Tekijänoikeudet ja creative commons datan avaajalle
1. TEKIJÄNOIKEUDET JA
CREATIVE COMMONS
DATAN AVAAJALLE
Avoin data -mestarikurssi
6.3.2014
datakoulu.fi
Avoin data -mestarikurssi
OKF Finland
okf.fi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa
samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele
käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/
licenses/by-sa/4.0/.
Tarmo Toikkanen
tarmo.fi
2. ESIPUHE, SISÄLTÖ JA TAVOITTEET
Tämä materiaalipaketti on
suunnattu niille, jotka
organisaatioissaan harkitsevat
datan avaamista. Datalla
tarkoitetaan mitä tahansa
tietoaineistoja ja avaamisella
niiden julkistamista sekä
avoimella käyttöluvalla
varustamista.
1. osassa käydään läpi
tekijänoikeuslakia: Miten se
toimii, mikä on suojattua,
kuinka pitkään? Kuka omistaa
oikeudet aineistoon ja keneltä
luvat pitää pyytää?
Tiettyjen aineistotyyppien
erityiskysymykset katsotaan
tarkemmin, toiset (datan
kannalta sekundääriset) taas
jätetään huomioitta.
2. osassa esitellään avoimet
lisenssit, erityisesti Creative
Commons -lisenssit, jotka ovat
käytännön standardi ja myöskin
virallinen suositus avointen
tietoaineistojen lisenssiksi.
Perustietojen lisäksi käydään
läpi CC-lisenssien käytännön
yksityiskohdat, lisenssin
merkitsemistavat ja niiden
toiminta.
4. TEKIJÄNOIKEUDEN HISTORIA
Anne, Queen of Great Britain. Michael Dahl
National Portrait Gallery, London
Gutenbergin painokone vuodelta
1440 ei ollut syy tekijänoikeuden
syntyyn.
Ranskan Droit d’auteur vuodelta
1793 korosti taitelijan moraalisia
oikeuksia.
Ensimmäinen tekijänoikeuslaki oli
Statute of Anne vuodelta 1710, jolla
haluttiin säädellä kirjojen painooikeutta kruunun lisensoimille
painotaloille. Laki painotti
taloudellisia oikeuksia.
Nykyinen tekijänoikeuslaki
perustuu Englannin ja Ranskan
lakeihin. Suomessa vuonna 1961
kirjoitettuun lakiin on vaikuttanut
tsaarin ajan sensuurilaki
(isyysoikeutta ei voi luovuttaa pois).
Jo muinaiset roomalaiset tekivät
orjapajoissaan suosittujen runojen
kopioita tuhansia päivässä, sen
aikaisten taiteilijoiden harmiksi.
Sen jälkeen lakia ovat muuttaneet
lukuisat kansainväliset
kauppasopimukset, pohjoismainen
yhteistyö sekä EU-direktiivit.
5. TEKIJÄNOIKEUDEN KEHITYSTÄ
JOHTAA MEDIATEOLLISUUS
Ennen tekijänoikeutta
yhteiskunnan etu oli maksimoitu.
Luovan työn tekijät
Yhteiskunta
Tekijänoikeuslaki pyrki alunperin
antamaan tekijöille oikeuksia.
Mediateollisuus
Nykyisin vahvin neuvottelutaho on kansainvälinen
mediateollisuus, joten nykylait suojaavat niiden etuja
enemmän kuin muiden.
6. TULEVAISUUDESSA JAKAMINEN
LISÄÄNTYY, LAKI SOPEUTUU
Nykylaki suojaa taloudellisesti
merkittäviä teoksia samalla
tavalla kuin turistin räpsimiä
kuvia. Tulevaisuudessa
mahdollisesti siirrytään
entiseen USAn käytäntöön,
jossa taloudellisesti
merkittävien teosten
tekijänoikeus haetaan
rekisteröimällä.
Teosten jakaminen on yhä
helpompaa ja halvempaa
teknologia kehittyessä, joten se
tulee lisääntymään entisestään.
Valitettavasti yhä suurempi osa
kansasta tulee olemaan
rikollisia ellei lakia muuteta.
Muutaman vuoden päästä voit
ostaa musiikkisoittimen, jossa
on valmiina kaikki maailman
musiikki.Vuonna 2020 voit
ostaa täppärin, jossa on kaikki
maailman elokuvat valmiina.
Tämä ei ehkä ole laillista, mutta
teknisesti mahdollista.
7. TEKIJÄNOIKEUSLAIN PIIRISSÄ ON KAIKKI
OMAPERÄINEN SEKÄ 7 ERITYISTAPAUSTA
Tekijänoikeus suojaa kaikkea
luovaa ja omaperäistä. Puhutaan
teoskynnyksestä tai
teostasosta, jonka
saavuttaessaan tuotosta
kutsutaan teokseksi.
Lisäksi tekijänoikeuslakiin
kuuluvat ns. lähioikeudet, jotka
suojaavat seuraavia
erityistapauksia:
1. Kaikki valokuvat
2. Kaikki äänitallenteet
3. Kaikki videotallenteet
4. Kaikki mediayhtiöiden
TV- ja radiosignaalit
5. Työläät tietokannat
6. Laajat luettelot
7. Teosten esitykset
!
Sama tuotos voi saada suojaa
sekä lähioikeuksien puolella
että teoksena, jos se ylittää
teoskynnyksen.
Tässä materiaalissa
keskitytään hieman
tarkemmin valokuvien sekä
tietokantojen
erityiskysymyksiin.
8. TEOSKYNNYS YLITTYY, KUN KUKAAN MUU EI
VOISI TEHDÄ ITSENÄISESTI SAMANLAISTA
TUOTOSTA.
Tekijänoikeuden suojan
kohteena on abstrakti teos,
joka ilmenee siitä tehdyissä
teoskappaleissa.
Teoskynnyksen arviointi on
etenkin rajatapauksissa vaikeaa.
Arvioinnissa kannattaa olla
konservatiivinen, jottei riko
toisten oikeuksia.
Jos jokin on teos, ei kukaan
muu saa tehdä samankaltaista
ilman lupaa. Kääntäen: Jos joku
voisi itsenäisesti tehdä
samankaltaisen, kyseessä ei voi
olla teos.
Mitä vähemmän luovaa
pelivaraa tuotoksen
tekemisessä on, sitä
todennäköisemmin teostaso jää
saavuttamatta.
!
“Jos kukaan muu
vastaavaan työhön
ryhtyessään ei päätyisi
samaan
lopputulokseen, teos
on todennäköisesti
riittävän omaperäinen”
— Opettajan
tekijänoikeusopas, s. 33
9. VALOKUVAN ERITYISPIIRTEET
Kaikki “valon vaikutuksesta
syntyneet kuvat” ovat
lähioikeuksin suojattuja
valokuvina. Esimerkiksi
röntgenkuva tai infrapunakuva
on valokuva.
Valokopioita ei kuitenkaan
pidetä valokuvina, vaikka ne
teknisesti sitä ovatkin. Jos
minkä tahansa paperin
valokopioon syntyisi
kopiokoneen käyttäjälle
yksinoikeus, olisi todellisuus
aika kummallinen.
Irvaillen voisi sanoa, että jos
cmos-kenno on pystyssä, saa
valokuvaaja yksinoikeudet,
mutta vaakasuuntaiseen ei.
Mm. Wikipedia tulkitsee, että 2ulotteisen teoksen tarkka
kopio kuvaamalla ei anna
kuvaajalle yksinoikeuksia.
Lisätietoja: https://
commons.wikimedia.org/wiki/
Commons:Reuse_of_PDArt_photographs
Valokuvan suoja ei suojaa
aihetta, vaan itse kuvaa.
Nykyisin siis tiedostoa. Kuka
tahansa muu saa kuvata saman
aiheen, mutta kuvatiedostoa ei
saa mennä kopioimaan ilman
lupaa.
Valokuva voi myös ylittää
teoskynnyksen, jolloin se saa
suojaa teoksena.
11. LUETTELOJEN JA
TIETOKANTOJEN ERITYISPIIRTEET
EU:ssa ovat suojattuja
tietokannat, joiden laatiminen
on vaatinut paljon työtä.
Pohjoismaissa ovat lisäksi
suojattuja kaikki luettelot, jotka
sisältävät paljon tietoja.
Suoja koskee “laadullisesti tai
määrällisesti arvioiden
olennaisesta osasta” tehtyjä
kopioita tai julkaisuja.
Aineistojen sisältämää tietoa
voi siis hyödyntää esim.
sovelluksen palveluiden
tuottamiseen, mutta olennaista
osaa tietokannasta ei saa
näyttää ja jatkolevittää.
Suojan kohteena on luettelo, ei
sen sisältö. Joku muu saa
itsenäisesti kerätä saman
luettelon, muttei kopioida sitä
toiselta.
12. KENELLE TULEVAT
YKSINOIKEUDET
Luovien teosten osalta
yksinoikeudet syntyvät aina
luonnolliselle henkilölle, ei
koskaan oikeushenkilölle.
Lähioikeuksien oikeudet
syntyvät tuotoksen tuottajalle
joka voi olla henkilö tai
organisaatio.
Sopimus (esim. työsopimus,
kustannussopimus) voi jakaa
yksinoikeuksia toisille.
Jos sopimus on
yksinoikeudellinen, puhutaan
oikeuksien luovuttamisesta.
Muuten on parempi puhua
käyttöluvan myöntämisestä.
Oikeuksien kokonaisluovutus
tarkoittaa kaikkien oikeuksien
yksinomaista luovutusta
pysyvästi ja maailmanlaajuisesti.
Sopimuksessa on erikseen
mainittava, jos
oikeuksiensaajalle halutaan
antaa myös oikeus myöntää
oikeuksia eteenpäin.
Yksinoikeuksiin kuuluvat
taloudelliset oikeudet
(yksinoikeus kopiointiin,
julkistamiseen, levittämiseen,
esittämiseen ja välittämiseen)
sekä moraaliset oikeudet
(mm. isyysoikeus,
respektioikeus).
13. PLAGIOINTI ON TOISEN
AJATUSTEN ESITTÄMISTÄ OMINA
Plagiointi ei ole
tekijänoikeuslain piirissä, vaikka
se monesti siihen sotketaankin.
Syy sekaannukseen on se, että
sekä plagiointiin että
tekijänoikeuksiin liittyy
alkuperäisen tekijän
mainitseminen.
Tekijänoikeuslaki edellyttää
toisen teoksen tekijän
mainitsemista esim. sitaatin
yhteydessä. Nimen pois
jättäminen on tällöin sekä
plagiointia että
tekijänoikeusrikkomus.
Plagiointiin voi kuitenkin
syyllistyä myös muuten.Vaikka
ideat eivät ole minkään lain
suojaamia, toisten ajatusten,
ideoiden tai työn esittäminen
omana on plagiointia.
Plagiointi on vilpillistä
toimintaa, muttei itsessään lain
vastaista. Monilla aloilla
plagiointi on kuitenkin huono
uraliike. Tarpeeksi räikeä
plagiointi on myös lain vastaista,
esim. “Laki sopimattomasta
menettelystä
elinkeinotoiminnassa"
Lisätietoja: http://
www.opettajantekijanoikeus.fi/
2013/05/metsanvaki-onplagiaatti-ginkgo-ei/
http://www.finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/1978/19781061
14. PUBLIC DOMAIN
Public domain -termiä ei ole
vakiintuneesti suomennettu.
PD:llä tarkoitetaan, että
tuotos on
tekijänoikeussuojan
ulkopuolella, siis “yleisesti
käytettävissä”.
Kun teoksen suoja-aika
umpeutuu, päätyy se public
domainiin.
Jotkin teokset voivat olla
public domainissa alusta
alkaen. USAssa liittovaltion
tuottama on PD:ssä. USAssa
kuka tahansa voi luovuttaa
tekemänsä PD:hen niin
halutessaan. Suomessa: katso
9§.
Tuotokset, jotka eivät ole
lähioikeuksien suojaamia
eivätkä ylitä teoskynnystä,
ovat käytännössä myös
PD:ssä.
9 §: Tekijänoikeutta ei ole:
1) lakeihin ja asetuksiin;
2) muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain
(188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden
viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain
(189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin,
määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;
3) valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin
kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;
4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen
päätöksiin ja lausumiin;
5) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4
kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai
teettämiin käännöksiin.
15. KAUANKO YKSINOIKEUDET
KESTÄVÄT
LAJI
SUOJAN KESTO
SUOJA
UMPEUTUNUT
VUONNA 2014
TEOS
70 vuotta tekijän kuolemasta
-1943
VALOKUVA
50 vuotta valmistumisesta
-1966*
TEOKSEN ESITYS
50 vuotta esityksestä
-1963
TV- TAI
RADIOLÄHETYS
50 vuotta viimeisestä lähetyksestä (uusittavissa)
-1963
TIETOKANTA TAI
LUETTELO
15 vuotta julkaisusta
-1998
KUVATALLENNE
50 vuotta tallennuksesta tai julkaisusta
-1963
ÄÄNITALLENNE
50 vuotta tallennuksesta tai 70 vuotta julkaisusta
-1962**
*) Alunperin 25v, vuodesta 1992 alkaen 50v **) Alunperin 50v, vuodesta 2013 alkaen 70v
16. MUUT SUOJAT: HENKILÖTIEDOT,
KOTIRAUHA
Toisen yksityistietoja ei saa
julkistaa ilman asianomaisen
lupaa, ellei henkilötietolaissa
ole mainittu perustetta
julkistukselle.
