Suvi Rasimus: Tuottaako EU-tuomioistuin oikeusturvaa sosiaalivakuutuksessa? Esitys Muutoksenhaku sosiaalivakuutuksessa -seminaarissa 19.3.2015. Kelan päätalo, Helsinki.

1. Tuottaako EU-
tuomioistuin oikeusturvaa
sosiaalivakuutuksessa?
Suvi Rasimus
Suunnittelupäällikkö, Kela
19.3.2015

2. EU-tuomioistuin
• Tuomioistuimen nimi oli ennen yhteisöjen tuomioistuin.
• Toimii Luxemburgissa.
• Euroopan unionin tuomioistuin muodostuu kolmesta
tuomioistuimesta:
• unionin tuomioistuimesta
• unionin yleisestä tuomioistuimesta
• virkamiestuomioistuimesta.
• Tuomarit nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä
sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
• Suomalainen tuomari on Allan Rosas. Niilo Jääskinen toimii unionin tuomioistuimen
julkisasiamiehenä.
• Tuomiot julkaistaan kaikilla jäsenvaltioiden kielillä. Myös menettelyssä
käytettävä kieli voi olla mikä tahansa jäsenvaltioiden virallisista
kielistä
2

3. EU-tuomioistuin
• Erilaisia kannetyyppejä unionin tuomioistuimessa:
• kansallisten tuomioistuinten pyytämät ennakkoratkaisut
• jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevat kanteet (kanteen
nostaa komissio tai toinen jäsenvaltio)
• toimielimien toimien kumoamiskanteet (jäsenvaltio tai toinen toimielin
nostaa kanteen)
• toimielimien laiminlyöntikanteet
• muutoksenhaut unionin yleisen tuomioistuimen tuomioihin ja määräyksiin ja
unionin yleisen tuomioistuimen päätösten uudelleentarkastelut
• Tuomioistuin antaa joko tuomion tai perustellun määräyksen
• Julkisasiamiehen tehtävänä on tehdä tuomioistuimelle
ratkaisuehdotus.
• Tuomioistuin toimii täysistunnossa, suuressa jaostossa (15 tuomaria)
taikka viiden tai kolmen tuomarin jaostossa.
3

4. Kääntyminen EU-tuomioistuimen puoleen
• Yksityinen ihminen ei voi mennä asiassaan suoraan EU-tuomioistuimeen.
• Kun asiaa käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, voi ko. tuomioistuin
pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.
• Tuomioistuimen, jonka päätöksestä ei voi enää valittaa on pyydettävä EU-tuomioistuimelta
ennakkoratkaisua, jos sen käsiteltävänä on asia, jonka ratkaiseminen edellyttää yhteisön oikeutta
koskevan tulkintakysymyksen ratkaisemista.
• Alempi tuomioistuin voi harkintansa mukaan pyytää ennakkoratkaisua.
• EU-tuomioistuin käsittelee ainoastaan yhteisön oikeuden soveltamiseen
liittyviä kysymyksiä. Jos on kyse yksinomaan kansallisen lainsäädännön
tulkinnasta, ei EU-tuomioistuin voi antaa asiassa ennakkoratkaisua.
• EU-tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu yhteisön oikeuden tulkinnasta
sitoo kansallista tuomioistuinta ja sen on ratkaistava käsiteltävänään oleva
asia EU-tuomioistuimen antaman ennakkoratkaisun mukaisesti.
4

5. 19.3.2015 5
EY-tuomioistuimen rooli
• Kyseessä ei ole muutoksenhakutuomioistuin! Eli ei voi muuttaa
kansallisten tuomioistuinten ratkaisuja
• EU-tuomioistuimen tarkoituksena on varmistaa, että unionin oikeutta
tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti
• EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuilla erittäin suuri oikeutta luova
merkitys
• Sosiaaliturvan osalta merkitystä erityisesti sosiaaliturva-asetuksen
asiallista soveltamisalaa koskevilla ratkaisuilla
• Vanha oikeuskäytäntö soveltuvin osin edelleen voimassa vaikka uudet
asetukset 883/2004 ja 987/2009 tulleet voimaan 1.5.2010
EU-tuomioistuimen ratkaisujen merkitys

6. Esimerkkejä Suomea
koskeneista tuomioista
6

7. 19.3.2015 7
C-333/00 Maaheimo
• Suomen lasten kotihoidontuki asetuksen mukainen perhe-
etuus, joka eksportoitava
• Suomi oli ETA:an liittyessään katsonut, että lasten
kotihoidontuki on osa lasten päivähoitojärjestelmää, joka olisi
selkeästi palveluita (sosiaalihuoltoa koordinaatioasetuksen
näkökulmasta), eikä kuuluisi koordinaation piiriin
 EU-tuomioistuin ei hyväksynyt argumentteja vaan katsoi, että
rahaetuus voidaan erottaa palveluista ja että rahaetuus täyttää
koordinaatioasetusten 'perhe-etuuksien' kriteerit.

8. 19.3.2015 8
C-50/05 Nikula
• Kyse sairausvakuutusmaksun maksamisesta Suomeen, kun
henkilö asui Suomessa ja sai eläkettä sekä Ruotsista että
Suomesta. Eläkkeensaaja väitti, että kyse oli kaksinkertaisista
maksuista, koska hän oli aktiiviaikanaan jo maksanut maksuja
Ruotsiin
• Tuomioistuin totesi, että jos voidaan osoittaa, että Ruotsiin
maksettu maksuja, joiden tarkoituksena rahoittaa eläkkeellä
oloaikaista sairaanhoitoa, olisi kyse perustamissopimuksen
vastaisesta päällekkäisistä maksuista
 Tuomion toimeenpanon yhteydessä Ruotsi ilmoitti, että sen
koko sairaanhoitojärjestelmä on verorahoitteinen, eikä siellä
ole maksuja, joiden tarkoituksena rahoittaa sairaanhoitoa
eläkkeellä ollessa
 Suomi sai periä sairausvakuutusmaksun Suomessa asuvilta
eläkkeensaajilta

9. 19.3.2015 9
C-299/05 Komissio vs. Parlamentti ja
Neuvosto
• Komissio katsoi, että lainsäätäjä oli tehnyt
oikeudellisen virheen kun se oli hyväksynyt
Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan
vammaisetuuksia ja pitkäaikaishoitoon tarkoitettuja
etuuksia asetuksen 1408/71 liitteeseen II (ei-
eksportoitavat etuudet)
EU-tuomioistuin katsoi, että Suomen, Yhdistyneen
kuningaskunnan ja Ruotsin vammaisetuudet
asetuksen mukaisia sairausrahaetuuksia ja näin
myös eksportoitavia etuuksia

10. Eräitä muita tuomioita
10

11. 19.3.2015 11
C-120/95 Decker ja C-158/96 Kohll tuomiot
• Koordinaatioasetusten ulkopuolinen omaehtoinen
hoitoon hakeutuminen
• EU-tuomioistuin: tavaroiden ja palveluiden vapaan
liikkuvuuden periaate ulottuu myös
sosiaaliturvajärjestelmistä korvattaviin
terveyspalveluihin.
• Sairausvakuutuslain 2 luku 6 § 2 momentti
• Oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen korvaus myös
omaehtoisesta hoitoon hakeutumisesta
• Potilasdirektiivi (2011/24/EU) luotu sääntelemään
tätä kokonaisuutta

12. C-611/10 Hudzinski and Wawrzyniak 1/4
C-611/10 Waldemar Hudzinski v Agentur für Arbeit Wesel -
Familienkasse and Jaroslaw Wawrzyniak v Agentur für Arbeit
Mönchengladbach – Familienkasse
Tosiseikat:
• Hudziński ja Wawrzyniak olivat Puolan kansalaisia, jotka
työskentelivät ja asuivat Puolassa, mutta jotka olivat työskennelleet
toinen kausityöntekijänä ja toinen lähetettynä työntekijänä myös
Saksassa. Molemmat olivat yleisesti verovelvollisia Saksassa
työskentelynsä ajalta, mutta kuuluivat Puolan
sosiaaliturvajärjestelmään myös Saksassa työskentelyn ajan.
• He hakivat perhe-etuuksia Saksasta yleiseen verovelvollisuuteen
vedoten Puolassa asuville lapsilleen. Etuuksia ei myönnetty.

13. C-611/10 Hudzinski and Wawrzyniak 2/4
• Kysymykset:
• Estääkö 1408/71 jäsenvaltiota, joka ei ole toimivaltainen,
myöntämästä perhe-etuuksia kansallisen lainsäädäntönsä
mukaan, jos kyseessä ei myöskään ole lasten asuinvaltio, eikä
työntekijälle aiheudu tästä haittaa?
• Jollei estä, niin miten on ratkaistava toimivaltaisen valtion ja muun
kuin toimivaltaisen valtion maksamien etuuksien päällekkäisyys?

14. C-611/10 Hudzinski and Wawrzyniak 3/4
EU-tuomioistuin
• On riidatonta, että asetuksen 1408/71 mukaan sovellettava
lainsäädäntö on Puolan lainsäädäntö.
• Asetuksen II osaston tavoitteena on turvata , että henkilöön
sovelletaan kerrallaan vain yhden jäsenvaltion
sosiaaliturvalainsäädäntöä, jotta vältettäisiin oikeuksien
päällekkäisyydet.
• EU:n primäärioikeus ei voi turvata vakuutetulle henkilölle
sosiaaliturvan osalta neutraalia tilannetta hänen liikkuessaan
toiseen jäsenvaltioon.
• Lähtökohtaisesti Saksan viranomaisilla ei siis unionin oikeuden
mukaan ole velvollisuutta myöntää lapsilisää, mutta estääkö
myös?

15. C-611/10 Hudzinski and Wawrzyniak 4/4
EU-tuomioistuin:
• Asetusta 1408/71 tulee tulkita SEUT 48 artiklan valossa
 Siirtotyöläinen ei saa menettää oikeutta sosiaaliturvaetuuteen tai
sen etuuden määrää ei saa pienentää siitä syystä, että hän on
käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.
 Asetuksen tarkoituksena myös myötävaikuttaa siirtotyöläisten
elämäntasoon ja työolojen parantumiseen
• Bosmann-tuomiossa (C-352/06) todettu, ettei tarkoituksena ole estää
myöntämästä kansallisen lainsäädännön mukaisia perhe-etuuksia
• EU-tuomioistuin katsoi, että myös yleinen verovelvollisuus
työskentelyvaltiossa muodostaa riittävän liittymän varsinkin, kun
perhe-etuus rahoitetaan verovaroin ja oikeus perhe-etuuteen
kansallisesti perustuu verovelvollisuuteen
• Päällekkäisyyden osalta ei voida täysin sulkea pois etuutta sillä
perusteella, että toisesta valtiosta saadaan etuutta

16. C-140/12 Brey – Itävallan lainsäädäntö
 Itävallan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan eläkkeensaajalla oikeus
korvauslisään, jos hänen tulonsa ovat alle tietyn viitemäärän, joka vastaa
hänen henkilökohtaisten tulojensa ja viitemäärän välistä erotusta.
 Edellytyksenä korvauslisän saamiselle on, että saaja oleskelee vakinaisesti
ja laillisesti Itävallassa.
• Itävallan sijoittautumista ja oleskelua koskevassa laissa säädetään, että
direktiivin mukaan ETA-kansalaisilla on oikeus oleskella maassa yli kolmen
kuukauden ajan, jos heillä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät
varat ja kattava sairausvakuutusturva niin, etteivät he joudu oleskelunsa
aikana hakemaan sosiaaliavustuksia eivätkä korvauslisää.
16

17. C-140/12 Brey - tosiseikat
• Saksan kansalaiset Peter Brey ja hänen puolisonsa muuttivat Itävaltaan
vuoden 2011 maaliskuussa. Avioparilla ei ollut muuta tuloa tai omaisuutta
kuin Peter Breyn Saksasta saama työkyvyttömyyseläke 862,74 e/kk ja
hoitoavustu 225 e/kk.
• Eläkelaitos ei (2.3.2011) myöntänyt Breylle Itävallan korvauslisää sillä
perusteella, ettei Breyllä ollut riittäviä varoja lailliseen oleskeluun
• Itävaltalainen hallintoviranomainen antoi 22.3.2011 ETA-kansalaisen
rekisteröintitodistuksen.
• Brey haki muutosta korvauslisän hylkypäätökseen ja muutoksenhakuelin
myönsi hänelle 326,82 euron korvauslisän.
• Eläkelaitos haki tähän päätökseen muutosta ylemmästä tuomioistuimesta,
joka pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.
17

18. C-140/12 Brey - EU-tuomioistuimen
perusteluita
• Unionin oikeus ei ole esteenä kansalliselle säännökselle ,
jonka mukaan oikeus erityiseen maksuihin perustumattomaan
rahaetuuteen edellyttää laillista oleskelua koskevan oikeuden
saamisedellytysten täyttymistä kyseisessä jäsenvaltiossa.
• Ei-aktiivin toisen jäsenvaltion kansalainen, joka voi
eläkkeen vähäisyyden perusteella olla oikeutettu
korvauslisään, voisi olla seikka, joka osoittaa, ettei
kyseisellä kansalaisella ole riittäviä varoja sen
välttämiseksi, että hänestä aiheutuu kohtuutonta rasitusta
kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle
18

19. C-140/12 Brey: EU-tuomioistuimen
perusteluita
• Direktiivin 2004/38 mukaista sosiaalihuoltojärjestelmän käsitettä ei
voida rajata koskemaan vain sosiaaliavustuksia, jotka eivät kuulu
asetuksen 883/2004 soveltamisalaan.
• ”tietty taloudellinen solidaarisuus vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten ja
muiden jäsenvaltioiden kansalaisten välillä varsinkin, jos oleskeluoikeuden saajalla
olevat vaikeudet ovat väliaikaisia.”
• Sen arvioimiseksi aiheuttaako sosiaaliavustuksen saaja
kohtuuttoman rasituksen vastaanottavan jäsenvaltion
sosiaalihuoltojärjestelmälle, on tämän jäsenvaltion ennen
karkottamistoimenpiteen toteuttamista tarkasteltava,
• ovatko asianomaisella olevat vaikeudet väliaikaisia
• otettava huomioon hänen oleskelunsa pituus
• henkilökohtaiset olosuhteet
• hänelle myönnetyn avustuksen määrä
19

20. C-140/12 Brey: EU-tuomioistuimen ratkaisu
• Unionin oikeus on esteenä jäsenvaltion
säännöstölle, jossa evätään jopa kolmen
ensimmäisen oleskelukuukauden jälkeiseltä
ajanjaksolta kaikissa olosuhteissa ja automaattisesti
etuus toisen jäsenvaltion kansalaiselta, joka ei ole
taloudellisesti aktiivinen, sillä perusteella, että tämä
ei hänelle myönnetystä rekisteröintitodistuksesta
huolimatta täytä edellytyksiä yli kolmen kuukauden
pituista laillista oleskelua koskevan oikeuden
saamiseksi ensin mainitun valtion alueella
20

21. C-225/10 Pérez Garcia et al.
• Kyse Espanjassa asuvista Espanjan kansalaisista, jotka ovat
työskennelleet Saksassa ja jotka saavat vanhuus- ja/tai
työkyvyttömyyseläkettä sekä Saksasta että Espanjasta. Heillä on
myös kaikilla 18 vuotta täyttänyt vammainen lapsi. Heille on
myönnetty Espanjan maksuihin perustumaton vammaisetuus, muttei
Espanjan lapsilisää. Saksa laitos ei myöntänyt perhe-etuuksia
Saksasta, koska heillä oli oikeus korkeampaan etuuteen Espanjasta.
• EU-tuomioistuimen mukaan heillä oli oikeus hakea etuuksia
täysimääräisesti entisestä työskentelyvaltiosta (oikeus oli syntynyt
yksinomaan kansallisen lainsäädännön nojalla), vaikka he eivät olleet
hakeneet etuuksia asuinvaltiostaan, siitä syystä, että olivat valinneet
toisen vammaisetuuden, joka on niiden kanssa yhteensopimaton.
21

22. C-45/12 Ahmed
• Algerian kansalainen Hadj Ahmed on ollut merkittynä Belgian
väestörekisteriin 18.1.2006 alkaen. Hänellä on kyseisestä päivästä
alkaen hallussaan asiakirja, jonka haltijana hänellä on oikeus oleskella
Belgian valtion alueella. Hän on saanut oleskeluluvan sillä perusteella,
että hän on tullut Belgiaan elämään yhdessä ranskalaisen
avopuolisonsa kanssa.
• Pariskunnalla on yhteinen 18.12.2003 syntynyt lapsi, joka on Ranskan
kansalainen.
• Oleskeluluvan saatuaan Hadj Ahmed toi 2006 vuoden aikana
Belgiaan vuonna 1993 syntyneen tyttärensä, joka on Algerian
kansalainen.
• Hadj Amed ei ole ollut työssä. Hän erosi 2007 avopuolisostaan. Hadj
Ahmedille ei ole 1.10.2007 jälkeen enää maksettu perhe-etuuksia
tyttärestään; on on kuitenkin edelleen saanut perhe-etuuksia toisesta
lapsestaan. Hadj Ahmed haki ONAFTS:lta perhe-etuuksien
maksamista tyttärestään. ONAFTS hylkäsi hakemyksen, koska Hadj
Ahmed ei täyttänyt lain viiden vuoden asumisedellytystä.22

23. C-45/12 Ahmed
• Tuomioistuin ei katsonut, että äiti ja tytär olisivat 1408/71
henkilöllisessä soveltamisalassa, paitsi jos heitä voidaan pitää toisen
jäsenvaltion kansalaisen perheenjäseninä kansallisessa laissa
tarkoitetulla tavalla, jos heitä pidetään riippuvaisina tästä henkilöstä.
• Äiti ei voinut vedota direktiivin 2004/38 13.2 artiklaan. Tätä päätelmää
ei voitu kyseenalaistaa myöskään SEUT 18 artiklalla. Kyseiseen
henkilöön ei sovelleta kansalaisuuteen perustuvaa syrjinnän kieltoa.
SEUT 18 artiklaa ei voida soveltaa sellaisenaan tilanteeseen,
jossa kolmannen valtion kansalaisella on jonkin jäsenvaltion
myöntämä oleskelulupa.
• Tuomioistuin käsitteli myös suhdetta 1612/68 12 artiklaan.
Tuomioistuin totesi, että tytär ei kuulu 1612/68 soveltamisalaan.
• Ratkaisu: direktiivin 2004/38 13.2 artiklaa ja 14 artiklaa ei SEUT 18
artiklan kanssa yhdessä tulkittuna estä kansallista lainsäädäntöä, joka
edellyttää viiden vuoden asumista koskevan edellytyksen täyttymistä
perhe-etuuksien myöntämiseksi, vaikka edellytystä ei vaadita
jäsenvaltion omilta kansalaisilta.
23

24. Lisätietoa
24

25. • EU-tuomioistuimen nettisivut: www.curia.europa.eu
• Tuomiot
• Ratkaisuehdotukset
• Ennakkoratkaisupyynnöt
• Kelan sosiaalisia oikeuksia koskevat sivut:
www.kela.fi/sosiaalisetoikeudet
• Kansallinen muutoksenhaku
• Kansainväliset valvontaelimet
25