojattu —
  • 11. LUETTELOJEN JA TIETOKANTOJEN ERITYISPIIRTEET EU:ssa ovat suojattuja tietokannat, joiden laatiminen on vaatinut paljon työtä. Pohjoismaissa ovat lisäksi suojattuja kaikki luettelot, jotka sisältävät paljon tietoja. Suoja koskee “laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta” tehtyjä kopioita tai julkaisuja. Aineistojen sisältämää tietoa voi siis hyödyntää esim. sovelluksen palveluiden tuottamiseen, mutta olennaista osaa tietokannasta ei saa näyttää ja jatkolevittää. Suojan kohteena on luettelo, ei sen sisältö. Joku muu saa itsenäisesti kerätä saman luettelon, muttei kopioida sitä toiselta.
  • 12. KENELLE TULEVAT YKSINOIKEUDET Luovien teosten osalta yksinoikeudet syntyvät aina luonnolliselle henkilölle, ei koskaan oikeushenkilölle. Lähioikeuksien oikeudet syntyvät tuotoksen tuottajalle joka voi olla henkilö tai organisaatio. Sopimus (esim. työsopimus, kustannussopimus) voi jakaa yksinoikeuksia toisille. Jos sopimus on yksinoikeudellinen, puhutaan oikeuksien luovuttamisesta. Muuten on parempi puhua käyttöluvan myöntämisestä. Oikeuksien kokonaisluovutus tarkoittaa kaikkien oikeuksien yksinomaista luovutusta pysyvästi ja maailmanlaajuisesti. Sopimuksessa on erikseen mainittava, jos oikeuksiensaajalle halutaan antaa myös oikeus myöntää oikeuksia eteenpäin. Yksinoikeuksiin kuuluvat taloudelliset oikeudet (yksinoikeus kopiointiin, julkistamiseen, levittämiseen, esittämiseen ja välittämiseen) sekä moraaliset oikeudet (mm. isyysoikeus, respektioikeus).
  • 13. PLAGIOINTI ON TOISEN AJATUSTEN ESITTÄMISTÄ OMINA Plagiointi ei ole tekijänoikeuslain piirissä, vaikka se monesti siihen sotketaankin. Syy sekaannukseen on se, että sekä plagiointiin että tekijänoikeuksiin liittyy alkuperäisen tekijän mainitseminen. Tekijänoikeuslaki edellyttää toisen teoksen tekijän mainitsemista esim. sitaatin yhteydessä. Nimen pois jättäminen on tällöin sekä plagiointia että tekijänoikeusrikkomus. Plagiointiin voi kuitenkin syyllistyä myös muuten.Vaikka ideat eivät ole minkään lain suojaamia, toisten ajatusten, ideoiden tai työn esittäminen omana on plagiointia. Plagiointi on vilpillistä toimintaa, muttei itsessään lain vastaista. Monilla aloilla plagiointi on kuitenkin huono uraliike. Tarpeeksi räikeä plagiointi on myös lain vastaista, esim. “Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa" Lisätietoja: http:// www.opettajantekijanoikeus.fi/ 2013/05/metsanvaki-onplagiaatti-ginkgo-ei/ http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1978/19781061
  • 14. PUBLIC DOMAIN Public domain -termiä ei ole vakiintuneesti suomennettu. PD:llä tarkoitetaan, että tuotos on tekijänoikeussuojan ulkopuolella, siis “yleisesti käytettävissä”. Kun teoksen suoja-aika umpeutuu, päätyy se public domainiin. Jotkin teokset voivat olla public domainissa alusta alkaen. USAssa liittovaltion tuottama on PD:ssä. USAssa kuka tahansa voi luovuttaa tekemänsä PD:hen niin halutessaan. Suomessa: katso 9§. Tuotokset, jotka eivät ole lähioikeuksien suojaamia eivätkä ylitä teoskynnystä, ovat käytännössä myös PD:ssä. 9 §: Tekijänoikeutta ei ole: 1) lakeihin ja asetuksiin; 2) muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain (189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin; 3) valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin; 4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin; 5) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin.
  • 15. KAUANKO YKSINOIKEUDET KESTÄVÄT LAJI SUOJAN KESTO SUOJA UMPEUTUNUT VUONNA 2014 TEOS 70 vuotta tekijän kuolemasta -1943 VALOKUVA 50 vuotta valmistumisesta -1966* TEOKSEN ESITYS 50 vuotta esityksestä -1963 TV- TAI RADIOLÄHETYS 50 vuotta viimeisestä lähetyksestä (uusittavissa) -1963 TIETOKANTA TAI LUETTELO 15 vuotta julkaisusta -1998 KUVATALLENNE 50 vuotta tallennuksesta tai julkaisusta -1963 ÄÄNITALLENNE 50 vuotta tallennuksesta tai 70 vuotta julkaisusta -1962** *) Alunperin 25v, vuodesta 1992 alkaen 50v **) Alunperin 50v, vuodesta 2013 alkaen 70v
  • 16. MUUT SUOJAT: HENKILÖTIEDOT, KOTIRAUHA Toisen yksityistietoja ei saa julkistaa ilman asianomaisen lupaa, ellei henkilötietolaissa ole mainittu perustetta julkistukselle. Henkilötietoja ovat mm. nimi, kasvot, kotiosoite, auton rekisterinumero, henkilötunnus… Yksi tieto ei ole vielä ongelma, mutta kahden tiedon yhdistäminen tekee niistä tiettyyn henkilöön kuuluvat. Julkisuuden henkilöillä on vähemmän yksityisyyttä kuin yksityishenkilöillä. Mitä julkisempia henkilöt ovat, sitä vähemmän he voivat edellyttää yksityisyytensä kunnioitusta. Henkilön kuoltua yksityisyydensuoja on hieman epäselvä, koska jotkin kuolleen yksityisasiat voivat koskettaa tämän lähipiiriä. Käytännössä noin 20 vuoden jälkeen pidetään yksityisyydensuojaa hälvenneenä. Lisätietoja: http://www.finlex.fi/ fi/laki/ajantasa/1999/19990523 Kotirauha suojaa yöpymistiloja., julkisrauha tiettyjä julkisia tiloja. Rauhoitus rajoittaa tilan tarkkailua tai tallentamista. Rajoitus koskee myös tilan ulkopuolelta tehtyä tarkkailua.
  • 18. KÄYTTÖLUVAT Käyttölupa on lisenssi-sanan suositeltu suomennos. Tarkoittavat siis samaa asiaa. Suljettu lisenssi rajaa oikeuksia ja se on pakko hyväksyä, jotta kyseistä tuotetta voi käyttää. Tyyppiesimerkki ovat ohjelmistojen käyttölisenssit. Avoin lisenssi antaa lisää oikeuksia eikä sitä ole pakko hyväksyä. Jos lisenssiä ei hyväksy, toimitaan vallitsevien lakien mukaan. Lisenssin hyväksymällä saa sen myöntämän lisäoikeudet, jos vain toimii sen ehtojen mukaisesti. Avoin lisenssi koskee kaikkia maailmassa, ei vain tiettyä henkilöä tai ryhmää. Maailman eniten käytetty avoin lisenssi on Creative Commons -lisenssijärjestelmä.
  • 19. Creative Commons eli CC on maailman eniten käytetty avoin lisenssi. Lisenssejä kehittää ja ylläpitää USAlainen voittoa tavoittelematon organisaatio Creative Commons Inc, jonka perustajiin kuuluu mm. Lawrence Lessig. Lisenssien käyttö ei edellytä mitään rekisteröintiä, lupaa tai maksua. Ensimmäinen CC-lisenssi julkaistiin vuonna 2001. Kyseessä oli USAlainen lisenssi, josta tehtiin sovituksia eri maihin, myös Suomeen. Versioita 2.0 (2004) tai 3.0 (2009) ei ole sovitettu Suomeen. Versio 4.0 julkaistiin syksyllä 2013. Kyseessä on kansainvälinen lisenssi, jota ei enää soviteta eri oikeusjärjestelmiin vaan josta vain tehdään käännökset. 4.0-lisenssi huomioi eurooppalaisen tietokantojen lähioikeussuojan. 4.0-lisenssien suomennos valmistuu keväällä 2014.
  • 20. CC-LISENSSIN ILMENEMISMUODOT CC-lisenssi on itse teoksessa tai sen yhteydessä. Katso esimerkki tämän materiaalipaketin ensimmäiseltä sivulta. Lisenssin logo kertoo olennaiset yhdellä vilkaisulla. Lisenssin selitysteksti kertoo yhdessä lauseessa tekijän tiedot. Lisenssin metadata mahdollistaa lisenssin tunnistamisen koneellisesti. Metadata on RDFa- tai XMPmuodossa. Lisenssimerkinnässä on linkki itse lisenssiin. Linkin takana on Deed eli tiivistelmä, joka on ihmisluettava, ymmärrettävä, ja yksinkertainen selitys lisenssin merkityksestä. Tiivistelmästä vuorostaan on linkki itse lisenssiin eli käyttölupaan, joka on tarkoitettu lakimiehiä ja oikeudenkäyntiä varten.
  • 21. CC-EHDOT BY Nimeä NC EiKaupallinen ND EiJohdannaisia SA JaaSamoin ! ! ! ! Edellyttää tekijän mainitsemista jatkokäytössä Rajaa lisenssin vain epäkaupalliseen käyttöön. Teosta saa jakaa vain sellaisenaan, ilman muutoksia. Jos teosta muunnellaan, julkaistessa on käytettävä samaa tai yhteensopivaa lisenssiä.
  • 23. CC BY 4.0 CC BY 4.0 sallii teoksen rajoittamattoman jatkokäytön. Ainoa edellytys on tekijän mainitseminen. JHS “Avoimen tietoaineiston käyttölupa” suosittelee CC BY 4.0:aa kaikkeen julkishallinnon avoimeen dataan. Aiemmin datan avaaamiseen käytetyt kotimaiset lisenssit ovat hyvin pitkälle samanlaisia kuin CC BY, mutta koska ne ovat kotimaisia, niitä eivät ulkomaiset tahot osaa tai uskalla välttämättä käyttää. Miksi CC BY eikä jokin muu lisenssi? NC-ehtoa ei suositella, koska avointa dataa on nimenomaan tarkoitus voida hyödyntää kaupallisesti. ND-ehtoa ei suositella, koska jatkokäytössä dataa pitää voida jatkojalostaa, yhdistää muihin aineistoihin ja julkaista. SA-ehtoa ei suositella, koska se rajoittaa muunnelmien julkaisutapaa. Etenkin kaupallista hyödyntämistä voi haitata, jos jalostettu data on pakko julkaista avoimella lisenssillä.
  • 24. CC0 (NOLLA) CC0 (cc zero, cc nolla) on työkalu yksinoikeuksista luopumiseen mahdollisimman laajasti. USAssa voi luovuttaa tuotoksensa public domainiin, mutta Euroopassa esim. isyysoikeudesta ei joka tilanteessa voi luopua. CC0:lla tekijä luopuu kaikista yksinoikeuksistaan lain sallimissa rajoissa. JHS “Avoimen tietoaineiston käyttölupa” mainitsee CC0:n vaihtoehtoiseksi lisenssiksi silloin, kun alkuperäistä tiedon tekijää ei tarvitse mainita jatkokäyttötilanteissa. Euroopassa kulttuurikatalogien metadatan lisenssiksi on vakiintumassa CC0. Tätä käytetään mm. Europeana- ja Finna-palveluissa. Useimmiten katalogin metadatassa ei ole mitään teoskynnyksen ylittävää, mutta siitä ei voi olla aina varma. CC0 antaa jatkokäyttäjälle varmuuden siitä, että katalogin käytöstä ei seuraa tekijänoikeusongelmia.
  • 25. CC-LISENSSIN MERKITSEMINEN Selvitä ensin tarvittavat tiedot: 1. Käytettävä lisenssi 2. Aineiston nimi, julkaisupäivä, versionumero, tekijän nimi 3. Aineiston virallinen julkaisuosoite, URL 4. Tarvittaessa tekijänoikeushuomautus (copyright notice) 5. Tarvittaessa vastuunrajoituslauseke (disclaimer) Hae lisenssi CC:n lisenssivalitsimesta RDFa-, XMP- tai tekstimuodossa: http:// creativecommons.org/choose/? lang=fi Selvitä, voitko liittää lisenssin suoraan jaeltavaan tiedostoon.Voit lisätä lisenssin sekä näkyvänä että metadatana. Liitä joka tapauksessa lisenssi sille verkkosivulle, jossa aineisto julkaistaan. CC-lisenssi sanoo suoraan, että aineiston jatkokäyttäjä on itse vastuussa tekemisistään ja ettei alkuperäinen julkaisija ole vastuussa mistään. Tietenkin tiedon julkaisijalla on normaali vastuunsa tietojen oikeellisuudesta sekä muiden lakien seuraamisesta, mutta aineiston avaamisen myötä muiden tekemät uudet julkaisumuodot ja jatkokäyttötavat eivät ole enää alkuperäisen tekijän vastuulla. Lisätietoja: http:// creativecommons.fi/lisenssit/ lisenssien-kayttoohje/ http://creativecommons.fi/lisenssit/ lisenssien-kayttoohje/cc-lisenssinmerkitsemisohjeet/
  • 26. NIMEÄMISTIEDOT JATKOKÄYTTÄJÄN KONELUETTAVA? PAKKO MAINITA? TIETO PAKOLLINEN LISENSSIMERKINNÄSSÄ? LISENSSIN EHDOT JA VERSIO Kyllä Kyllä Kyllä LINKKI LISENSSIIN Kyllä Kyllä Kyllä TEOKSEN NIMI Ei Kyllä Ei TEKIJÄN NIMI TAI NIMIKERKKI Ei Kyllä Kyllä LINKKI TEOKSEEN Ei Kyllä Kyllä TEKIJÄNOIKEUSHUOMAUTUS VASTUUNRAJOITUSLAUSEKE LINKKI ALKUPERÄISEEN Ei Ei Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei