Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria

TVT tuulettaa
oppimiskulttuuria
Lukioiden veso Hämeenlinnassa
18.4.2015 Marjo Tavast
Sähköposti: marjo.tavast@tampere.fi
Blogi: http://passiota.blogspot.fi/

Lähtökohtia
 Tavallisen opettajan tuumailuja – jokainen opettaja on oman aineensa ja
kontekstinsa paras tuntija.
 Elämä opettaa - arjen asiantuntijuutta tarjolla.
• Minun tarinani Suuri uskallus -blogissani
 Poimi jotain, jaa jotain!
• Opettajien koulutuksissa on sama ongelma kuin luokassa:
taidot ja motivaatio vaihtelevat suuresti.
 Omassa opettajuudessa tehdyt valinnat ovat aitoja valintoja vain silloin,
kun molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia – se, joka on kokeillut
erilaisia tapoja, on vapaampi valitsemaan kuin se, joka ei uskalla
kokeilla.
 Valitse asenteesi.
”Viisas koira kulkee vapaana hihnassaan.”
18.4.2015Marjo Tavast

Koneuskovainen vai
muutosvastarintainen?
 Turha vastakkainasettelu:
Tvt:n paikka on oppimisen edistäjänä.
• Vain oppimisen edistäminen on arvokas päämäärä.
• Opetuksen suorittaminen on näennäistoimintaa.
• Tvt itseisarvo vai väline?
 Ratkaisu useimpiin tvt:n opetuskäytön ongelmiin
on … TVT:n opetuskäyttö.

Mihin kaipaat muutosta?
 Opiskelijat räpläävät puhelimiaan eivätkä jaksa kuunnella?
 Valtaosa ryhmästä jää tunnilla passiivisiksi ja vain muutama
osallistuu?
 Opiskelijat eivät ota vastuuta oppimisestaan?
 Kotitehtävät aina tekemättä?
 Vastaan tulee todella epätyydyttäviä lopputuotoksia
– pitääkö tässä jättää tutkielmat teettämättä?
 Kaikki opiskelu jää koeviikkoon?
 Kurssin aikana muka osataan, mutta kokeessa tulee vastaan
ihan käsittämättömiä väärinymmärryksiä?
 Motivoituneet ja lahjakkaat eivät pääse etenemään ja heikot
putoavat kärryiltä?

Esimerkit inspiroivat
 Surffailu englanninkielisillä opetusaiheisilla sivuilla
avartaa! Esimerkiksi malleja tietoisempaan
tavoitteenasetteluun ajattelun taitojen opetuksessa
löytyy runsaasti. Hae sivu- tai kuvahakuna esim.
• Visible Thinking
• Critical thinking
• Bloom’s taxonomy
 Minua inspiroineita sivustoja mm.
• Te@chThought
• A.J.Julianin blogi

Tarkastelun kohteet
1. Oppiminen ja opettaminen – mistä puhutaan?
2. Mitä tvt:n käyttö tuo oppimiseen?
3. Kun diginatiivi ei olekaan diginatiivi
- opiskelijoiden vastarinta ja taitotaso ongelmana
4. Kansankynttilästä kanssakulkijaksi
– opettajuus murroksessa

Oppiminen,
opettaminen
Millainen käsitys oppimisesta
ohjaa toimintaamme?

18.4.2015 Marjo Tavast
Meillä on monenlaisia käsityksiä – joskus on hyvä palata
pohtimaan, mitä ymmärrämme oppimisella.
Ja meitä on monenlaisia opettajia – eiköhän
ankkalammikkoon mahdu erilaisuutta oikein hyvin!

Mitkä painottuvat sinun toiminnassasi?
Mikä mahtaa olla opiskelijoiden käsitys?
Oppiminen on...
1. velvoitteiden suorittamista ja annettujen vaatimusten
täyttämistä?
2. tietojen omaksumista ja muistetun tiedon määrän
lisääntymistä?
3. ymmärtämistä, joka näkyy tiedon kuvaamisena omin sanoin?
4. soveltavaa omaksutun tiedon käyttämistä uusissa yhteyksissä?
5. ajattelun muuttumista ja todellisuuden näkemistä uudella
merkityksellisemmällä ja mielekkäämmällä tavalla?
6. ihmisenä kehittymistä ja uudenlaisen suhteen muodostumista
maailmaan, toisiin ihmisiin ja omaan itseen, teknologiaankin?
7. uuden tiedon luomista,uusien ratkaisujen ja toimintapojen
tuottamista?

Tieto ei ole enää vain harvinaisissa kirjoissa
tai oppineiden päässä – onko mikään muu
muuttunut oppimiskulttuurissa?
"Laurentius de Voltolina 001" by Laurentius de Voltolina - The Yorck Project: 10.000 Meisterwerke der Malerei. DVD-ROM, 2002. ISBN 3936122202. Distributed by DIRECTMEDIA Publishing GmbH..
Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons - http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Laurentius_de_Voltolina_001.jpg#/media/File:Laurentius_de_Voltolina_001.jpg

Tiedon siirtäminen vai
tulen ruokkiminen?
 Opiskelijan asenne vaikuttaa toiveisiin
• pintasuuntautunut / syväsuuntautunut / strateginen
 Tulevaisuuden taidot – monta versiota listoista
• kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu
• luovuus
• kommunikointi ja yhteistyö
• eettisyys, vastuullisuus, aktiivinen vaikuttaminen
”Mieli ei ole täytettävä astia
vaan sytytettävä tuli”
-Plutarkhos

Tiedot vai taidot?
- väärä vastakkainasettelu
 Tietoja opitaan merkitystä prosessoimalla ja kertaamalla.
 Taitoja opitaan mallia jäljittelemällä ja toistuvassa
toiminnassa harjoittelemalla.
=> Opettajan tehtäväksi yhä enemmän oppimisen ja
ongelmanratkaisun mallintaminen
 Voiko sellaisia työtapoja käyttää, joita opiskelijat eivät osaa?
Eikö juuri niitä pidä käyttää, jotta taidot kehittyvät? Oleellista
riittävien tukipuiden rakentelu (scaffolding).
”Opetammeko asioita vai ihmisiä?”

Mitä oppimisesta tiedetään? 1/3
 Vain ymmärretty tieto voi olla merkityksellistä tietoa
… ja vain merkityksellistä tietoa halutaan ymmärtää.
 Asioilla ja ilmiöillä voi olla erilainen merkitys eri
ihmisille. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista
ilmiöistä.
 Hyödyllistä oppimisessa on sellainen toiminta, jossa
erilaiset käsitykset ja tulkinnat joutuvat kohtaamaan
toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
• yhteisen, jaetun ja koetellun asiantuntijuuden kehittyminen
• monipuolisten tietorakenteiden kehittyminen
 Variaatio on oppimisen äiti
– eri tavat prosessoida ja tuottaa, eri kontekstit

 Syväsuuntautuneen oppimisen ehtoja:
• kokemus oppimisvapaudesta
• oman oppimisen omistaminen
• tuki ja palaute eli innostavat ja kannustavat sosiaaliset
vuorovaikutustilanteet
 Arviointi ohjaa oppimista voimakkaasti
• metapuhe on tärkeää
• autenttisuus eli luonnollisten tiedon käyttötapojen
tavoittelu tärkeää

 Oppimis- ja arviointitilanteet vaikuttavat aina myös opiskelijan
identiteettiin ja minäpystyvyyteen.
• Mitä opetamme?
• Mitä edellytämme?
• Mitä uskomme?
• Mitä mahdollistamme tai estämme?
 Oppiminen on taito, jota voi oppia.
• vastuu omasta oppimisesta
• käsitys itsestä ajattelijana ja tekijänä
• motivaatio taitona
• metakognitiiviset taidot
”Mitä oppimisesta tiedetään” -tiivistyksistä kiitos psykologi Satu Eerolalle

Tarvitseeko kaikkien tehdä samaa
oikeudenmukaisuuden nimissä?

Tarvitseeko kaikkien tehdä samaa
oikeudenmukaisuuden nimissä?
 Sama valinnanvapaus kaikille on myös
oikeudenmukaisuutta.
 Eri määrä tukea mahdollisimman tasa-arvoisen
lopputuloksen saavuttamiseksi on myös
oikeudenmukaista.
 Pelko arvioinnin epäoikeudenmukaisuudesta on
huono syy olla tekemättä asioita toisin.

Miksi TVT:n käyttöä koulussa?
– minkä painoarvon antaisit seuraaville osa-alueille?
 Laitteiden ja ohjelmien käyttötaidon oppiminen
 Yleinen oppimaan oppimisen taito tvt:n käytössä
 Oppiainekohtaisten oppimisen ohjausprosessien
kehittyminen paremmiksi
 Teknistyvän maailman toimintalogiikan
ymmärtäminen
 Diginatiivien kouluviihtyvyyden parantaminen
 Jokin muu, mikä?

Kuusi plussaa
#1 Oppijan aktiivisuus
#2 Yhdessä tekeminen
#3 Oppimisen yksilöllisyys
#4 Parempi ohjaus ja palaute
#5 Mielekkäämpi ajan käyttö
– vuorovaikutuksen lisääntyminen
#6 Luovuus, moniaistisuus ja autenttisuus

 Vastausten nyhtämisen sijaan koko ryhmän aktivointi
• pohjatietojen kerääminen(Padlet, Socrative, GoogleForm)
• läksynkuulustelu tai välitesti (Socrative, Kahoot)
• yhteinen ideointi (Padlet, GoogleDoc)
– kurssin alussa, projektin alussa, case-esimerkin äärellä
• argumenttien kokoaminen, kysymysten kerääminen
Lisäplussana kerätyn tiedon helppo jatkokäyttö ja tallentuminen toisin
kuin vaikka taululle kootessa
Säästää usein myös tuntiaikaa kun ei tarvitse esim. kysellen koota
ryhmäporinoiden tuloksia vaan ne ovat jo kasassa valmiina
jatkotarksteluun
 Verkkokeskustelu tekee osallistumisen näkyväksi, mahdollistaa
roolityöskentelyn

 Omaan tahtiin eteneminen odottelun tai putoamisen
sijasta
• vastausten omatoiminen tarkastaminen
• seuraava opetustuokio voi olla tarjolla videona
• keskittyminen aidosti tarvittavaan tietoon eikä
”keskimääräisen opiskelijan” tilaan
 Kalvokopioinnista aktiivisempaan tuntitoimintaan
• luento-opetuksessa omat merkinnät opettajan pohjien päälle
tai esim. tiivistäminen tviitteihin
• yhteismuistiinpanot jaettuun dokumenttiin
• minivideot luennoinnin tilalle

 Jakaminen ja yhdessä tekeminen
• Opitaan toisilta omalla tasolla.
• Esiin tulee monta tapaa jäsentää opittua: käsitysten
monipuolistuminen ja suhteuttaminen, uudet oivallukset,
variaatio, metakognition kehittyminen.
• Ajattelun näkyväksi tekeminen ja talteen ottaminen =>
jatkotarkastelu.
• Sosiaalinen paine saa panostamaan paremmin.

 Jaettujen ryhmäprosessien kulttuuriin kasvaminen
• yhdessä muokattavat tiedostot
• yhteistyö etänä tiedoston äärellä (kommenttityökalut, chat,
videoneuvottelu)
• oman osaamisen tunnistaminen ja jakaminen
• oman osaamisen rajojen tunnistaminen ja toisten vahvuuksista
hyötyminen
 Yhteiskirjoittaminen on tärkeä nykypäivän taito
• essee, raportti, suunnitelma, yhteismuistiinpanot opettajan
luennosta, videosta, radio-ohjelmasta
• myös käsitekartat
 Ryhmätentit tekevät kokeesta aktiivisen oppimistilanteen

#3 Oppimisen yksilöllisyys
 Opiskelija oppimisen omistajana
• Pekka Peuran matematiikassa ja fysiikassa kehittelemän
yksilöllisen oppimisen mallin leviäminen äidinkieleen,
kieliin ja reaaliaineisiin sekä lukiossa että peruskoulussa
(ks. Facebook-ryhmä)
• Selkeästi suunniteltu tehtävien polku, joka kannattaa
visualisoida (Canva + Thinglink), opiskelija etenee omaa
tahtiaan ja testaa annetuilla tavoilla omaa osaamistaan
eri vaiheissa. Sitten kun osaa jonkin asian, voi jatkaa,
muuten on syytä harjoitella lisää.
 Mahdollisuus eriyttää aidosti ja tehokkaasti
yksilöllisten / pienryhmien tarpeiden mukaan

 Ohjausprosessien kehittyminen – ei vain alussa ja
lopussa vaan kaiken aikaa
• oppimispäiväkirjojen online-kommentointi
o pienikin palaute motivoi opiskelijaa
o opettaja oppii opiskeijoiden esimerkeistä ja ajattelusta
• tutkimusprojektien online-ohjaus – laatu paranee!
• prosessikirjoittaminen – palautteesta oppiminen
 Ajattelun näkyväksi tekeminen erilaisilla tavoilla;
esim. matematiikan kotitehtävä videona

 Töiden jatkojalostus ja prosessimaisuus arkipäivää
• vertailu => metakognition kehittyminen, arvioivan
ajattelun kehittyminen
• kommentointi – elämässä korvaamaton palautteen
antamisen taito
• muokkaaminen ja parantelu – prosessimainen
työskentely
• “kanavan vaihto” – esim. äänitetyn selostuksen
tekeminen toisen laatimaan diaesitykseen, kaavioon,
laskuun tms.

 Palautteen määrän ja laadun parantuminen
• Itsearviointi
• Vertaisarviointi (Moodlen Työpaja on hyvä välinen tähän)
• ”Leimat” ja äänipalaute opettajalta
• Arviointimatriisit mainio apu (rubrics in English)

#5 Mielekkäämpi ajan käyttö –
vuorovaikutuksen lisääntyminen
 Flipped classroom – yhteinen aika keskustelulle,
väittelylle, draamalle yms.
 Kaikkien opiskelijoiden aktivointi yhtä aikaa ja
pienten ryhmätuotosten nopeampi kerääminen ja
tarkastelu
 Omaan tahtiin eteneminen => tuki niille, jotka sitä
tarvitsevat ja haastetta niille, jotka sitä tarvitsevat
 Automaattisesti tarkistuvat pikkutehtävät
vapauttavat opettajan resursseja
 Äänipalautteenanto nopeampaa kuin kirjoittaminen

#6 Luovuus, moniaistisuus ja
autenttisuus
 Visuaalisuus (havainnollistaminen, visuaalinen tutkiminen)
 Äänitiedostot
 Näyttävien luomusten helppo tuottaminen (esim. animaatio-
ohjelmat, Canva, Piktochart)
 Vapautuminen luokkahuoneesta (ajasta ja paikasta
riippumattomuus hetkittäin)
• Opiskelijat liikkeelle
• Virtuaalivierailijat ja -vierailut
 Julkaiseminen aidoille yleisöille (edes omalle kouluyhteisölle
pelkän opettajan sijaan) tekee tekemisestä mielekkäämpää.

Vaikeita valintoja
 Aika ei riitä, jos yrittää vanhaa ja uutta rinnakkain
 Aluksi aikaa saattaa kulua valmisteluun enemmän,
mutta pian valmiit pohjat helpottavat elämää
• esim. automaattisesti korjautuvat monivalinnat
• show’n vetäjästä on helpottavaa päästä ohjaajaksi ja
keskustelukumppaniksi
 Mistä kertoo, jos tulee olo, ettei opettaja pysy itse
kärryillä, jos ei puhu koko kurssia läpi?
 Mikä kaikki opettajan on luettava ja tarkistettava?
• erilaiset arviointimallit: itsearviointi, vertaisarviointi

Miten pääsee alkuun?
 Kokeilemalla yhtä uutta asiaa. Ei mitenkään muuten.
Pikkuaskel on hyvä kunhan se on askel.
 Lauri Hellstenin opas perustyökaluihin Prezissa
 Prezista, SlideSharesta ja Youtubesta löytyy
monenlaisia ohjeita ja vinkkejä (hae esim. Eenariina
Hämäläinen, Matleena Laakso, Salla Vainio)
 On parasta pitää paletti yksinkertaisena!
Käännynnäisen koneuskovaisen todistuspuhe blogissani

Entä kun diginatiivi ei
olekaan diginativii?
Opiskelijavastarinta

Opiskelijoiden jarruja
 ”Ei jaksa kantaa konetta…” – murrosvaiheen
ongelma? Kännykän mahdollisuudet?
 ”Ei pysty keskittymään…”
Itsesäätelytaitojen oppiminen on välttämätöntä, ellemme
halua lääkäreitä, jotka viestittelevät WhatsAppissa kun
pitäisi kuunnella potilasta.
Myös opettajan on opeteltava uusia luokkatilanteen
hallinnan taitoja: Koneet kiinni kun niitä ei tarvita. Näytön
kurkkiminen ja -pyyhkäisy ovat tutkimusten mukaan
häiritseviä tekijöitä ilman somen houkutuksiakin.

 Heikot tvt:n käyttötaidot ja tiedonhallinnan taidot
• Diginatiivit eivät osaa käyttää sujuvasti eri toimisto-
ohjelmia tai tallentaa tuotoksiaan järkevästi.
• Diginatiivit eivät osaa ja osaavat hakea tietoa
internetistä.
• Diginatiivit osaavat oppia kokeilemalla ja tehdä montaa
asiaa yhtä aikaa, suosivat visuaalista ainesta.
Lisäluettavaa diginatiiveista
Sitä, mitä ei osata, on opetettava
– tai ohjattava oppimaan vertaisilta ja verkosta.

 Käsitys oppimisesta: muistaminen koetta varten
• ”Anna mulle hyvät muistiinpanot”
• ”Mä opin vain, jos mä kirjoitan käsin muistiinpanot.” (=kopioin opettajan kalvot)
• ”Mä opin ne asiat, jotka opettaja kertoo tunnilla.”
Vaikka olisi kiva saada positiivista kurssipalautetta,
opiskelijoita pitää myös haastaa rohkeampaan oppimiseen.
 Suorittamismentaliteetti: ”Millä tästä kurssista pääsee läpi / saa
kiitettävän?”
Tarvitaan paljon metapuhetta oppimisesta:
Mitä on oppiminen? Miten kannattaa opiskella?
Mitä tällä työskentelyllä tavoitellaan?
Miksi teemme niin kuin teemme?

 Epävarmuus, turvattomuus: ”Jos teen jotain toisin
kuin ennen…
• saanko yhtä hyvän numeron?
• näännynkö työmäärään?
• osaanko lopulta ollenkaan?
Kannattaa tarjota vaihtoehtoja; ”takaportit”, oman
arvosanan neuvotteleminen, riskinoton mallintaminen
ja yrityksestä palkitseminen auttavat.

Kansankynttilästä
kanssakulkijaksi
Miten opettaja pärjää muutosten
tuulissa?

Kansankynttilästä
kanssakulkijaksi
 Oppimisen tulee olla keskiössä, ei opettamisen.
 Opettaja on riittävän hyvä, kun hän on kiinnostunut siitä, mitä
opiskelijassa tapahtuu.
 Tiedon jakajasta prosessien ohjaajaksi
• innostaja
• kannustaja
• haastaja
• kriitikko ja positiivisen palautteen antaja
• co-worker, co-regulator, co-learner, co-thinker,
co-problem solver… Oppiminen tapahtuu niin, että ensin tehdään
yhdessä osaavamman avustuksella ja sitten itsenäisesti; ulkoinen
säätely ja tukipuut voivat olla tarpeen ennen kuin sisäinen onnistuu.

Erilainen opettajuus
– erilaiset valmiudet tarpeen
 Kaikkea ei voi kontrolloida (tarvitseeko?)
 Kaikkeen ei voi varautua
• ongelmia ratkotaan lennossa
• opettaja mallintaa
o riskinottoa, epäonnistumisista selviämistä
o oppimista, ajattelu- ja ongelmanratkaisuprosesseja
 Tiedonhankinta ja sen arviointi jokapäiväistä
 Tekemällä oppiminen on avainasemassa
– koulutusten merkitys on lopulta varsin vähäinen
 Yksin ei tarvitse pärjätä – on osattava hakea tukea
 Toivota haavoittuvuus ja epätäydellisyys tervetulleeksi kaikille
elämän osa-alueille! (http://www.ted.com/talks/brene_brown_on_vulnerability)

Virtuaaliset
opettajainhuoneet
 Parasta, mitä tvt voi opettajalle tarjota, ovat
aktiiviset ja innostuneet kollegat!
 Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.
Kun jakaa, myös saa. Ihan valtavasti.
 Etsi omat opeverkostosi!
http://opeverkostot.wikispaces.com/Facebook

Nappaa mukaasi
Kun tvt luo samaan aikaan
sekä entistä yksilöllisempää
että yhteisöllisempää oppimista,
jossa opettaja on kanssakulkijan
ja ohjaajan roolissa,
ollaan hyvällä tiellä!
Kiitos!

Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

La actualidad más candente (20)

Destacado

Destacado (20)

Similar a Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria

Similar a Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria (20)

Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria

Notas del editor