Henkilötietoja ovat mm. nimi,
kasvot, kotiosoite, auton
rekisterinumero,
henkilötunnus…
Yksi tieto ei ole vielä ongelma,
mutta kahden tiedon
yhdistäminen tekee niistä
tiettyyn henkilöön kuuluvat.
Julkisuuden henkilöillä on
vähemmän yksityisyyttä kuin
yksityishenkilöillä. Mitä
julkisempia henkilöt ovat, sitä
vähemmän he voivat edellyttää
yksityisyytensä kunnioitusta.
Henkilön kuoltua
yksityisyydensuoja on hieman
epäselvä, koska jotkin kuolleen
yksityisasiat voivat koskettaa
tämän lähipiiriä. Käytännössä
noin 20 vuoden jälkeen
pidetään yksityisyydensuojaa
hälvenneenä.
Lisätietoja: http://www.finlex.fi/
fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Kotirauha suojaa yöpymistiloja.,
julkisrauha tiettyjä julkisia tiloja.
Rauhoitus rajoittaa tilan
tarkkailua tai tallentamista.
Rajoitus koskee myös tilan
ulkopuolelta tehtyä tarkkailua.
18. KÄYTTÖLUVAT
Käyttölupa on lisenssi-sanan
suositeltu suomennos.
Tarkoittavat siis samaa asiaa.
Suljettu lisenssi rajaa
oikeuksia ja se on pakko
hyväksyä, jotta kyseistä tuotetta
voi käyttää. Tyyppiesimerkki
ovat ohjelmistojen
käyttölisenssit.
Avoin lisenssi antaa lisää
oikeuksia eikä sitä ole pakko
hyväksyä. Jos lisenssiä ei
hyväksy, toimitaan vallitsevien
lakien mukaan. Lisenssin
hyväksymällä saa sen
myöntämän lisäoikeudet, jos
vain toimii sen ehtojen
mukaisesti.
Avoin lisenssi koskee kaikkia
maailmassa, ei vain tiettyä
henkilöä tai ryhmää.
Maailman eniten käytetty avoin
lisenssi on Creative
Commons -lisenssijärjestelmä.
19. Creative Commons eli CC on
maailman eniten käytetty avoin
lisenssi. Lisenssejä kehittää ja
ylläpitää USAlainen voittoa
tavoittelematon organisaatio
Creative Commons Inc, jonka
perustajiin kuuluu mm.
Lawrence Lessig.
Lisenssien käyttö ei edellytä
mitään rekisteröintiä, lupaa tai
maksua.
Ensimmäinen CC-lisenssi
julkaistiin vuonna 2001.
Kyseessä oli USAlainen lisenssi,
josta tehtiin sovituksia eri
maihin, myös Suomeen.
Versioita 2.0 (2004) tai 3.0
(2009) ei ole sovitettu
Suomeen.
Versio 4.0 julkaistiin syksyllä
2013. Kyseessä on
kansainvälinen lisenssi, jota ei
enää soviteta eri
oikeusjärjestelmiin vaan josta
vain tehdään käännökset.
4.0-lisenssi huomioi
eurooppalaisen tietokantojen
lähioikeussuojan.
4.0-lisenssien suomennos
valmistuu keväällä 2014.
20. CC-LISENSSIN
ILMENEMISMUODOT
CC-lisenssi on itse teoksessa
tai sen yhteydessä. Katso
esimerkki tämän
materiaalipaketin ensimmäiseltä
sivulta.
Lisenssin logo kertoo
olennaiset yhdellä vilkaisulla.
Lisenssin selitysteksti kertoo
yhdessä lauseessa tekijän
tiedot. Lisenssin metadata
mahdollistaa lisenssin
tunnistamisen koneellisesti.
Metadata on RDFa- tai XMPmuodossa.
Lisenssimerkinnässä on linkki
itse lisenssiin. Linkin takana on
Deed eli tiivistelmä, joka on
ihmisluettava, ymmärrettävä, ja
yksinkertainen selitys lisenssin
merkityksestä. Tiivistelmästä
vuorostaan on linkki itse
lisenssiin eli käyttölupaan, joka
on tarkoitettu lakimiehiä ja
oikeudenkäyntiä varten.
23. CC BY 4.0
CC BY 4.0 sallii teoksen
rajoittamattoman jatkokäytön.
Ainoa edellytys on tekijän
mainitseminen.
JHS “Avoimen tietoaineiston
käyttölupa” suosittelee CC BY
4.0:aa kaikkeen julkishallinnon
avoimeen dataan.
