Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa. Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014. Lue myös: http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela

1. Virtuaaliklinikka
– tulevaisuuden
toimintamalli

2. 2
1. ALKUSANAT
Suomen ikääntyessä terveydenhuollon kustannusten sekä hoitohenkilös-tön
määrän kasvu on nähty lähes väistämättömänä totuutena, johon tulee
sopeutua. Vähemmän on keskusteltu siitä, kuinka nykyisiä toimintatapoja
muuttamalla ja teknologiaa hyödyntämällä voitaisiin nämä kysymykset enna-koivasti
ratkaista. Terveydenhuolto on yksi viimeisiä sektoreita yhteiskunnas-sa,
jota teknologia ei vielä ole mullistanut.
Ennaltaehkäisy, uudet toimintatavat ja helppokäyttöiset sähköiset palvelut
nousevat yhä tärkeämmäksi tekijäksi tulevaisuuden terveysongelmien rat-kaisijana.
Ihmisen osallistuminen omaan hoitoprosessiinsa, ja hänen itse ko-koamansa
terveystiedon liittäminen osaksi tätä prosessia, on tähän asti ollut
lähes käyttämätön resurssi.
Suomen perusterveydenhuollon toimivuudessa ja lääkäripalveluiden saata-vuudessa
on ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää uusia avauksia. Noin
80 prosenttia terveydenhuollon toiminnasta liittyy pitkäaikaissairauksiin, ja
10–15 prosenttia terveys- ja sosiaalisektorin asiakkaista käyttää yli 80 pro-senttia
voimavaroista. Keväällä 2013 vain 15 prosenttia suomalaisista asui
kunnassa, jossa lääkärin vastaanotolle pääsi alle kahden viikon odotusajalla.
Peräti kolmanneksella odotusaika oli viisi viikkoa tai enemmän. Verrattuna
aiempiin vuosiin tilanne oli THL:n Jonottamatta hoitoon -raportin mukaan
huonontunut entisestään.
Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon
palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä
tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vai-kuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa
olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Lyhyesti: mikä virtuaaliklinikka?
Lääkärissäkäynti on pitkään noudattanut samaa kaavaa: potilas varaa ajan
vastaanotolle, matkustaa terveyskeskukseen, kirjoittaa perustietonsa lomak-keeseen,
odottelee lääkärin vapautumista, kertoo mikä vaivaa, lääkäri tutkii
ja määrää hoidon. Tulevaisuudessa tapaaminen voidaan aloittaa niin, että
potilaalla on mukanaan omiin terveystietoihin ja oireisiinsa perustuva arvio
omasta tilanteestaan. Lääkäri konsultoi ja keskustelee potilaan kanssa tältä
pohjalta yksilöllisestä hoito- ja palvelusuunnitelmasta.
Käynti ammattilaisen vastaanotolla ei olisi koskaan tarpeeton. Mikäli tervey-teen
liittyvä oire olisi hoidettavissa neuvonnan ja omahoidon keinoin – kuten
joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 % oireista on – ihminen ohjataan vir-tuaaliklinikan
älykkyyden toimesta, pohjautuen henkilökohtaisiin tietoihin
ja sen hetken tilanteeseen, suoraan sopivimman palvelun ääreen, ilman
vastaanottokäyntiä. Tai jos oire saman tilannearvion perusteella vaatii am-mattilaisen
konsultaatiota, ihminen pääsisi hoitajan, yleislääkärin tai erikois-lääkärin
vastaanotolle tai laboratoriotutkimuksiin nopeasti, ilman pakollista
ensimmäistä käyntiä terveyskeskuksessa.
Virtuaaliklinikka on sähköisen asioinnin kanava, joka nopeuttaa terveysoirei-den
arviointia ja oikeanlaiseen palveluun ohjausta. Virtuaaliklinikan toimin-tamallissa
ihmiselle tarjotaan käyttöön luotettavaa terveystietoa tarjoavia
tietolähteitä ja helppokäyttöisiä työkaluja, jotka kannustavat terveyden ja
toimintakyvyn ylläpitoon. Virtuaaliklinikan kautta ihminen voi ohjatusti teh-dä
omasta terveydestään ja toimintakyvystään alustavan arvion, jossa hyö-dynnetään
ihmisen itse keräämiä terveystietoja sekä potilastietojärjestelmän
tietoja. Virtuaaliklinikka auttaa näin tunnistamaan jo alkavia oireita, ja ohjaa
tarvittaessa ihmisen eteenpäin joko neuvonnan ja omahoidon palveluiden
piiriin tai terveydenhuollon ammattilaisen luo.
