SlideShare a Scribd company logo
1 of 8
Download to read offline
Eroon esikotelomädästä
Esikotelomätä (EKM) on mehiläisten vakavin
sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana mehiläis-
pesän kuolemaan. Taudin tunnistaminen ja tor-
junta ajoissa auttaa kuitenkin pääsemään siitä
eroon. Jokaisen tarhaajan tulisi tarkistaa pesät
säännöllisesti esikotelomädän varalta. Jos tauti-
itiöitä esiintyy, on mehiläispesät saneerattava,
jotta esikotelomädän leviäminen loppuu.
Mehiläisten esikotelomädän aiheuttaa bakteeri
Paenibacillus larvae. Tauti leviää bakteerin itiöi-
den kautta. EKM tappaa vain mehiläisten touk-
kia, aikuiset sen sijaan levittävät sitä. Voimakas
tartunta johtaa usein mehiläisyhteiskunnan kuo-
lemaan.
Esikotelomätä ei suinkaan tarkoita mehiläistar-
hauksen loppua, sillä tarhaajat pystyvät estämään
tehokkaasti taudin leviämistä ja puhdistamaan
itiöllisetkin pesät. Suuri osa jo sairastuneista pe-
sistäkin on mahdollista pelastaa.
Huolehtimalla esikotelomädän ehkäisystä ja sa-
neerauksesta tarpeen mukaan, turvaamme mehi-
läisten terveyden ja hyvän hunajasadon.
Esikotelomätä ei johdu tarhaajan ammattitaidottomuudesta. Se on tauti siinä, missä
muutkin eläintaudit. Kerro taudista myös lähialueesi tarhaajille jotta taudin leviäminen
voidaan estää. Saat tarvittaessa lisätietoja Suomen Mehiläishoitajain Liitolta,
puh. 010 387 4770
Hyvän mehiläishoidon tavoitteena on terve ja tuottoisa
mehiläispesä.
Kavala tauti tappaa
toukan peittosikiö-
vaiheessa
Itiö säilöö taudin
Taudin nimi, esikotelomätä, tulee siitä, että bak-
teeri P. larvae tappaa mehiläisen sikiön sikiöken-
non peittämisen jälkeen, eli esikotelovaiheessa.
Toukka mätänee kennoonsa venyväksi massaksi
ja kun työläiset avaavat kennon kannen, toukka-
jäännös kuivuu kennon pohjalle kovaksi ruveksi.
Tauti ei tapa aikuisia mehiläisiä, mutta ne levittä-
vät helposti taudin itiöitä koko pesään poistaes-
saan tautisia mehiläisiä ja siirtäessään hunajava-
roja kennosta kennoon.
Vaikka EKM on bakteeritauti, ei siitä eroon pää-
seminen ole lainkaan yksinkertaista. Tautiin ei ole
lääkettä, joka tehoaisi sen itiöihin. EKM:ää aihe-
uttavalla bakteerilla on erittäin kestävä itiömuoto,
jossa se voi elää piilevänä ja tautia aiheuttavana
jopa vuosikymmeniä. Itiö onkin ikään kuin säily-
kepurkki, joka kestää pakkasta ja kuumaa vuosia
ja kun ”purkki” avautuu mehiläistoukan suolessa,
tauti on aivan yhtä elinvoimainen kuin ennenkin.
1. Tauti-itiöt leviävät toukkiin aikuisten
mehiläisten ruokkiessa niitä. 2. P. larvae-
bakteerin tiöt muuttuvat lisääntyviksi bak-
teereiksi toukan suolessa. Jo muutama
kymmentä itiötä voi sairastuttaa toukan.
Bakteerit tappavat sikiön tavallisesti ken-
non peittämisen jälkeen. 3. Kuollut touk-
ka mätänee ruskeaksi massaksi, jossa on
miljardeja itiöitä, ja 4. niiden avulla tauti
leviää edelleen mehiläisten, hunajan ja
muun pesämateriaalin mukana.
EKM tappaa toukan kennoonsa muuttaen sen venyväksi
massaksi. Mätä kuivuu kennon pohjalle ruveksi.
ITIÖT LISÄÄNTYVÄT VALTAVAA VAUHTIA
Esikotelomätää oireilevassa tarhauksessa tar-
hauksen parantumisen perusedellytys on sai-
raiden pesien löytäminen mahdollisimman
nopeasti sairauden puhjettua, koska tautibak-
teeri lisääntyy vain tappamiensa toukkien kaut-
ta. Kuolleissa toukissa syntyy 2-3 miljardia uutta
itiötä, jotka leviävät kaikkialle mehiläispesään.
Päästessään nuoren toukan ruokamehuun itiöt
sairastuttavat toukan ja tauti leviää eteenpäin.
<60 v.
1.
2.
3.
4.
Tee tautitarkistuksesta rutiini
Tee esikotelomädän
tarkistamisesta osa
hoitorutiinejasi. Tar-
kistus ei vie paljoa
aikaa mutta taudin
ajoissa havaitsemi-
nen säästää aikaa,
vaivaa ja rahaa. Jot-
ta EKM-oireet ha-
vaittaisiin ajoissa,
tulee pesien sikiöalat
tarkistaa pari kertaa
kesän aikana.
Tarkista sikiökakut huolellisesti toukokuussa ja
toisen kerran heinäkuussa. Tarkista kaikki pesät
läpikotaisin!
NÄYTTEEN OTTAMINEN
Ota tavaksi myös laboratorionäytteen (hunaja-
näyte) ottamisen säännöllisesti. Näyte kannattaa
ottaa vähintään 2-3 vuoden välein, vaikka ei olisi
syytä epäillä tautia. Esikotelomätänäytteen tutki-
minen säännöllisesti helpottaa taudin tunnistamis-
tamista ajoissa. Myös pesien saneeraus onnistuu
paremmin jos se tehdään riittävän ajoissa, silloin
kun tauti on vielä piilevä.
Lähetä näyte tutkittavaksi, jos epäilet esikotelomä-
tää tai löydät esikotelomätään viittaavia oireita pe-
sästäsi. Esikotelomätänäytteeksi otetaan hunajaa
sikiöalan läheisyydestä. Lisäksi voit leikata näyt-
KLIININEN VAI PIILEVÄ?
EKM on piilevä jos hunajanäytteestä löytyy
itiöitä, mutta pesässä ei ole ulkoisia merkke-
jä taudista. Kliinisessä taudissa on jo kuollei-
ta toukkia ja muita näkyviä merkkejä. Pesä
tulee saneerata kummassakin tapauksessa.
teeksi myös palan sikiökakkua (esim. 5 x 20 cm)
sellaisesta kohdasta, jossa on oireellisia sikiöitä.
Vain laboratorionäyte kertoo totuuden tauti-itiöistä.
Itiöt pystyvät olemaan lepotilassa ja valmiina toi-
mintaan jopa 70 vuotta. Näytteen avulla pystytään
havaitsemaan itiöt jo pienestäkin hunajamäärästä.
Hunajanäyte otetaan esim. puhtaalla lusikalla va-
luttamalla hunajaa lusikkaan tai kakulta suoraan
näyteputkeen. Näytemääräksi riittää noin 2 rkl hu-
najaa. Pieni vahamäärä ei haittaa tutkimusta. Kier-
rekorkillinen muoviputki tai muu tiivis rasia sopii
näytepurkiksi. Älä lähetä näytettä muovipussissa.
Eviralle tutkittavaksi lähetettävän näytteen mu-
kaan täytetään tutkimuslähete. Tarkista ajanmu-
kaiset näytteenotto ja lähetysohjeet Eviran Inter-
net-sivuilta (www.evira.fi).
EKM-itiöt tutkitaan hunajasta. Voit ottaa näytteen lingotusta
hunajasta tai suoraan kennosta näytteenottoputkella tai lusi-
kalla. Vain laboratoriotesti selviää piilevä tauti.
1. Aukkoinen sikiöala:
EKM-pesässä sikiöala on
usein aukkoista, eikä mu-
ninta ole tasaista. Tällaisis-
ta pesistä tulee ottaa näy-
te. Vertaa kuvassa olevaan
tasaiseen sikiöalaan (pik-
kukuva)
2. Reikä kennon kannes-
sa: mehiläiset puhdistavat
EKM:ää avaamalla kennon-
kansiin aukkoja. Kenno on
sisäänpäin painunut ja sii-
nä on pieni reikä kannessa.
Aina reikä ei tarkoita esikote-
lomätää: kannattaa tarkistaa,
onko kennosta juuri kuoriu-
tumassa uusi mehiläinen vai
ollaanko kennonkantta vasta
peittämässä.
MILLOIN HUOLESTUA PESÄSTÄ?
Kun tarkistat pesiä, niissä voi näkyä monenlaisia merkkejä, jotka voivat olla EKM:n oireita. Kaikki si-
kiöalalla näkyvät oireet eivät johdu esikotelomädästä. Jos kuitenkin havaitset seuraavanlaisia oireita,
ota varmuudeksi esikotelomätänäyte.
•	 Kasvaneet talvitappiot
•	 Pesä on heikko eikä kehity kunnolla
•	 Sikiöala on aukkoista.
•	 Kennonkannet ovat painuneet sisäänpäin. Terveessä pesässä peittosikiön kennonkannet ovat
samettipintaisia ja kuperia. Jos pesässä on EKM, peittosikiön kannet ovat painuneet sisään ja
usein kostuneet. Tämä on yksi taudinoire ja seuraavaksi kannattaa tehdä tikkutesti, venyykö
mätä toukkamassa tikun mukana.
•	 Sikiöiden kennonkansissa on reikiä
•	 Mätä toukka kennokannen alla. Avaa tikulla kennon kansi ja kieräytä tikkua kennossa. Toukka
venyy tikun mukana, jos pesässä on esikotelomätä
•	 Kuivuneet ruvet
•	 Pesää avattaessa tyypillinen liimamainen haju.
Huomioithan, että sikiöalan oireille voi olla monia muitakin syitä kuin EKM (punkit, emo jne.). Hu-
najanäyte sulkee EKM:n pois.
Esikotelomädällä monia oireita
1
Terveessä pesässä sikiöala on tasaista.
3. Mädäntynyt toukka on melko varma oire
esikotelomädästä. Ruskea, pahanhajuinen
mätä venyy tikulla nostettaessa kennosta.
venyminen riippuu taudin vaiheesta. Jos
löydät reikäisen kennon alta ruskean touk-
kajäännöksen, on yleensä kaksi vaihtoeh-
toa: esikotelomätä tai viruksen aiheuttama
pussisikiö. Esikotelomätään kuolleen toukan
jäännökset venyvät hyvin, mutta pussisiki-
öön kuolleen ei. Pussisikiön saa vedettyä
yleensä pinseteillä pusseineen pois, mutta
esikotelomätäinen toukka venyy tikulla nos-
tettaessa. Lähetä epäselvässä tapauksessa
sikiökakkunäyte Eviralle tutkittavaksi.
Varo sekoittamasta termistöä. Aukkoinen sikiöala tarkoittaa epätasaista sikiöintiä. Reikä
sikiökannessa tarkoittaa yksittäisessä sikiökennossa olevaa reikää. Kumpikin ovat mah-
dollisia EKM:n tunnusmerkkejä. Kennon kannessa oleva reikä saaattaa tosin olla myös
merkki esim. juuri kuorituvasta mehiläisestä tai vasta peittovaiheessa olevasta toukasta.
4. Kuivunut rupi. Mehiläiset eivät pysty sii-
voamaan mädäntyneen toukan jäänöksiä ja
se kuivuu aikanaan kovaksi ruveksi kennon
seinälle pohjaan saakka. Ruven voi erottaa
kakusta katsomalla tarkasti kennon seinä-
mää auringonvalon avulla. Huomaathan,
että toukkaruven saattaa sekoittaa uloste-
tahraan joka ei kuitenkaan koskaan ulotu
kennon pohjaan saakka, vaan on enemmän
kennon suuaukolla.
5. Haju. Esikotelomätäinen pesä haisee
makean liimamaiselle. Haistele pesää kun
avaat sen: jos se haisee erikoiselle, ota
näyte, vaikka oireita ei näkyisi. Haju on
usein viimeisiä oireita, jolloin pesä on jo
vakavasti sairas. kuva
Ehkäise tauti kierrättämällä kakusto
Saneerauksessa nähdään olevan kaksi vaihtoeh-
toa: kaluston ja kakuston saneeraaminen sekä pe-
sien saneeraaminen. Jos mahdollista, kannattaa
aloittaa kaluston ja kakuston saneeraamisesta.
Saneeraus on tehokkainta, jos se tehdään kaksi-
vaiheisesti. Saneerauksen voi tehdä pitkin kesää,
mutta viimeistään 15.-20.7., jotta mehiläiset eh-
tivät rakentaa uuden kennoston ja emo pääsee
munimaan talvimehiläisiä.
1. Kaluston ja kakuston saneeraaminen:
-Puhdista kalusto perusteelliseti (laatikot, pohjat
sulkuristikot ja kaikki mehiläisten kanssa koske-
tuksissa ollut materiaali).
-Kakustosta hävitetään kaikki sikiöidyt sekä siite-
pölyä ja hunajaa tai talviruokaa sisältävät kakut.
-Puhtaat kakut, joissa ei ole ollut yhtään sikiöintiä
eikä niissä ole siitepölyä (ei ainoatakaan palleroa)
voidaan pestä ja käyttää saneerauksen jälkeen
tarhauksessa.
-Lingotut hunajakakut on liuotettava ja pestävä
puhtaiksi kaikesta hunajasta ja siitepölystä
2. Pesien saneeraaminen (mehiläisten siirto uu-
sille pohjukkeille tai pesän hävittäminen koko-
naan) voidaan tehdä yksi- tai kaksivaiheisesti.
YKSIVAIHEINEN SANEERAUS ELI POHJUK-
KEILLE SIIRTO
Pesän yksivaiheinen saneeraus toimii kun pesäs-
sä on piilevä tartunta eli itiöitä on vain vähän eikä
kuolleita toukkia löydy.
Saneeraus tehdään aikaisintaan touko-kesäkuulla
kun talveutusosasto on täynnä mehiläisiä ja siki-
öitä 6-7 kakulla. Mehiläiset tarvitsevat siinä vai-
heessa kipeästi lisää tilaa.
Varaa uusi puhdas pesälaatikko, pohja ja katto.
Pesälaatikkoon laitetaan vain puhtaita pohjuk-
keita. Aseta lentoaukon eteen esim. iso pahvi tai
levy, jota pitkin me-
hiläiset pääsevät
kävelemään len-
toaukosta sisään.
Käytä mahdollisim-
man vähän savua.
Harjaa mehiläiset kakku kerrallaan hunajaa tai
mettä roiskimatta pesän eteen. Aseta emo suo-
raan pesään löydettäessä.
Vie vanhan pesän kaikki kakut sulatukseen. Var-
mista, etteivät mehiläiset enää pääsen niihin kä-
siksi. Hunajat voi lingota käyttöön ennen vahojen
sulatusta. Muu kalusto puhdistetaan.
Anna mehiläisten tyhjentää mesikuvun ruokava-
rasto kennon rakentamisessa eli älä vuorokauteen
vaikka kelit olisivat huonot. Ruoki sitten tarvittaes-
sa pienillä annoksilla talviruokaliuosta.
KAKSIVAIHEINEN PESÄN SANEERAUS
Pesän saneeraus kannattaa tehdä kaksivaiheise-
na, jos pesästä löytyy kuolleita toukkia. Kaksivai-
heisen saneerauksen toimenpiteet ovat kuten yk-
sivaiheisessa pohjukkeille siirrossa paitsi että työ
tehdään kahteen kertaan ja ensimmäinen vaihe on
ns. liuskapohjukemenetelmä. Ensimmäisessä vai-
heessa puhtaassa laatikossa on vain kehät, joissa
parin sentin liuska pohjukevahaa.
Saneeraa aina kun on itiöitä
Saneerauksessa mehiläiset siirretään aina puhtaille pohjukkeille.
Mehiläiset harjataan tai ravistellaan lentoaukon eteen,
josta ne kävelevät puhtaaseen pesään. Aseta uuteen
pesään katto, ennen kuin siirrät mehiläiset sinne.
SIKIÖT SÄÄSTÄVÄ PESÄN SANEERAUS
Säästävässä saneerauksessa kevään sikiöiden
annetaan ensin kuoriutua ja kakut sulatetaan vas-
ta sen jälkeen. Pesät, joissa on vähän itiöitä tai
vain muutama kuollut toukka, voidaan saneerata
niin, että sikiökakuista tehdään ns. saneeraus-
torni. Tämä tarkoittaa sitä, että saneerattaessa
sikiökakuille jätetään vähän mehiläisiä ja nämä
sikiökakut kootaan yhteen laatikkoon/laatikoihin.
Saneeraustornista muodostuu näin uusi yhteis-
kunta, koska ne kasvattavat itselleen uuden emon.
Kolmen viikon kuluttua, kun kaikki sikiöt ovat kuo-
riutuneet ja pesässä on uusi emo, tehdään pe-
sälle yksivaiheinen saneeraus. Saneeraustornin
mehiläiset siis harjataan tai ravistellaan uuteen
puhtaaseen laatikkoon, jossa on vain pohjukkei-
ta. Kaikki saneeraustornissa olleet kakut viedään
sulatukseen.
Huomaa, että saneeraustorni olisi hyvä viedä vä-
hintään kolmen kilometrin päähän pesästä ryöstön
estämiseksi. Ryöstövaara on erittäin suuri, eikä
uusi saneeraustorni edes huomaa tulleensa ryös-
tetyksi alussa kun sen mehiläiset ovat ”oman” pe-
sän mehiläisiä. Muista pienentää lentoaukko parin
sentin levyiseksi.
KEHIEN JA KALUSTON PUHDISTAMINEN
Saneerauksesta jääneet pelkät kehät voi käyttää
uudelleen, kun niistä ensin sulatetaan vaha ja ne
keitetään sen jälkeen 2 % lipeä - tai 6 % sooda-
liuoksessa 5-10 minuutin ajan. Pesäosastot, poh-
Pesät, joissa on satoja kuolleita toukkia tai
niissä on alle 4 kakkuväliä mehiläisiä, on jär-
kevää hävittää tappamalla. Lievemminkin sai-
raat pesät kannattaa tappaa, jos on olemassa
tutkittua tietoa, että tautia on vain muutamassa
tarhauksen pesässä tai vähän koko alueella.
Näin estetään taudin leviäminen.
	 Sairaat pesät tapetaan illalla lennon
päätyttyä. Ensin lentoaukko suljetaan. Ra-
ota välikattoa ja kaada pesään ylhäältä 1-2
dl bensiiniä. Sulje pesä tiiviisti. Kaasuuntuva
bensiini tappaa mehiläiset muutamassa kym-
menessä minuutissa. Kuolleita sikiöitä ja tal-
viruokaa sisältävät kehät tulee polttaa maahan
kaivetussa, puoli metriä syvässä kuopassa.
Polttojäännös ja tuhka peitetään lapioimalla 30
cm maata päälle. Varo ettei hunajaa ym. jää
mehiläisten ulottuville. Muut kehät voi lähettää
vahavalimolle, mutta niiden mukana on olta-
va maininta EKM:stä. Mahdollisen hunajan voi
sikiöttömiltä kakuilta lingota ensin normaaliin
käyttöön.
LIIAN SAIRAS TAI HEIKKO PESÄ
TUHOTAAN POLTTAMALLA
Sikiöt ja talviruoka poltetaan ja tuhka haudataan, jottei itiöt
leviä.
jat ja välikatot voi desinfioida siten, ettei niistä
ole enää taudin leviämisriskiä. Ensin tulee aina
poistaa villirakenne, propolis ja hunaja. Sen jäl-
keen puukaluston voi liekittää siten, että puu
tummuu. Kaluston voi harjata kuumalla vedellä
ja konetiskiaineella. Virkon S 2 % sumutus aut-
taa myös.
Hanskat ja pesätaltta eivät ole merkittävä riski
tautien siirtämiseen, mutta niidenkin puhdista-
minen sairastuneiden pesien hoitamisen jälkeen
on suositeltavaa.	
Villirakennetta tehdessään mehiläinen
tyhjentää mesimasunsa tehokkaasti.
Menetelmän tavoit-
teena on saada
mehiläiset rakenta-
maan villirakennet-
ta, jolloin mesikuvut
tyhjenevät tehok-
kaasti. Seuraavana
päivänä mehiläiset
siirretään pohjuk-
keille kuten yksivai-
heisessa saneera-
uksessa. Tulokset
ovat huomattavasti
paremmat kuin yh-
den kerran sanee-
ratessa.
Hyvin hoidettu vahva mehiläispesä välttyy helpommin sairauksilta. Tarhaaja itse voi vai-
kuttaa vain omien pesien hoitoon, mutta rakentava yhteistyö naapuritarhaajan kanssa
takaa hyvän lopputuloksen!
Esikotelomätä iskee sitä vahvemmin,
mitä enemmän itiöitä pesässä on. Itiöi-
den leviämisvauhti on hurja: kuolleessa
toukassa syntyy miljardeja itiötä, jotka le-
viävät pesässä aikuisten mehiläisten vä-
lityksellä. Paras keino ehkäistä EKM:ää
onkin poistaa mahdollisia itiölähteitä pe-
sistä ja pesien ympäristöstä.
VAIHDA TUMMA KAKUSTO UUTEEN
Tautia ehkäistään parhaiten kierrättämäl-
lä vuosittain jokaisesta pesästä vanhaa
tummaa kakustoa pois. Tumma kakusto
voidaan sulattaa uudelleen pohjukkeiksi.
Hyvään hoitotapaan kuuluu kierrättääa
10-15 kakkua vuodessa/pesä.
EI VIERASTA HUNAJAA TAI KAKKUJA
EKM leviää erittäin helposti hunaja- ja
siitepölykakuston välityksellä. Mehiläisille
ei tule koskaan ruokkia vierasta hunajaa
tai siitepölyä eikä hunajapohjaisia ruoka-
kakkuja.
OSTA JA MYY ITIÖVAPAITA PESIÄ
Uusia tarhauksia perustettaessa oste-
taan vain itiövapaita pesiä, mieluiten
pyytämällä myyjältä tutkimustodistus esi-
kotelomädän varalta ennen ostoa tai tut-
kimalla pesä heti oston jälkeen.
PIDÄ KALUSTOVARASTO KUNNOSSA
Varastoi kakusto, kalusto jne. siten ettei-
vät mehiläiset pääse ryöstelemään niitä.
Myös vanha itiöllinen kalusto sairastuttaa
pesän.
Hyvät hoitotoimenpiteet ehkäisevät tautia
Toimenpiteet terveeseen tarhaukseen
•	 Hoida ja tarkista pesät säännöllisesti=Pidä
pesät vahvoina
•	 Estä mehiläisten ryöstely
•	 Sulje kuolleet pesät välittömästi ja siirrä pois
•	 Älä koskaan syötä mehiläisille vierasta hu-
najaa tai siitepölyä
•	 Kierrätä kakustoa voimakkaasti
•	 Varastoi kakusto ja muu kalusto mehiläis-
tiiviisti
•	 Ilmoita hylätyistä tarhoista yhdistyksesi tau-
tivastaavalle tai Suomen Mehiläishoitajain
Liitolle
•	 Pidä suhteet naapuritarhaajaan hyvänä
•	 Pidä tarha- ja pesäkohtainen kalusto
•	 Estä mehiläisten parveilu
•	 Huolehdi hyvästä hoitohygieniasta
Vasemmalla on tuore vaalea kakku. Oikean puoleinen joutaa kiertoon.
Tuotettu Suomen valtion ja EU:n tuella.

More Related Content

What's hot

Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula LehtonenMitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula LehtonenSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Arvo pärt
Arvo pärtArvo pärt
Arvo pärtanneli3
 

What's hot (20)

Janne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminen
Janne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminenJanne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminen
Janne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminen
 
Pentti Paala: Langstroth vs. Farrar
Pentti Paala: Langstroth vs. FarrarPentti Paala: Langstroth vs. Farrar
Pentti Paala: Langstroth vs. Farrar
 
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
 
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
 
Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas
 
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
 
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajinaHarrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
 
Kennohunajan tuottaminen (2006)
Kennohunajan tuottaminen (2006)Kennohunajan tuottaminen (2006)
Kennohunajan tuottaminen (2006)
 
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen. Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
 
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossaVerotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
 
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus. Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
 
Mehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisiaMehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisia
 
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012
 
Pölytyspalvelu
PölytyspalveluPölytyspalvelu
Pölytyspalvelu
 
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula LehtonenMitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
 
Arvo pärt
Arvo pärtArvo pärt
Arvo pärt
 
Valmid
ValmidValmid
Valmid
 
Hive Inspections
Hive InspectionsHive Inspections
Hive Inspections
 
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistäMaaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
 

Viewers also liked

Seminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandha
Seminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandhaSeminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandha
Seminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandhaUHS Bagalkot, KRCCH Arabhavi
 
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajanaRainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajanaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejäElinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejäSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...
Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...
Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.  Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa. Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & SalonenSiitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & SalonenSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 

Viewers also liked (18)

Mehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassa
Mehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassaMehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassa
Mehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassa
 
Seminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandha
Seminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandhaSeminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandha
Seminar-1 on Role of bio-agents on coleus and ashwagandha
 
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
 
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajanaRainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
 
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejäElinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
 
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuusMehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
 
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
 
Väritä ja kokkaa -esite
Väritä ja kokkaa -esiteVäritä ja kokkaa -esite
Väritä ja kokkaa -esite
 
Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...
Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...
Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa. Tero Tolvanen. SML:n T...
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
 
Pelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esite
Pelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esitePelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esite
Pelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esite
 
Pieni pesäkuoriainen
Pieni pesäkuoriainenPieni pesäkuoriainen
Pieni pesäkuoriainen
 
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar RuoffEurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
 
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.  Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
 
Tarvitseeko hunaja brändin?
Tarvitseeko hunaja brändin?Tarvitseeko hunaja brändin?
Tarvitseeko hunaja brändin?
 
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & SalonenSiitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
 
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta MartikkalaPieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
 
Mehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujinaMehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujina
 

More from Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

More from Suomen Mehiläishoitajain Liitto (16)

SML tilastot 2020
SML tilastot 2020SML tilastot 2020
SML tilastot 2020
 
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
 
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
 
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämätLassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
 
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
 
Vadelman pölytys
Vadelman pölytysVadelman pölytys
Vadelman pölytys
 
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestäKokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
 
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in CroatiaBeekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
 
Nuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoitaNuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoita
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
 
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi KaukoPunkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
 
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi KaukoAikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
 
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi KaukoKalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
 
Mehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiöMehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiö
 
Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit
 
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
 

Eroon esikotelomädästä (2014)

  • 1. Eroon esikotelomädästä Esikotelomätä (EKM) on mehiläisten vakavin sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana mehiläis- pesän kuolemaan. Taudin tunnistaminen ja tor- junta ajoissa auttaa kuitenkin pääsemään siitä eroon. Jokaisen tarhaajan tulisi tarkistaa pesät säännöllisesti esikotelomädän varalta. Jos tauti- itiöitä esiintyy, on mehiläispesät saneerattava, jotta esikotelomädän leviäminen loppuu. Mehiläisten esikotelomädän aiheuttaa bakteeri Paenibacillus larvae. Tauti leviää bakteerin itiöi- den kautta. EKM tappaa vain mehiläisten touk- kia, aikuiset sen sijaan levittävät sitä. Voimakas tartunta johtaa usein mehiläisyhteiskunnan kuo- lemaan. Esikotelomätä ei suinkaan tarkoita mehiläistar- hauksen loppua, sillä tarhaajat pystyvät estämään tehokkaasti taudin leviämistä ja puhdistamaan itiöllisetkin pesät. Suuri osa jo sairastuneista pe- sistäkin on mahdollista pelastaa. Huolehtimalla esikotelomädän ehkäisystä ja sa- neerauksesta tarpeen mukaan, turvaamme mehi- läisten terveyden ja hyvän hunajasadon. Esikotelomätä ei johdu tarhaajan ammattitaidottomuudesta. Se on tauti siinä, missä muutkin eläintaudit. Kerro taudista myös lähialueesi tarhaajille jotta taudin leviäminen voidaan estää. Saat tarvittaessa lisätietoja Suomen Mehiläishoitajain Liitolta, puh. 010 387 4770 Hyvän mehiläishoidon tavoitteena on terve ja tuottoisa mehiläispesä.
  • 2. Kavala tauti tappaa toukan peittosikiö- vaiheessa Itiö säilöö taudin Taudin nimi, esikotelomätä, tulee siitä, että bak- teeri P. larvae tappaa mehiläisen sikiön sikiöken- non peittämisen jälkeen, eli esikotelovaiheessa. Toukka mätänee kennoonsa venyväksi massaksi ja kun työläiset avaavat kennon kannen, toukka- jäännös kuivuu kennon pohjalle kovaksi ruveksi. Tauti ei tapa aikuisia mehiläisiä, mutta ne levittä- vät helposti taudin itiöitä koko pesään poistaes- saan tautisia mehiläisiä ja siirtäessään hunajava- roja kennosta kennoon. Vaikka EKM on bakteeritauti, ei siitä eroon pää- seminen ole lainkaan yksinkertaista. Tautiin ei ole lääkettä, joka tehoaisi sen itiöihin. EKM:ää aihe- uttavalla bakteerilla on erittäin kestävä itiömuoto, jossa se voi elää piilevänä ja tautia aiheuttavana jopa vuosikymmeniä. Itiö onkin ikään kuin säily- kepurkki, joka kestää pakkasta ja kuumaa vuosia ja kun ”purkki” avautuu mehiläistoukan suolessa, tauti on aivan yhtä elinvoimainen kuin ennenkin. 1. Tauti-itiöt leviävät toukkiin aikuisten mehiläisten ruokkiessa niitä. 2. P. larvae- bakteerin tiöt muuttuvat lisääntyviksi bak- teereiksi toukan suolessa. Jo muutama kymmentä itiötä voi sairastuttaa toukan. Bakteerit tappavat sikiön tavallisesti ken- non peittämisen jälkeen. 3. Kuollut touk- ka mätänee ruskeaksi massaksi, jossa on miljardeja itiöitä, ja 4. niiden avulla tauti leviää edelleen mehiläisten, hunajan ja muun pesämateriaalin mukana. EKM tappaa toukan kennoonsa muuttaen sen venyväksi massaksi. Mätä kuivuu kennon pohjalle ruveksi. ITIÖT LISÄÄNTYVÄT VALTAVAA VAUHTIA Esikotelomätää oireilevassa tarhauksessa tar- hauksen parantumisen perusedellytys on sai- raiden pesien löytäminen mahdollisimman nopeasti sairauden puhjettua, koska tautibak- teeri lisääntyy vain tappamiensa toukkien kaut- ta. Kuolleissa toukissa syntyy 2-3 miljardia uutta itiötä, jotka leviävät kaikkialle mehiläispesään. Päästessään nuoren toukan ruokamehuun itiöt sairastuttavat toukan ja tauti leviää eteenpäin. <60 v. 1. 2. 3. 4.
  • 3. Tee tautitarkistuksesta rutiini Tee esikotelomädän tarkistamisesta osa hoitorutiinejasi. Tar- kistus ei vie paljoa aikaa mutta taudin ajoissa havaitsemi- nen säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Jot- ta EKM-oireet ha- vaittaisiin ajoissa, tulee pesien sikiöalat tarkistaa pari kertaa kesän aikana. Tarkista sikiökakut huolellisesti toukokuussa ja toisen kerran heinäkuussa. Tarkista kaikki pesät läpikotaisin! NÄYTTEEN OTTAMINEN Ota tavaksi myös laboratorionäytteen (hunaja- näyte) ottamisen säännöllisesti. Näyte kannattaa ottaa vähintään 2-3 vuoden välein, vaikka ei olisi syytä epäillä tautia. Esikotelomätänäytteen tutki- minen säännöllisesti helpottaa taudin tunnistamis- tamista ajoissa. Myös pesien saneeraus onnistuu paremmin jos se tehdään riittävän ajoissa, silloin kun tauti on vielä piilevä. Lähetä näyte tutkittavaksi, jos epäilet esikotelomä- tää tai löydät esikotelomätään viittaavia oireita pe- sästäsi. Esikotelomätänäytteeksi otetaan hunajaa sikiöalan läheisyydestä. Lisäksi voit leikata näyt- KLIININEN VAI PIILEVÄ? EKM on piilevä jos hunajanäytteestä löytyy itiöitä, mutta pesässä ei ole ulkoisia merkke- jä taudista. Kliinisessä taudissa on jo kuollei- ta toukkia ja muita näkyviä merkkejä. Pesä tulee saneerata kummassakin tapauksessa. teeksi myös palan sikiökakkua (esim. 5 x 20 cm) sellaisesta kohdasta, jossa on oireellisia sikiöitä. Vain laboratorionäyte kertoo totuuden tauti-itiöistä. Itiöt pystyvät olemaan lepotilassa ja valmiina toi- mintaan jopa 70 vuotta. Näytteen avulla pystytään havaitsemaan itiöt jo pienestäkin hunajamäärästä. Hunajanäyte otetaan esim. puhtaalla lusikalla va- luttamalla hunajaa lusikkaan tai kakulta suoraan näyteputkeen. Näytemääräksi riittää noin 2 rkl hu- najaa. Pieni vahamäärä ei haittaa tutkimusta. Kier- rekorkillinen muoviputki tai muu tiivis rasia sopii näytepurkiksi. Älä lähetä näytettä muovipussissa. Eviralle tutkittavaksi lähetettävän näytteen mu- kaan täytetään tutkimuslähete. Tarkista ajanmu- kaiset näytteenotto ja lähetysohjeet Eviran Inter- net-sivuilta (www.evira.fi). EKM-itiöt tutkitaan hunajasta. Voit ottaa näytteen lingotusta hunajasta tai suoraan kennosta näytteenottoputkella tai lusi- kalla. Vain laboratoriotesti selviää piilevä tauti.
  • 4. 1. Aukkoinen sikiöala: EKM-pesässä sikiöala on usein aukkoista, eikä mu- ninta ole tasaista. Tällaisis- ta pesistä tulee ottaa näy- te. Vertaa kuvassa olevaan tasaiseen sikiöalaan (pik- kukuva) 2. Reikä kennon kannes- sa: mehiläiset puhdistavat EKM:ää avaamalla kennon- kansiin aukkoja. Kenno on sisäänpäin painunut ja sii- nä on pieni reikä kannessa. Aina reikä ei tarkoita esikote- lomätää: kannattaa tarkistaa, onko kennosta juuri kuoriu- tumassa uusi mehiläinen vai ollaanko kennonkantta vasta peittämässä. MILLOIN HUOLESTUA PESÄSTÄ? Kun tarkistat pesiä, niissä voi näkyä monenlaisia merkkejä, jotka voivat olla EKM:n oireita. Kaikki si- kiöalalla näkyvät oireet eivät johdu esikotelomädästä. Jos kuitenkin havaitset seuraavanlaisia oireita, ota varmuudeksi esikotelomätänäyte. • Kasvaneet talvitappiot • Pesä on heikko eikä kehity kunnolla • Sikiöala on aukkoista. • Kennonkannet ovat painuneet sisäänpäin. Terveessä pesässä peittosikiön kennonkannet ovat samettipintaisia ja kuperia. Jos pesässä on EKM, peittosikiön kannet ovat painuneet sisään ja usein kostuneet. Tämä on yksi taudinoire ja seuraavaksi kannattaa tehdä tikkutesti, venyykö mätä toukkamassa tikun mukana. • Sikiöiden kennonkansissa on reikiä • Mätä toukka kennokannen alla. Avaa tikulla kennon kansi ja kieräytä tikkua kennossa. Toukka venyy tikun mukana, jos pesässä on esikotelomätä • Kuivuneet ruvet • Pesää avattaessa tyypillinen liimamainen haju. Huomioithan, että sikiöalan oireille voi olla monia muitakin syitä kuin EKM (punkit, emo jne.). Hu- najanäyte sulkee EKM:n pois. Esikotelomädällä monia oireita 1 Terveessä pesässä sikiöala on tasaista.
  • 5. 3. Mädäntynyt toukka on melko varma oire esikotelomädästä. Ruskea, pahanhajuinen mätä venyy tikulla nostettaessa kennosta. venyminen riippuu taudin vaiheesta. Jos löydät reikäisen kennon alta ruskean touk- kajäännöksen, on yleensä kaksi vaihtoeh- toa: esikotelomätä tai viruksen aiheuttama pussisikiö. Esikotelomätään kuolleen toukan jäännökset venyvät hyvin, mutta pussisiki- öön kuolleen ei. Pussisikiön saa vedettyä yleensä pinseteillä pusseineen pois, mutta esikotelomätäinen toukka venyy tikulla nos- tettaessa. Lähetä epäselvässä tapauksessa sikiökakkunäyte Eviralle tutkittavaksi. Varo sekoittamasta termistöä. Aukkoinen sikiöala tarkoittaa epätasaista sikiöintiä. Reikä sikiökannessa tarkoittaa yksittäisessä sikiökennossa olevaa reikää. Kumpikin ovat mah- dollisia EKM:n tunnusmerkkejä. Kennon kannessa oleva reikä saaattaa tosin olla myös merkki esim. juuri kuorituvasta mehiläisestä tai vasta peittovaiheessa olevasta toukasta. 4. Kuivunut rupi. Mehiläiset eivät pysty sii- voamaan mädäntyneen toukan jäänöksiä ja se kuivuu aikanaan kovaksi ruveksi kennon seinälle pohjaan saakka. Ruven voi erottaa kakusta katsomalla tarkasti kennon seinä- mää auringonvalon avulla. Huomaathan, että toukkaruven saattaa sekoittaa uloste- tahraan joka ei kuitenkaan koskaan ulotu kennon pohjaan saakka, vaan on enemmän kennon suuaukolla. 5. Haju. Esikotelomätäinen pesä haisee makean liimamaiselle. Haistele pesää kun avaat sen: jos se haisee erikoiselle, ota näyte, vaikka oireita ei näkyisi. Haju on usein viimeisiä oireita, jolloin pesä on jo vakavasti sairas. kuva
  • 6. Ehkäise tauti kierrättämällä kakusto Saneerauksessa nähdään olevan kaksi vaihtoeh- toa: kaluston ja kakuston saneeraaminen sekä pe- sien saneeraaminen. Jos mahdollista, kannattaa aloittaa kaluston ja kakuston saneeraamisesta. Saneeraus on tehokkainta, jos se tehdään kaksi- vaiheisesti. Saneerauksen voi tehdä pitkin kesää, mutta viimeistään 15.-20.7., jotta mehiläiset eh- tivät rakentaa uuden kennoston ja emo pääsee munimaan talvimehiläisiä. 1. Kaluston ja kakuston saneeraaminen: -Puhdista kalusto perusteelliseti (laatikot, pohjat sulkuristikot ja kaikki mehiläisten kanssa koske- tuksissa ollut materiaali). -Kakustosta hävitetään kaikki sikiöidyt sekä siite- pölyä ja hunajaa tai talviruokaa sisältävät kakut. -Puhtaat kakut, joissa ei ole ollut yhtään sikiöintiä eikä niissä ole siitepölyä (ei ainoatakaan palleroa) voidaan pestä ja käyttää saneerauksen jälkeen tarhauksessa. -Lingotut hunajakakut on liuotettava ja pestävä puhtaiksi kaikesta hunajasta ja siitepölystä 2. Pesien saneeraaminen (mehiläisten siirto uu- sille pohjukkeille tai pesän hävittäminen koko- naan) voidaan tehdä yksi- tai kaksivaiheisesti. YKSIVAIHEINEN SANEERAUS ELI POHJUK- KEILLE SIIRTO Pesän yksivaiheinen saneeraus toimii kun pesäs- sä on piilevä tartunta eli itiöitä on vain vähän eikä kuolleita toukkia löydy. Saneeraus tehdään aikaisintaan touko-kesäkuulla kun talveutusosasto on täynnä mehiläisiä ja siki- öitä 6-7 kakulla. Mehiläiset tarvitsevat siinä vai- heessa kipeästi lisää tilaa. Varaa uusi puhdas pesälaatikko, pohja ja katto. Pesälaatikkoon laitetaan vain puhtaita pohjuk- keita. Aseta lentoaukon eteen esim. iso pahvi tai levy, jota pitkin me- hiläiset pääsevät kävelemään len- toaukosta sisään. Käytä mahdollisim- man vähän savua. Harjaa mehiläiset kakku kerrallaan hunajaa tai mettä roiskimatta pesän eteen. Aseta emo suo- raan pesään löydettäessä. Vie vanhan pesän kaikki kakut sulatukseen. Var- mista, etteivät mehiläiset enää pääsen niihin kä- siksi. Hunajat voi lingota käyttöön ennen vahojen sulatusta. Muu kalusto puhdistetaan. Anna mehiläisten tyhjentää mesikuvun ruokava- rasto kennon rakentamisessa eli älä vuorokauteen vaikka kelit olisivat huonot. Ruoki sitten tarvittaes- sa pienillä annoksilla talviruokaliuosta. KAKSIVAIHEINEN PESÄN SANEERAUS Pesän saneeraus kannattaa tehdä kaksivaiheise- na, jos pesästä löytyy kuolleita toukkia. Kaksivai- heisen saneerauksen toimenpiteet ovat kuten yk- sivaiheisessa pohjukkeille siirrossa paitsi että työ tehdään kahteen kertaan ja ensimmäinen vaihe on ns. liuskapohjukemenetelmä. Ensimmäisessä vai- heessa puhtaassa laatikossa on vain kehät, joissa parin sentin liuska pohjukevahaa. Saneeraa aina kun on itiöitä Saneerauksessa mehiläiset siirretään aina puhtaille pohjukkeille. Mehiläiset harjataan tai ravistellaan lentoaukon eteen, josta ne kävelevät puhtaaseen pesään. Aseta uuteen pesään katto, ennen kuin siirrät mehiläiset sinne.
  • 7. SIKIÖT SÄÄSTÄVÄ PESÄN SANEERAUS Säästävässä saneerauksessa kevään sikiöiden annetaan ensin kuoriutua ja kakut sulatetaan vas- ta sen jälkeen. Pesät, joissa on vähän itiöitä tai vain muutama kuollut toukka, voidaan saneerata niin, että sikiökakuista tehdään ns. saneeraus- torni. Tämä tarkoittaa sitä, että saneerattaessa sikiökakuille jätetään vähän mehiläisiä ja nämä sikiökakut kootaan yhteen laatikkoon/laatikoihin. Saneeraustornista muodostuu näin uusi yhteis- kunta, koska ne kasvattavat itselleen uuden emon. Kolmen viikon kuluttua, kun kaikki sikiöt ovat kuo- riutuneet ja pesässä on uusi emo, tehdään pe- sälle yksivaiheinen saneeraus. Saneeraustornin mehiläiset siis harjataan tai ravistellaan uuteen puhtaaseen laatikkoon, jossa on vain pohjukkei- ta. Kaikki saneeraustornissa olleet kakut viedään sulatukseen. Huomaa, että saneeraustorni olisi hyvä viedä vä- hintään kolmen kilometrin päähän pesästä ryöstön estämiseksi. Ryöstövaara on erittäin suuri, eikä uusi saneeraustorni edes huomaa tulleensa ryös- tetyksi alussa kun sen mehiläiset ovat ”oman” pe- sän mehiläisiä. Muista pienentää lentoaukko parin sentin levyiseksi. KEHIEN JA KALUSTON PUHDISTAMINEN Saneerauksesta jääneet pelkät kehät voi käyttää uudelleen, kun niistä ensin sulatetaan vaha ja ne keitetään sen jälkeen 2 % lipeä - tai 6 % sooda- liuoksessa 5-10 minuutin ajan. Pesäosastot, poh- Pesät, joissa on satoja kuolleita toukkia tai niissä on alle 4 kakkuväliä mehiläisiä, on jär- kevää hävittää tappamalla. Lievemminkin sai- raat pesät kannattaa tappaa, jos on olemassa tutkittua tietoa, että tautia on vain muutamassa tarhauksen pesässä tai vähän koko alueella. Näin estetään taudin leviäminen. Sairaat pesät tapetaan illalla lennon päätyttyä. Ensin lentoaukko suljetaan. Ra- ota välikattoa ja kaada pesään ylhäältä 1-2 dl bensiiniä. Sulje pesä tiiviisti. Kaasuuntuva bensiini tappaa mehiläiset muutamassa kym- menessä minuutissa. Kuolleita sikiöitä ja tal- viruokaa sisältävät kehät tulee polttaa maahan kaivetussa, puoli metriä syvässä kuopassa. Polttojäännös ja tuhka peitetään lapioimalla 30 cm maata päälle. Varo ettei hunajaa ym. jää mehiläisten ulottuville. Muut kehät voi lähettää vahavalimolle, mutta niiden mukana on olta- va maininta EKM:stä. Mahdollisen hunajan voi sikiöttömiltä kakuilta lingota ensin normaaliin käyttöön. LIIAN SAIRAS TAI HEIKKO PESÄ TUHOTAAN POLTTAMALLA Sikiöt ja talviruoka poltetaan ja tuhka haudataan, jottei itiöt leviä. jat ja välikatot voi desinfioida siten, ettei niistä ole enää taudin leviämisriskiä. Ensin tulee aina poistaa villirakenne, propolis ja hunaja. Sen jäl- keen puukaluston voi liekittää siten, että puu tummuu. Kaluston voi harjata kuumalla vedellä ja konetiskiaineella. Virkon S 2 % sumutus aut- taa myös. Hanskat ja pesätaltta eivät ole merkittävä riski tautien siirtämiseen, mutta niidenkin puhdista- minen sairastuneiden pesien hoitamisen jälkeen on suositeltavaa. Villirakennetta tehdessään mehiläinen tyhjentää mesimasunsa tehokkaasti. Menetelmän tavoit- teena on saada mehiläiset rakenta- maan villirakennet- ta, jolloin mesikuvut tyhjenevät tehok- kaasti. Seuraavana päivänä mehiläiset siirretään pohjuk- keille kuten yksivai- heisessa saneera- uksessa. Tulokset ovat huomattavasti paremmat kuin yh- den kerran sanee- ratessa.
  • 8. Hyvin hoidettu vahva mehiläispesä välttyy helpommin sairauksilta. Tarhaaja itse voi vai- kuttaa vain omien pesien hoitoon, mutta rakentava yhteistyö naapuritarhaajan kanssa takaa hyvän lopputuloksen! Esikotelomätä iskee sitä vahvemmin, mitä enemmän itiöitä pesässä on. Itiöi- den leviämisvauhti on hurja: kuolleessa toukassa syntyy miljardeja itiötä, jotka le- viävät pesässä aikuisten mehiläisten vä- lityksellä. Paras keino ehkäistä EKM:ää onkin poistaa mahdollisia itiölähteitä pe- sistä ja pesien ympäristöstä. VAIHDA TUMMA KAKUSTO UUTEEN Tautia ehkäistään parhaiten kierrättämäl- lä vuosittain jokaisesta pesästä vanhaa tummaa kakustoa pois. Tumma kakusto voidaan sulattaa uudelleen pohjukkeiksi. Hyvään hoitotapaan kuuluu kierrättääa 10-15 kakkua vuodessa/pesä. EI VIERASTA HUNAJAA TAI KAKKUJA EKM leviää erittäin helposti hunaja- ja siitepölykakuston välityksellä. Mehiläisille ei tule koskaan ruokkia vierasta hunajaa tai siitepölyä eikä hunajapohjaisia ruoka- kakkuja. OSTA JA MYY ITIÖVAPAITA PESIÄ Uusia tarhauksia perustettaessa oste- taan vain itiövapaita pesiä, mieluiten pyytämällä myyjältä tutkimustodistus esi- kotelomädän varalta ennen ostoa tai tut- kimalla pesä heti oston jälkeen. PIDÄ KALUSTOVARASTO KUNNOSSA Varastoi kakusto, kalusto jne. siten ettei- vät mehiläiset pääse ryöstelemään niitä. Myös vanha itiöllinen kalusto sairastuttaa pesän. Hyvät hoitotoimenpiteet ehkäisevät tautia Toimenpiteet terveeseen tarhaukseen • Hoida ja tarkista pesät säännöllisesti=Pidä pesät vahvoina • Estä mehiläisten ryöstely • Sulje kuolleet pesät välittömästi ja siirrä pois • Älä koskaan syötä mehiläisille vierasta hu- najaa tai siitepölyä • Kierrätä kakustoa voimakkaasti • Varastoi kakusto ja muu kalusto mehiläis- tiiviisti • Ilmoita hylätyistä tarhoista yhdistyksesi tau- tivastaavalle tai Suomen Mehiläishoitajain Liitolle • Pidä suhteet naapuritarhaajaan hyvänä • Pidä tarha- ja pesäkohtainen kalusto • Estä mehiläisten parveilu • Huolehdi hyvästä hoitohygieniasta Vasemmalla on tuore vaalea kakku. Oikean puoleinen joutaa kiertoon. Tuotettu Suomen valtion ja EU:n tuella.