Aiemmin datan avaaamiseen
käytetyt kotimaiset lisenssit
ovat hyvin pitkälle samanlaisia
kuin CC BY, mutta koska ne
ovat kotimaisia, niitä eivät
ulkomaiset tahot osaa tai
uskalla välttämättä käyttää.
Miksi CC BY eikä jokin muu
lisenssi?
NC-ehtoa ei suositella, koska
avointa dataa on nimenomaan
tarkoitus voida hyödyntää
kaupallisesti.
ND-ehtoa ei suositella, koska
jatkokäytössä dataa pitää voida
jatkojalostaa, yhdistää muihin
aineistoihin ja julkaista.
SA-ehtoa ei suositella, koska se
rajoittaa muunnelmien
julkaisutapaa. Etenkin
kaupallista hyödyntämistä voi
haitata, jos jalostettu data on
pakko julkaista avoimella
lisenssillä.
24. CC0 (NOLLA)
CC0 (cc zero, cc nolla) on
työkalu yksinoikeuksista
luopumiseen mahdollisimman
laajasti.
USAssa voi luovuttaa
tuotoksensa public domainiin,
mutta Euroopassa esim.
isyysoikeudesta ei joka
tilanteessa voi luopua.
CC0:lla tekijä luopuu kaikista
yksinoikeuksistaan lain
sallimissa rajoissa.
JHS “Avoimen tietoaineiston
käyttölupa” mainitsee CC0:n
vaihtoehtoiseksi lisenssiksi
silloin, kun alkuperäistä tiedon
tekijää ei tarvitse mainita
jatkokäyttötilanteissa.
Euroopassa kulttuurikatalogien
metadatan lisenssiksi on
vakiintumassa CC0. Tätä
käytetään mm. Europeana- ja
Finna-palveluissa.
Useimmiten katalogin
metadatassa ei ole mitään
teoskynnyksen ylittävää, mutta
siitä ei voi olla aina varma. CC0
antaa jatkokäyttäjälle
varmuuden siitä, että katalogin
käytöstä ei seuraa
tekijänoikeusongelmia.
25. CC-LISENSSIN MERKITSEMINEN
Selvitä ensin tarvittavat tiedot:
1. Käytettävä lisenssi
2. Aineiston nimi, julkaisupäivä,
versionumero, tekijän nimi
3. Aineiston virallinen
julkaisuosoite, URL
4. Tarvittaessa
tekijänoikeushuomautus
(copyright notice)
5. Tarvittaessa
vastuunrajoituslauseke
(disclaimer)
Hae lisenssi CC:n
lisenssivalitsimesta RDFa-, XMP- tai
tekstimuodossa: http://
creativecommons.org/choose/?
lang=fi
Selvitä, voitko liittää lisenssin
suoraan jaeltavaan tiedostoon.Voit
lisätä lisenssin sekä näkyvänä että
metadatana.
Liitä joka tapauksessa lisenssi sille
verkkosivulle, jossa aineisto
julkaistaan.
CC-lisenssi sanoo suoraan, että
aineiston jatkokäyttäjä on itse
vastuussa tekemisistään ja ettei
alkuperäinen julkaisija ole vastuussa
mistään.
Tietenkin tiedon julkaisijalla on
normaali vastuunsa tietojen
oikeellisuudesta sekä muiden lakien
seuraamisesta, mutta aineiston
avaamisen myötä muiden tekemät
uudet julkaisumuodot ja
jatkokäyttötavat eivät ole enää
alkuperäisen tekijän vastuulla.
Lisätietoja: http://
creativecommons.fi/lisenssit/
lisenssien-kayttoohje/
http://creativecommons.fi/lisenssit/
lisenssien-kayttoohje/cc-lisenssinmerkitsemisohjeet/
26. NIMEÄMISTIEDOT
JATKOKÄYTTÄJÄN
KONELUETTAVA? PAKKO MAINITA?
TIETO
PAKOLLINEN LISENSSIMERKINNÄSSÄ?
LISENSSIN EHDOT JA
VERSIO
Kyllä
Kyllä
Kyllä
LINKKI LISENSSIIN
Kyllä
Kyllä
Kyllä
TEOKSEN NIMI
Ei
Kyllä
Ei
TEKIJÄN NIMI TAI
NIMIKERKKI
Ei
Kyllä
Kyllä
LINKKI TEOKSEEN
Ei
Kyllä
Kyllä
TEKIJÄNOIKEUSHUOMAUTUS
VASTUUNRAJOITUSLAUSEKE
LINKKI
ALKUPERÄISEEN
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei