Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
2. Mitä on ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen?
Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee
kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen
maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta
oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta
vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä
tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri
näkökulmista oppiainerajat ylittäen.
(Pasi Silander 2009, Seoppi-lehti)
3. Vaikuttavan ja toimivan
ilmiöjakson avainsanat
● Näkyväksi tekeminen: selkeys, dialogisuus, dokumentointi
● Systeeminen ajattelu: ei sirpaleita tai puuhastelua vaan
kokonaisuuksien hahmottamista ja yleissivistystä
● Merkityksellisyys: autenttisuus, osallisuus prosessissa
● Mielekkyys: opiskelutaitojen oppiminen, motivoivat sisällöt
● Ajattelun oppiminen: itsenäinen ja jaettu asiantuntijuus,
opitaan käyttämään lukiossa ja muualla opittuja tietoja
6. HS 19.9.2015 Aurora Morén, Mielipide
Hyvällä suunnittelulla nämä ongelmat
voidaan välttää.
“Koulutuksesta leikataan koko ajan. Miksi ihmeessä
ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvät muutokset lukioissa
pitää tehdä nyt? Jos opettajille annettaisiin lisää aikaa ja
rahaa suunnitteluun, ilmiöistä saattaisi tulla onnistuneita.
Minun koulussani ilmiöpohjainen jakso oli viides eli
viimeinen jakso. Kaikki oppilaat olivat rankan vuoden jälkeen
jo väsyneitä ennen jakson alkua, emmekä osanneet odottaa,
kuinka seuraava jakso puuduttaisi meitä paljon enemmän
kuin normaali jakso.
Työmäärä kaksinkertaistui kaikissa aineissa. Jokaisessa
aineessa oli projekti, jossa oli monta osiota ja lisäksi koe.
Kokeita oli sekä ennen koeviikkoa että koeviikolla. Tuntui
siltä, että koeviikko olisi kestänyt monta viikkoa.
Oppilailta saatua palautetta ei oteta vakavasti. Näyttää siltä,
että halutaan ainoastaan kuulla myönteisiä mielipiteitä eikä
kiinnitetä huomiota epäkohtiin.”
7. Tunnistettuja ilmiöpohjaisen opetuksen kipukohtia
● Yhteisen suunnitteluajan löytäminen
● Oppiainerajojen ylittämisessä sekä yhteistyössä koulun
ulkopuolelle: sujuva yhteydenpito opiskelun ohjauksessa
● Arviointikäytänteet, jos samaa kurssia opettaa useampi
● Kytkentä OPSiin: ei pakollista ja päälleliimattua
suoritusta vaan aidosti tavoitteiden mukaista oppimista
● Sujuvan tiimityön organisointi kaikilla tasoilla,
työskentely on reilua kaikkia kohtaan (ei vapaamatkustajia)
● Käytännön toimintamalleja ei ole, aika abstraktit
yleislinjat ohjeena
● Jaksosta oppiminen: kunnollinen purkaminen ja reflektointi
8. Kokeneiden huomioita tunnistetuista kipukohdista
● Suunnitteluaika: johdon rooli organisoinnissa.
● Ilmiöstä ei tule päälleliimattua, kun hyvin suunniteltu.
● Ei riitä se, että on suunnittelupäiviä: ilmiötyöskentely
on prosessi, ohjeet ja rakenne pitää olla selkeää, kun
opiskelu alkaa, mutta tarkennuksia myös matkan varrella.
● On olemassa opettajia, jotka ovat tottuneet tekemään
työnsä yksin, heille tämänkaltainen työskentely vaatii
sopeutumista.
● Luontevinta olisi, että ne, jotka tekevät lähimpänä
toisiaan, vetävät ilmiöitä. Toisaalta koko koulun
yhteinen helpottaa mm. opettajajärjestelyjä.
10. Ilmiön kytkeminen laajempiin systeemeihin
Bremenin Übersee-museoon on koottu pysyväisnäyttelyn, jonka
nimi on Mikä maailmaa liikuttaa (What makes the world go
round, http://www.uebersee-museum.de/en/). Nämä seitsemän
suurta muutosvoimaa ovat:
● ilmastonmuutos
● viestintä ja vuorovaikutus
● sukupuoli ja seksuaalisuus
● aika
● ihmisoikeudet
● muuttoliike ja
● maailmantalous.
Kokemuksesta
on opittu, että
ilmiöteema kannattaa olla
riittävän yleisellä tasolla,
jotta se ei tyhjene
hetkessä ja sitä voidaan
lähestyä monesta
suunnasta.
Ilmiöjaksot lukiossa
esityksessään
Saila Linkopuu,
Etu-Töölön lukio
11. Ilmiöiden suunnittelussa oppijan
autenttinen elämismaailma ja
muuttuvassa maailmassa toimimisen
kompetenssit. Menneeseen ja tulevaan
voidaan sukeltaa eläytyen ja
simuloimalla.
Kehä mallin keskellä on minä . Ihminen
tarkastelee ja tutkii itseä ä n ja ympä rö ivä ä
maailmaa. Emme voi astua itsemme
ulkopuolelle.
Minä -kehä ltä edetä ä n lä hiympä ristö n
yhteisö ihin ja yhteiskuntaan, kulttuu-
reihin, luontoympä ristö ö n ja edelleen
todellisuuden rakennetta tarkastele- valle
erä ä nlaiselle metakehä lle. Nä ille kehille
sijoittuu eri vuosina eri nimisiä ilmiö itä .
Kehä mallin tarkoituksena on pitä ä
keskeisesti ilmiö oppimisessa lä snä myö s
osaamisten eli kompetenssien
nä kö kulma.
Otavan Opistolla ilmiöteemojen suunnittelun apuvälineenä kehät.
Lähde: Ilmiöopas s. 30, Tiina Airaksinen (alun perin blogissa).
14. Tiedonkäsittelyn vaikeustasot
suunnittelussa huomioon
Bloomin taksonomiasta jalostettu malli:
Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoi Arvioi Luo
Faktatieto
(perusasiat)
Käsitetieto
(tiedon
rakenteet)
Menetelmä-
tieto (miten)
Metakogni-
tiivinen tieto
(toiminnan-
ohjaus)
Ilmiötöteutuksissa
painotus
näihin.
15. Pekka Peuran blogista: Bloomin taksonomia
Opitaan käyttämään
perustietoja eli opitut asiat
muuttuvat korkeamman
tason osaamiseksi.
Bloomin taksonomian uutta
versiota
(Krathwohl-Anderson)
käytetään YO-tutkinnon
tehtävätyyppien
muotoilussa reaaliaineissa,
ks. YTL:n tiedote.
16. Krathwohl & Anderson
Opitaan käyttämään
perustietoja eli opitut asiat
muuttuvat korkeamman
tason osaamiseksi.
Bloomin taksonomian uutta
versiota
(Krathwohl-Anderson)
käytetään YO-tutkinnon
tehtävätyyppien
muotoilussa reaaliaineissa,
ks. YTL:n tiedote.
17. Esimerkki Otavan Opistolta Aki
Luostarisen bloggaus:
Metaforat auttavat hahmottamaan ja
keskustelemaan valitusta ilmiöstä.
Tutkittavana ilmiönä oli “Toinen
todellisuus”. Puu tarjosi yhden
mahdollisuuden, jolla saattoi jäsentää
ja mallintaa ilmiötä. Puun eri oksat
kuvaavat eri näkökulmia ja
painotuksia, joista seuraa luontevasti
eri oppiaineiden sisältöjä.
Kuva: Robert Blomerus, Otavan
Opisto
18. Etu-Töölön lukion kokemuksia ilmiöopiskelusta
Saila Linkopuu summasi 2016
ilmiöpedagogiikan
koulutustilaisuudessa:
● eniten hyvää palautetta
opiskelijoilta tulee
autenttisista työtavoista:
peput irti pulpetista
● ettei puuhastelua: hyvin
mietitty ja suunniteltu
● ettei uuvuttaisi: kun otetaan
jotain uutta, pitää luopua
jostain vanhasta, mikä on
tarpeellista
● ilmiöjaksolla työskentelyn
rytmitys: 2 x 75 min ja 1 x 75
min, paremmin aikaa keskittyä
● vaatii jatkuvaa kehittämistä
● keskitytty opiskelijoiden
osallisuuden lisäämiseen, mm.
saavat vaikuttaa ilmiöteemojen
valintaan
● tutustu lisää: Tylyn ilmiöitä
19. Etu-Töölön lukion ilmiötoteutuksista tammikuussa 2016
Vararehtori Saila Linkopuu ja opiskelija Akseli Anttila kertoivat neljättä
vuotta toteutuksessa olevasta ihmiötyöskentelystä (blogi Tylyn ilmiöitä)
Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 27.1.2016. Ks. tapahtuman tallenne.
20. Etu-Töölön lukiossa opiskelijoiden tiedetutortoimintaa
Blogi TIEDETUTORTOIMINTA ETU-TÖÖLÖN
LUKIOSSA – intoa, iloa, oppia ja
oivallusta luonnontieteiden
opiskelussa
21. Ylöjärven lukio on yhdistänyt oppiaineita tiimijaksoilla
Suunnittelun
merkitys on tärkeä.
Näkyväksi tekeminen
auttaa
yhteissuunnittelua
ja reflektointia.
Toteutuksista
opitaan.
Tavoitteiden
asettaminen on
täreää. Ks.
Ylöjärven lukion
Tiimijakso -blogi
26.11.2016.
23. Suunnittelun tarkistuslista ilmiöjaksoille
1. suunnittelun organisointi
2. ilmiön ideointi ja kytkeminen opetussuunnitelmaan
3. kohdentaminen ja rajaus
4. ideoitten jalostaminen oppimisprosessin aikajanalle
5. oppimistehtävien muotoilu
6. ohjeistuksen ja tukirakennelmien luominen
7. suunnitelman testaaminen, arviointi ja viimeistely
8. työskentelyn käynnistäminen
9. työskentelyn seuranta ja dokumentointi
10. palautteen kerääminen ja suunnitelmarungon parantaminen
24. Kokeneiden huomioita suunnittelusta
● oppilaiden osallisuus: organisointi ja aikajana, missä
vaiheessa, kuinka paljon, millä volyymillä
● dokumentointi ja arviointi: yhteisiä linjauksia
● vertaisoppiminen ja vertaisarviointi
● aiheen valinta: että jaksaa ja pystyy tutkimaan pidempää
● ilmiön abstraktiotaso sopivaksi
● ilmiön valinnan merkitys: tavoitteet mietitty
● ei liian helppoa, oivallustilaisuuksia
● onko aiheesta saatavilla sopivaa tietoa ja lähteitä, mistä
hyviä lähteitä ja aineistoa, opiskelijoiden
teidonhankintataitojen lisääminen
25. Hallinnollinen tarkistuslista
1. Miten ryhmä muodostetaan?
2. Miten ja milloin oppiskelijat osallistuvat ilmiöjakson
suunnitteluun?
3. Miten opetus ja ohjaus järjestetään?
4. Ilmiötyöskentelyn aikataulutus
5. Mitä ylimääräisiä resursseja tarvitaan ja miten ne
hankitaan?
6. Miten arviointi toteutetaan?
7. Miten ilmiöjakso viedään opintosuorituksiin?
26. Kokeneiden huomioita puitteiden järjestämisestä
● Ryhmissä osaaminen laajalla skaalalla: tiimityöskentelyn
taidot, kaikkien saaminen mukaan.
● Opiskelijoissa oleva potentiaali, ryhmän tuntemus tärkeää
järjestelyissä.
● Kokeilun uskallus: kuoriutuu yllättäviä onnistumisia.
● Aikaa yhteissuunnitteluun
● Sijaiset? Jos opettaja sairastuu?
● Miten tiedotetaan? Miten kokemukset ja kokeilut jaetaan
yhteisössä?
● Koulurajojen ylityksissä useamman koulun yhteiset tunnit
● Yhteiset jaetut pedagogiset tavoitteet, yhteisymmärrys.
28. Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta
● Struktuuri ja aikataulut heti alussa selkeästi: toiminnan
kehykset, sovitut asiat, mikä ei muutu.
● Rajaaminen johdon tasolta, kalentereissa lukkoon lyöty
● Aikuisten yhteistyön kannalta: aikaa kuluu usein
vänkäämiseen, kun kaikki eivät halua. Toimintakulttuuri
muuttuu hitaasti. Tämän hitauden sietäminen.
● Tarvitaan yleiset kehykset, mutta myös liikkumatilaa
erilaisille työtavoille ja osaajatyypeille.
29. Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta
● Opiskelijat mukana ilmiöiden valinnassa ja määrittelyssä.
● Resursseja lähellä olevista toimijoita, esim. kunnan eri
laitokset, järjestöt, muut oppilaitokset. Muistakaa myös
hyödyntää huoltajien osaaminen ja heidän verkostonsa.
● Oppilaiden itse- ja vertaisarviointi / oppimispäiväkirja
ryhdittää työtä. Yhteiset keskustelutuokiot: mikä ollut
tukevaa ja mikä haasteellista, miten jatketaan.
● Yhdistetään sopivasti ryhmä- ja yksilötyötä, mm. hyviä
kokemuksia yksilöllisestä arvioinnista kännyköillä.
● Toisilta oppiminen, toisille opettaminen, jakaminen.
30. Ilmiöprosessin kuvaukseen runko (mieti kohderyhmää)
1. Ilmiön nimi
2. Ilmiön tavoitteet (LOPS-kytkentä)
3. Ilmiön mahdollinen verkkosivu
4. Ilmiöön osallistuvat opettajat ja heidän roolinsa
5. Ilmiöön osallistuvat opiskelijat (ilmoittautuminen)
6. Muut ilmiöön osallistuvat (vierailijat, tukihenkilöt ym.)
7. Ilmiön lyhyt kuvaus opinto-oppaaseen (LOPS-kytkentä)
8. Miten ilmiötyöskentely arvioidaan
9. Millaisen todistusmerkinnän ilmiöjaksosta saa
10. Aikataulu (mielellään selventävä kaavio tai piirros)
31. AIHE (ilmiöteeman kehittelyä opettajien kesken)
Pohdi yksin, kirjoita.
Miten aihetta voisi havaita,
tutkia tai käsitellä minun
oppiaineeni kautta?
Miksi aihetta ei voi käsitellä
oppiaineeni kautta?
Pohdi yksin, kirjoita.
Miten aiheen käsittely
lukiossa liittyy
yleissivistykseen?
Motivaation ja mielekkyyden
löytäminen, LOPS-kytkentä.
Pohdi yksin, kirjoita.
Millaisia tietoja, taitoja tai
osaamista aiheen käsittely
lukiossa voisi kasvattaa?
Kiinnostuksen herättäminen,
mielekkyys, merkityksellisyys.
YHDESSÄ: Eläytykää lukiolaisen asemaan. Miten te lukiolaisina haluaisitte
aihetta opiskella? Käyttäkää hyödyksi yksin pohtimaanne.
Millainen ajanjakso? Millainen työskentelytapa? Millainen kiinnitys lukion
opetussuunnitelmaan? Millaisia työskentelymuotoja? Millaista aiheen
oppimisen näyttöä? Millaista ohjausta, palautetta ja arviointia? Millainen
kurssisuoritus?
Suositeltavaa on myös pohtia, mitä ongelmia aiheen opiskeluun ja
oppiainerajoja ylittävään opintokokonaisuuteen liittyy OPISKELIJAN
NÄKÖKULMASTA. Näitä asioita voi myös työstää opiskelijoiden kanssa.
OHJE
1. Pohtikaa jokainen omien
oppiaineidenne kautta
ylärivin kysymyksiä.
Muistiinpanot. Käyttäkää
10-15 min.
2. Vaihtakaa näkökulma
eläytyen lukiolaisiksi.
Ideoikaa aiheen opiskelu
lukiossa yhdistäen
opettamianne aineita ja
hyödyntäen yksin
pohtimaanne. Olkaa myös
kriittisiä. Käyttäkää 30 –
25 min. Muistiinpanot.
3. Yhteenveto, sivualisointi,
palautetta muilta.
32. Aika
Prosessia edistävät teot (ohjaus, palaute, arviointi)
Esityöt Opiskelijoiden rooli ja toiminta Jälki-
työt
Ilmiöjakson suunnitteluluonnos
Työnjako
33. Suunnittelu
→ kokeilu →
muutokset
Eteenpäin vieviä voimia → ← Esteitä ja ratkottavia ongelmia
Kehitä työmuotoa kokeilun jälkeen: pitkän aikavälin tavoite (keskity yhteen konkreettiseen kehittämiskohteeseen)
Ketkä voivat edistää asiaa?TavoitetilaNykytila
Anne Rongas, Jari Välkkynen ja Aki Luostarinen 2016, mukaelma lähteestä: http://leanchange.org/2013/12/a-leaner-lean-canvas/
Lean Change Management by http://www.leanchange.org Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0
Aiemmin tehty Suunniteltu, ei tehty Työn alla TO DO pitäisi tehdä Seuraava askel
35. LOPS + ilmiö + arviointi
Menetelmien valinta
● Itsearviointi
● Vertaisarviointi
● Ryhmäarviointi
● Arviointikeskustelut
● Asiantuntija-arviointi (koulun ulkopuolelta)
● Opettajan arviointi (opettajatiimin arviointi)
Hyviä menetelmiä tuotoksiin ja arviointiin löytyy mm. Olli
Hyppänen ja Satu Lindén (2009): Opettajan käsikirja –
Opintojaksojen rakenteet, opetusmentelmät ja arviointi
36. LOPS + ilmiö + arviointi
● suunnitelmallisuus palautteen ja arvioinnin menetelmistä,
työvälineistä ja aikatauluttamisesta
● selkeys, erityisesti ensimmäisissä toteutuksissa
● feedback >> feed forward
● oppimista edistävä ja innostava
● prosessiarviointi > prosessi näkyväksi, palautteen
antamisen etappeja, opiskelijoiden osallistuminen
37. LOPS + ilmiö + arviointi
Susanna Jokimies (2014) Ilmiölähtöisen opetuksen arviointi
Nostetta oppimiseen -artikkelikooste HY opeopiskelijat 2014:
★ “Arviointikriteerit prosessille ja lopputulokselle tulee
luoda yhdessä oppilaiden kanssa prosessin alussa ja ne on
tehtävä näkyviksi ja selviksi opettajalle, oppilaille
sekä heidän vanhemmille. Tällöin arviointi on
oikeudenmukaista ja luo oppilaille koulunkäyntiin
struktuuria ja turvallisuutta.”
38. Lisätietoja: verkostoista ja verkkosivuilta
● Facebook
○ Ryhmä: Ilmiöoppimista Helsingissä (ja muuallakin), ylläpitäjinä
Helsingin opetusviraston ilmiöpohjaisen oppimisen
asiantuntijatiimiläiset
○ Ryhmä: Ilmioppi (ks. myös Ilmioppi-blogi)
○ Sivu: Ilmiöpohjainen oppiminen
● Blogi
○ Ylöjärven lukion tiimijakso
○ Tylyn ilmiöitä (Etu-Töölön lukio)
○ Aki Luostarinen: Sisäheitto-blogin ilmiötekstit
○ Tiina Airaksinen: Verkkopedagongi-blogin ilmiötekstit
○ Hannu Linturi: Maailman mahtavin ja kyseisen ilmiöjakson yhteenveto
● Ilmiöopas
○ AVO1-hankkeen opas ja AVO2-hankkeen opas
39. Lisätietoja: Ilmiöt pelissä -hankkeen arviointikriteerit
OPH:n rahoittama Ilmiöt pelissä -hankkeessa on mukana
7 kuntaa, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.
Yliopisto on arvioinut tuotettuja pelejä pedagogiselta
kannalta. Arvioinnin pohjalta on julkaistu kriteeristö
(Vaara & Lonka), jonka avulla ilmiöjaksojen
suunnittelua voidaan parantaa: “Arviointityökalua
voidaan hyödyntää ilmiölähtöisen oppimisen
arvioinnissa siten, että jokainen työskentelyn vaihe
arvioidaan erikseen esimerkiksi asteikolla yhdestä
viiteen. Oppimisprosessin suunnittelussa jokainen
taulukon vaihe pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin
huomioon.” Lisätietoja: Opetin.fi 9.1.2017
40. Tämä esitys on
lisenssoitu
avoimesti
CC BY-SA 4.0
creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
Saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös
kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. Ehtona
on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja
lähteeseen, tämän diasarjan osalta: Anne Rongas
2016. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla
lisenssillä.
Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä
tekijältä: anne.rongas-ÄT-otavanopisto.fi