SISÄLLYS
1 Alkusanat 2
Lyhyesti: mikä virtuaali- 2
klinikka?
Virtuaaliklinikka on 3
tulevaisuuden visio
… ja toimintamalli, jonka 3
toimivuutta on kehitetty
kokeiluilla
2 Virtuaaliklinikan palvelut 5
3 Miksi virtuaaliklinikkaa 7
tarvitaan?
Koska ihmiset haluavat 7
Ammattilaiset ja terveyden- 7
huoltojärjestelmä hyötyvät
Terveysteknologia niveltyy 8
osaksi arkea
4 Muutos on jo käynnissä 9
Lähteet 9

3. 3
Virtuaaliklinikan toimintamallin myötä ihmisen tarpeet ja terveydenhuollon
tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Oikea-aikaiseen hoitoon hakeutumi-nen
ja pääsy helpottuvat, kun ihmisestä on jo olemassa hänen itsensä tekemä
ja hänen omiin tietoihinsa perustuva esiselvitys ja oirearvio. Tarjoamalla luo-tettavaa
tietoa ja kunnon välineet itsestä huolehtimiseen on terveydenhuol-lon
painopistettä aidosti mahdollista siirtää sairauksien hoidosta omahoidon
ja toimintakyvyn ylläpitämisen suuntaan.
Terveydenhuollossa koetaan tällä hetkellä ongelmana, että ihmiset diag-nosoivat
itse itsensä Googlen avulla. Tämä voi johtua siitä, ettei perustervey-denhuolto
tarjoa kovin paljon niille, joilla on alkavia oireita tai jotka ovat vasta
riskissä sairastua. Virtuaaliklinikka sijoittuu tähän väliin, tarjoten myös kevy-empiä
vaihtoehtoja lääkärin vastaanotolle, mutta luotettavampaa tietoa kuin
internetin keskustelupalstat.
Ja niille, joille terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotto on oikea tapa ede-tä,
nykyinen yksipuolinen ja ajanvaraukseen perustuva lääkärissä käynti muut-tuu
virtuaaliklinikan toimintamallissa vuorovaikutteiseksi kohtaamiseksi alan
ammattilaisen kanssa. Ihminen osallistuu tasavertaisena kumppanina oman
hoitonsa suunnitteluun.
Virtuaaliklinikka on tulevaisuuden visio
Tässä paperissa esitelty toimintamalli on visio tulevaisuuden tavasta käyttää
terveydenhuollon palveluita. On tärkeää huomata, että toimintamalli ei ole
vielä valmis tai sellaisenaan käytössä.
Virtuaaliklinikan toimintamallin mahdollistaa ennen kaikkea ihmisen kasvava
halu vaikuttaa omaan terveyteensä tai toimintakykyynsä, ja ottaa vastuuta sen
seurannasta ja ylläpitämisestä. Mallin mahdollistaa hyvä palveluohjaus, jon-ka
myötä erikoissairaanhoidon palvelut kohdentuvat paremmin niitä eniten
tarvitseville, mutta joka huomioi myös ne, jotka ovat vasta riskissä sairastua.
Hyvällä ohjauksella merkittävä osa terveydenhuollon asiakkuuksista voi jäädä
kokonaan syntymättä.
Olennaisena muutoksen mahdollistajana ovat käyttäjän tarpeista lähtevät,
elämää helpottavat sähköiset terveyspalvelut. Olisivatko suomalaiset valmiita
käyttämään tässä toimintamallissa kuvatun kaltaisia palveluita? Sitran Talo-ustutkimuksella
2013 teettämän kyselyn mukaan suuri enemmistö haluaisi
käyttää enemmän sähköisiä palveluita terveydenhuollossa, jos niitä vain olisi
tarjolla. Kännykällä tai tabletilla on mahdollista hoitaa lähestulkoon jo kaikki
muut tarpeet omaa tai läheisen terveyttä lukuun ottamatta.
Muutosta tukee se, että ihmisillä on tulevaisuudessa käytettävissä enemmän
omaa terveyttään koskevaa tietoa kuin aikaisemmin. Yhä useampi meistä seuraa
nyt jo omaa terveyttään tai toimintakykyään erilaisten sovellusten ja sensorei-den
avulla saadakseen tietoa siitä, mitä vaikutuksia elämäntapamuutoksilla on
tai miten omaa hyvinvointia voisi lisätä. Pienempänä, mutta nousevana ilmiönä
omaa perimää koskevan tiedon selvittämisen kynnys madaltuu, kun menetelmi-en
hinnat laskevat ja geenitestien kaltaiset palvelut arkipäiväistyvät.
Virtuaaliklinikan toimintamallissa ihmisen itse keräämä hyvinvointitieto, ym-päristötieto,
geenitieto sekä terveydenhuollon järjestelmien virallinen potilas-tieto
yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka rakentaa ihmisen terveydestä nykyistä
paljon tarkemman kuvan.
… ja toimintamalli, jonka toimivuutta
on kehitetty kokeiluilla
Sitran tehtävänä on nostaa kansalais- ja tulevaisuusnäkökulmat esiin tervey-denhuoltoa
uudistettaessa. Sitra on vuodesta 2011 lähtien ollut mukana ke-
Suuri enemmistö
haluaisi käyttää
enemmän sähköisiä
palveluita terveyden-huollossa,
jos niitä
vain olisi tarjolla.

4. 4
hittämässä käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluita terveyden, toimintakyvyn ja
omahoidon edistämiseksi. Näissä kokeiluissa on koekäytetty virtuaaliklinikan
toimintamallin joitakin osia, ja kehitetty tätä kautta mallin toimivuutta. Vir-tuaaliklinikan
toiminnan kannalta Taltioni-terveystilillä on hyvin merkittävä
rooli.
Toimintamallia on työstetty yhdessä kokeilukumppanien kanssa. Tärkeimmät
kokeilukumppanit ovat olleet Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Ter-veyspalvelut
-liikelaitos, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Forssan
kaupunki, Kuopion kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Lahden kaupunki, Oulun
kaupunki, Tampereen tekninen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiö YTHS ja Lääkäriseura Duodecim. Kuntaliitto on ollut
merkittävä yhteistyökumppani mallia levitettäessä valtakunnallisesti.
HÄMEENLINNASSA on alkuvuodesta 2014 lähtien kehitetty palve-lukokonaisuutta,
jossa kuntalaisille tarjotaan käyttöön sähköinen
terveystarkastus ja -valmennus, tutkittuun tietoon perustuva yksi-löllinen
palaute, älykkäät oirearviointilomakkeet ja mahdollisuus
omien terveystietojen sähköiseen tallentamiseen. Sähköisten palve-luiden
”älykkyyden” toimittaa Duodecim.
EKSOTESSA on 2013 lähtien kehitetty hyvinvointiasemien kon-septia
ja avattu kuntalaisten käyttöön kolme hyvinvointiasemaa.
Hyvinvointiasemat tarjoavat terveysasemia kevyempiä palveluita,
mutta laajentavat saman katon alla tarjottavaa valikoimaa sosiaali-palveluilla
ja hyvinvointia tukevalla toiminnalla, kuten eri järjestö-jen
neuvontatuokioilla.
KUOPIOSSA koekäytetään sähköisten palveluiden valikoimaa,
jonka tavoitteena on edistää terveys- ja hyvinvointitietojen yhteis-käyttöä
ensi vaiheessa äitiysneuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja
kotihoidon asiakkaiden sekä Marevan-potilaiden keskuudessa.
YTHS testaa vuoden 2014 ajan virtuaalilääkäripalvelua, jossa lääkäri
tutkii potilaan videokuvan välityksellä. Suuremman terveyspalvelu-yksikön
pienemmissä toimipisteissä, joissa lääkäripalveluita ei ole
tarjolla päivittäin, etälääkärin videokonsultaatio lisää tarjolla olevia
palveluita.
Virtuaaliklinikan
toiminnan kannalta
Taltioni-terveys-tilillä
on hyvin
merkittävä rooli.

5. 5
2. VIRTUAALIKLINIKAN PALVELUT
Virtuaaliklinikka on ihmisten portti terveydenhuollon palveluihin ajasta ja
paikasta riippumatta. Virtuaaliklinikkaa ei käytetä tapaturmissa tai muissa
yllättävissä vahingoissa, jolloin terveydenhuollon ammattilaista tarvitaan
kiireellisesti.
Virtuaaliklinikan avulla ihmiset voivat saada ratkaisun suureen osaan – joi-denkin
arvioiden mukaan jopa 80 %:n – terveyteen tai hyvinvointiin liittyvis-tä
kysymyksistä.
Virtuaaliklinikan palveluita voi käyttää mobiililaitteilta, tietokoneilta tai terve-ydenhuollon
matalan kynnyksen toimipisteiden kautta. Esimerkkejä matalan
kynnyksen palveluista ovat apteekkien terveyspisteet tai ostoskeskusten
terveyskioskit.
Virtuaaliklinikka on joukko sähköisiä palveluita, joita käytetään sekä tervey-denhuollon
ammattilaisten että tavallisten ihmisten toimesta. Nämä sähköi-set
palvelut ovat:
■ vahva tunnistautuminen;
■ älykkäät oirekyselyt;
■ sähköinen terveystarkastus;
■ laaja henkilökohtaisen tiedon ja tutkimustiedon käyttäminen;
■ tietojen perusteella annettava suositus jatkotoimista;
■ luotettavan ohjeistuksen antaminen;
■ sähköinen resepti(n uusinta);
■ etäyhteys ammattilaiseen;
■ virtuaalinen valmentaja
■ ja tilanteeseen sopivien muiden kuin terveyden-huollon
palveluiden ehdottaminen.
Virtuaaliklinikan
avulla ihmiset
voivat saada
ratkaisun suureen
osaan terveyteen
liittyvistä
kysymyksistä.

6. 6
Virtuaaliklinikan palvelut perustuvat samaan lääketieteelliseen tietoon kuin
mitä terveydenhuollon ammattilaiset nykyään työssään käyttävät. Käynnissä
on parhaillaan kehitys, jossa tätä tietoa jalostetaan, tiedon hyödyntämisen
käyttökohteita tulee lisää ja syntyy uutta tietoa, kuten biopankkien genomi-tiedot.
Virtuaaliklinikan palvelut hyödyntävät tietolähteenä myös ihmisen itse ke-räämää
tietoa (niin sanottu terveystaltio, englanniksi Personal Health Record
PHR). Tämä tieto voi olla vaikkapa liikuntasuoritteita, verenpainemittauksien
tuloksia, painotietoja tai rokotustietoja. Näiden tietojen yhdistäminen terve-ydenhuollon
ammattilaisten keräämiin potilastietoihin antaa tarkemman ja
kokonaisvaltaisemman kuvan ihmisen terveydestä.
Virtuaaliklinikan käyttäminen esimerkiksi mobiililaitteelta on helppoa. Palve-lu
on suojattu vahvalla tunnistautumisella, joka tekee virtuaaliklinikan käyt-tämisestä
turvallista. Ihminen itse hallitsee sitä, kuka hänen puolestaan voi
asioida, ja kuka mitäkin henkilökohtaista tietoa saa käyttää. Käyttäjä aloittaa
virtuaaliklinikan käytön tekemällä oman tarpeensa mukaisen valinnan seu-raavista
vaihtoehdoista: ”Epäilen olevani sairas”, ”Haluan tietoa terveydestäni”
tai ”Haluan tehdä sähköisen terveystarkastuksen”.
Kun käyttäjä epäilee olevansa sairas, virtuaaliklinikan palvelu esittää sarjan
kysymyksiä. Annetut vastaukset ohjaavat jatkokysymyksiä. Kun virtuaalikli-nikka
on saanut tilanteen arviointiin tarvittavat tiedot, palvelu lähettää tiedot
analysoitavaksi. Vastauksen perusteella virtuaaliklinikka neuvoo käyttäjää
ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, ohjaa sopivien palve-luiden
pariin, tai antaa ohjeita tilanteen parantamiseen.
Kun käyttäjä haluaa tietoa oman hyvinvointinsa tai toimintakykynsä ylläpitä-miseen
tai parantamiseen, virtuaaliklinikka auttaa käyttäjää löytämään oikeat
ja luotettavat tiedot. Tätä toiminnallisuutta vastaa Suomessa käytössä olevat
Terveyskirjasto.fi -sivusto ja Käypä hoito -suositukset.
Kun käyttäjä on kiinnostunut omasta terveydentilastaan, hän voi tehdä
sähköisen terveystarkastuksen vastaamalla virtuaaliklinikan esittämiin kysy-myksiin.
Sähköisessä terveystarkastuksessa hyödynnetään sekä potilastie-tojärjestelmiin
talletettua tietoa että käyttäjän itse tekemiä mittaustuloksia.
Virtuaaliklinikka analysoi tiedot lääketieteen viimeisimpiä tutkimustuloksia
hyödyntäen, ja antaa käyttäjälle arvion hänen terveydentilastaan.
Tuloksen lisäksi arvio voi sisältää ehdotuksen valmennusohjelmasta, jolla
voidaan ennaltaehkäistä jonkin riskitekijän vaikutus. Näin palvelu tarjoaa
jotain myös niille, jotka eivät ole sairaita, mutta joilla on riski sairastua ja halu
voida paremmin.

7. 7
3. MIKSI VIRTUAALIKLINIKKAA TARVITAAN?
Koska ihmiset haluavat
Moni meistä on jo nyt hyvin kiinnostunut oman terveytensä hoitamisesta ja
toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tulevaisuudessa tällaisia ihmisiä on toden-näköisesti
vielä enemmän. Terveys ja hyvinvointi ovat isoja megatrendejä.
Syvällisempi ymmärrys siitä, millaiset valinnat lisäävät hyvinvointiamme ja
auttavat meitä voimaan entistä paremmin, on tarve, joka yhteiskunnassa
tulee vain korostumaan.
Olemme elämän monella muulla osa-alueella jo tottuneet hoitamaan rutii-ninomaiset
asiat itse. Ammattilaisten ja maallikoiden välinen suhde tasoittuu
viimeisenä terveydenhuollossa, jossa hierarkkisista rakenteista ollaan vähitel-len
siirtymässä ihmiskeskeisempään, siis ihmisen omaa kokemusta, asiantun-tijuutta
ja toimintaa korostavaan malliin.
Ihmisellä on kyky huolehtia omasta ja läheistensä terveydestä ja toimintaky-vystä,
kunhan hänellä on siihen tarvittavat resurssit. Virtuaaliklinikan toimin-tamalli
tarjoaa isomman roolin sille suurelle joukolle, joka haluaa tarkkailla
terveyttään, pitää itsestään huolta – ja sairastuessaankin tuntea oman hoito-prosessinsa
ja vaikuttaa siihen.
Ammattilaiset ja terveydenhuoltojärjestelmä hyötyvät
Terveydenhuollon ammattilaisen työ on jo muuttunut, ja se tulee muuttu-maan
entisestään. Ammattilaiset, ennen kaikkea lääkärit, on perinteisesti
koulutettu siihen, että he ovat tiedon ja osaamisen keskiössä. Virtuaaliklini-kan
toimintamalli vauhdittaa terveydenhuollon ammattilaisten roolin muut-tumista
neuvoa-antavaan suuntaan, samalla kun terveydenhuollon palvelui-den
painopiste siirtyy korjaavista toimista ehkäiseviin.
Tämä on myönteistä terveydenhuollon ammattilaisten kannalta. Tässä pape-rissa
kuvatut älykkään oirearvion ja sähköisen terveystarkastuksen kaltaiset
palvelut mahdollistavat sen, että terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät
Terveydenhuollon
hierarkkisista
rakenteista
ollaan vähitellen
siirtymässä ihmis-keskeisempään
malliin.

8. 8
keskittymään siihen työhön, jota ei ole mahdollista automatisoida tai siirtää
ihmisen itse hoidettavaksi. Automaatio myös avustaa terveydenhuollon am-mattilaista
tekemään työnsä paremmin.
