Luento Faktabaarin Facts4all-hankkeen työpajassa 14.10.2021, Harto Pönkä, Innowise

1. Suomalaisten koululaisten
digitaalisen median käyttö
- trendit ja havaintoja koulujen ja vanhempien roolista
14.10.2021
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Marvin Meyer @Unsplash, 2018

2. 5-12-vuotiaiden aktiivisesti käyttämät somepalvelut
2
WhatsApp 80 %
YouTube 76 %
YouTube Kids 29 %
Instagram 15 %
Snapchat 20 %
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2021, 6.4.2021, somepalvelujen käyttö päivittäin tai useita kertoja viikossa,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (n=604, 5-12-v.)
Discord 5 %
Twitch 4 %
Facebook 6 %
FB Messenger 6 %
TikTok 34 %
Spotify 21 %

3. 13-16-vuotiaiden aktiivisesti käyttämät somepalvelut
3
WhatsApp 92 %
Facebook 18 %
FB Messenger 13 %
Instagram 55 %
Discord 17 %
Twitter 10 %
Pinterest 10 %
Twitch 7 %
Snapchat 65 %
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2021, 6.4.2021, somepalvelujen käyttö päivittäin tai useita kertoja viikossa,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (n=302, 13-16-v.)
TikTok 62 %
Spotify 52 %
YouTube 89 %

4. Sosiaalisen median käyttö Suomessa iän mukaan
Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat 2021, 6.5.2021 (N=1007, 16-74-v.), käyttö vähintään 1-2 kertaa päivässä,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00200/838ead53-d63a-4f2a-9d3e-db3845973aec.pdf
4

5. Somepalvelujen käyttötarkoitukset (nuorten suosimat ympyröity)
Datalähde: AudienceProject, Insights 2019: Apps & social media usage,
https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/audienceproject_study_apps_social_media.pdf (n=1961 vastaajaa Suomessa, 15-75-vuotiaat)
5

6. 5-16-vuotiaiden sovellusten käyttö (vähintään useita kertoja viikossa)
Lähteet: DNA, Koululaistutkimus 2021, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (N=906, koululaisten vanhemmat)
6
Somepalvelujen käyttö lisääntyy huomattavasti yli 12-vuotiailla,
mutta varsinkin TikTokin käyttö on yleistä jo 8-11-vuotiailla.

7. 5-12-vuotiaiden kännykän käyttö 2017-2021
Suurin osa (53 %) vanhemmista piti sopivana kännykän käyttöaikana 1-2 tuntia päivässä
Datalähde: DNA:n koululaistutkimus 2021, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (N=629 lasten vanhempaa)
7

8. 13-16-vuotiaiden kännykän käyttö 2017-2021
Vanhemmat pitivät sopivana kännykän käyttöaikana 1-2 tuntia (37 %) tai 2-4 tuntia päivässä (42 %)
Datalähde: DNA:n koululaistutkimus 2021, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (N=629 lasten vanhempaa)
8

9. Kännykän käyttöön liittyvät riskit 13-16-vuotiaiden vanhemmilla
Lähteet: DNA, Koululaistutkimus 2021, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (N=302, 13-16-v. koululaisten vanhemmat)
9
Tärkeimpiä toteutuneita riskejä vanhempien mukaan olivat, että puhelimen
käyttöön kuluu liikaa aikaa (34 %) ja se vaikuttaa kielteisesti yöuneen (30 %).

10. Onko hyvää ruutuaikaa?
Yleensä ruutuajalla tarkoitetaan
digivälineiden ja -median
rutiininomaista ja passiivista
viihdekäyttöä.
Kun toiminta on luonteeltaan
aktiivista sisältöjen hakua,
tuottamista ja muokkausta tai
keskustelua, ei sitä ole yleensä
tarpeen rajoittaa.
10

11. Koulun ja opetuksen
näkökulma
Millaisia digitaitoja nuoret tarvitsevat?
Onko opettajilla tarvittavia valmiuksia?
11

12. Tärkeimmät taidot työelämässä
1. Analyyttinen ajattelu ja innovointi
2. Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat
3. Monimutkainen ongelmanratkaisu
4. Kriittinen ajattelu ja analysointi
5. Luovuus, omaperäisyys ja oma-aloitteisuus
6. Johtaminen ja sosiaalinen vaikuttaminen
7. Teknologian käyttö, seuranta ja hallinta
8. Teknologian suunnittelu ja ohjelmointi
9. Sinnikkyys, stressinsieto ja joustavuus
10. Päättely, ongelmanratkaisu ja ideointi
Lähde: World Economic Forum, 2020, https://www.weforum.org/agenda/2020/10/top-10-work-skills-of-tomorrow-how-long-it-takes-to-learn-them/
12

13. Lukutaito on digitaitojen ydin
13
Lähteet: PISA-tulosten kuvaaja: IS, 30.8.2021, https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html,
KARVI, 2020, https://karvi.fi/app/uploads/2020/08/KARVI_1320.pdf, Lukuliike, 2020, https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/
PISA-tutkimusten mukaan peruskoululaisten
lukutaito on laskenut v. 2003-2018.
Samaan aikaan 9.-luokkalaisten lukeminen on
vähentynyt merkittävästi.
KARVI: Kantaa ottavan mediatekstin
tulkitseminen, peruskoulun 9.-luokkalaiset
 41 % ymmärsi pääväitteen ja kaikki perustelut
 34 % ymmärsi pääväitteen ja osan perusteluista
 17 % ymmärsi vain pääväitteen
 8 % ei ymmärtänyt edes pääväitettä

14. 14
Kuva: Uwe Kils, CC-BY-SA 3.0,
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Iceberg.jpg
Medialukutaito
Laaja tekstikäsitys
Tietokonelukutaito
Kulttuurin lukutaidot
Teknologinen lukutaito
Verkkolukutaito
Kuvanlukutaito
Informaation lukutaito
Globaali lukutaito
Median tuntemus
Mainonnan lukutaito
Visuaalinen lukutaito
Algoritmien lukutaidot
Tekniset taidot
Informaation hallinta
Uudet kirjoitustaidot
Julkisuustaidot
Sosiaaliset taidot
Verkostotaidot
Multimodaaliset taidot
Luovuustaidot
Metatietojen hallinta

15. MrTuomo
Valmiiksi hajonnut tuoli
15
YOUTUBEN ALGORITMIN MAINOKSIA
KAUPALLISTA SISÄLTÖÄ JA YHTEISTYÖTÄ(?)
Soikkuu
”Clarion tarjosi yön
hotellissa”
eeddspeaks
”Ville Ruotsista lähetti
juotavaa”
Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2018/02/08/tubettajien-kaupallinen-yhteistyo-lahti-lapasesta/

16. Repost-kulttuuri
Instagramissa on yleistä tehdä reposteja eli
uudelleenjakoja muiden kuvista.
Instagramin käyttöehdot eivät anna
muille lupaa teosten repostaukseen.
Tekijänoikeuksien kannalta kyse on usein
laittomasta kopioinnista, vaikka kuvaan
olisikin merkitty alkuperäinen tekijä.
Repost voi olla myös tekijän luvalla tehty
tai se voi olla lainmukainen kuvalainaus.
16
Instagramin ohje tekijänoikeuksista: https://help.instagram.com/126382350847838
Repost = Instagramissa jaettu kuva, joka on
kopioitu toiselta Instagram-tililtä

17. Netissä viihdytään, mutta sitä ei käytetä koulutehtäviin (2020 ennen koronaa)
Suomalaislapset 19 maan keskiarvo
On kännykällä netissä useita
kertoja päivässä
12-14-v: 79 %
15-16-v: 88 %
12-14-v: 68 %
15-16-v: 81 %
Netissä vietetty aika päivässä
12-14-v: 230 min
15-16-v: 262 min
12-14-v: 192 min
15-16-v: 229 min
Netin käyttö koulutehtäviin
12-14-v: 15 %
15-16-v: 23 %
12-14-v: 35 %
15-16-v: 44 %
Digitaaliset taidot (kokonaispisteet) 7.6 / 10 7.8 / 10
17
Lähde: EU Kids Online 2020, https://www.eukidsonline.ch/files/Eu-kids-online-2020-international-report.pdf
Vain Norjassa ja Belgiassa lapset viettivät enemmän aikaa netissä kuin Suomessa.
Vain Puolassa käytettiin vähemmän nettiä koulutehtäviin kuin Suomessa.

18. Opettajien TVT:n opetuskäytön koulutus ei ole tuottanut haluttuja tuloksia (2018)
Suomalaisopettajat 31 OECD-maan keskiarvo
Saanut TVT:n opetuskäytön
koulutusta osana tutkintoa 56 % 56 %
Saanut äskettäin koulutusta
TVT:n opetuskäyttöön 74 % 60 %
Kokee tarvitsevansa
paljon TVT-koulutusta 19 % 18 %
Kokee omaavansa riittävät
valmiudet TVT:n opetuskäyttöön 21 % 43 %
Antaa oppijoiden käyttää TVT:tä
koulutehtävissä 51 % 53 %
18
Lähde: OECD, TALIS 2018, https://www.oecd-ilibrary.org/sites/1d0bc92a-en/1/2/2/index.html?itemId=/content/publication/1d0bc92a-
en&_csp_=1418ec5a16ddb9919c5bc207486a271c&itemIGO=oecd&itemContentType=book (vastaajat alakoulun opettajia)
Ainoastaan Itävallassa opettajat kokivat omaavansa huonommat
valmiudet TVT:n opetuskäyttöön kuin Suomessa.

19. Korona-ajan etäopetus toi haasteet näkyville
19
Lähde: KARVI, Poikkeustilanteen vaikutukset eri koulutusasteilla Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 14.12.2020, https://karvi.fi/wp-content/uploads/2020/12/Poikkeustilanteen-
vaikutusten-arviointi-tulokset.pdf (rehtorit n=112, opetus- ja ohjaushenkilöstö n=378-388)
Koronan vuoksi valtaosa kouluista siirtyi
etäopetukseen maaliskuussa 2020.
Etäopetus toi kauan kaivatun ”digiloikan”, mutta
se oli kaikkea muuta kuin ongelmatonta.
KARVI: poikkeustilanteen vaikutukset
peruskouluissa keväällä 2020
 92 % rehtoreista ja 79 % henkilökunnasta näki
ongelmia opintojen edistymisessä
 82 % rehtoreista ja 63 % henkilökunnasta näki
ongelmia etäopiskeluun liittyvien valmiuksien
tukemisessa

20. Monimuoto-opetus lisääntyy
20
Lähde: 2021 EDUCAUSE Horizon Report: Teaching and Learning Edition, https://library.educause.edu/-/media/files/library/2021/4/2021hrteachinglearning.pdf
Lisätietoa opetuksen malleista: Valerie Irvene, 2020, https://er.educause.edu/articles/2020/10/the-landscape-of-merging-modalities
Korona on pakottanut oppilaitoksia luomaan
uudenlaisia joustavia opetusmalleja.
▪ Maailmalla ”hybridiopetuksella” tarkoitetaan
monimuoto-opetusta eli kontakti- ja verkko-
opetuksesta koostuvaa opetusta.
▪ Yleinen haaste: perinteiset opetuksen
käytännöt kuten luennot ja tehtävät yritetään
siirtää sellaisenaan verkkoon.
▪ Ongelmat yleisiä: turhautuminen, motivaation
ylläpito, sopivan paikan löytäminen opiskelulle,
ohjauksen ja materiaalien laatu jne.
Trendit: mobiili oppiminen + saavutettavuus, yhteisöllinen
oppiminen, mikro-oppiminen, videot opetuksessa

21. Ratkaisuja: mikro-oppiminen + personoitu/adaptiivinen oppiminen
21
Kuva oikealla: Valamis, https://www.valamis.com/fi/blogi/kattava-opas-mikro-oppimiseen (16.9.2021), kuvan alkuperäinen idea: Zach Posner, 2017
Lyhyet videot
Kuvat ja
infografiikat
Harjoitukset,
tehtävät ja testit
Some-sisällöt ja
podcastit
Oppimispelit ja
sovellukset
Muut oppimis-
sisällöt
Mikro-oppimisen
elementtejä

22. 22
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!