Virtuaaliklinikka edistää terveyspalveluiden oikea-aikaista kohdentumista
ihmisen tarpeisiin. Virtuaaliklinikan edustamaan ajatteluun siirtymällä on
mahdollista vahvistaa ja kasvattaa sitä osaa väestöstä, joka jo on aktiivisesti
kiinnostunut omasta terveydestään. Tämä muuttaa pitkällä tähtäimellä terve-ydenhuollon
toimintaa. Ammattilaisten arvokas aika kohdentuu entistä tar-kemmin
niille, joiden tarve on suurin ja joille omahoidon palvelut eivät riitä.
Terveysteknologia niveltyy osaksi arkea
Kuluttajille suunnattu terveysteknologia tekee tuloaan terveydenhuoltoon
kuten kännykät kaksi vuosikymmentä sitten viestintään. Jo pitkään on ollut
arkipäivää seurata verenpainetta, sykettä tai verensokeriarvoja helppokäyt-töisen
laitteiston avulla. Tänä päivänä vaatteisiin tai kehoon langattomasti
kytketty – tai jopa ihonalainen – sensori välittää mittaustietonsa puhelimeen
ja ilmoittaa, mikäli elintoiminnoissa tapahtuu jotain poikkeavaa.
Virtuaaliklinikan toimintamalli rakentuu sen oletuksen ympärille, että älykäs
teknologia tulee niveltymään entistä paremmin osaksi arkea myös tervey-denhuollossa
ja yleistymään käytössä. Tämä mahdollistaa sen, että vastuu
omasta terveydestä tai toimintakyvystä siirtyy ammattilaiselta ihmiselle. Sa-malla
terveydenhuollon palvelurakennetta on mietittävä pitkällä tähtäimellä,
ja aidosti tulevaisuuden asiakkaan näkökulmasta. On hyväksyttävä, että vai-kuttavuus
tulee pitkällä tähtäimellä ja investoinnit teknologiaan kannattavat,
kun palvelut sitä kautta saadaan kohdennettua entistä paremmin.
Teknologiasta on puhuttu paljon, mutta vähemmän siitä, miten terveyden-huolto
voisi tai miten sen tulisi hyödyntää ihmisen itse keräämää terveys- ja
hyvinvointitietoa – unohtamatta geenitietoa, jonka selvittämisen keinot tule-vat
koko ajan ihmistä lähemmäs. Tämä data ja datan omistajuus henkilökoh-taisella
terveystilillä on virtuaaliklinikan toimintamallin ytimessä.
Terveys- ja hyvinvointitiedot, jotka täydentävät potilasjärjestelmien tietoja,
mahdollistavat tarkemman diagnostiikan ja sairauksien ennalta ehkäisyn.
Terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäminen myös vahvistaa ihmisen ääntä
terveydenhuollossa. Terveyden tai toimintakyvyn seuraamisen sekä aktiivi-sen
osallistumisen mielekkyyttä lisää, jos omalla panoksella on terveyden-huollon
järjestelmän ja sen ammattilaisten tunnustama lisäarvo.
Älykäs teknologia
tulee niveltymään
entistä paremmin
osaksi arkea myös
terveydenhuollossa
ja yleistymään
käytössä.

9. 9
4. MUUTOS ON JO KÄYNNISSÄ
Virtuaaliklinikan palveluista on jo nykyään olemassa laaja, mutta hajanainen
joukko. Duodecimin päätöksenteon tukiohjelmisto on laajasti ammattilaisten
käytössä. Suomalainen Kanta-palvelu kerää sähköisessä muodossa potilastie-toja,
sähköisiä reseptitietoja, lääketietoja ja tarjoaa mahdollisuuden kansalai-selle
katsoa itsestään kerättyjä tietoja. Kanta-palvelun käyttö laajenee koko
ajan ja sen käyttöön on velvoitettu sekä julkisen että yksityisen terveyden-huollon
kaikki toimijat.
Erilaisia omahoidon sähköisiä palveluita on käytössä lukuisia, esimerkiksi
yleisten kansantautien kuten diabeteksen hoitoon, verenohennuslääkkeiden
käytön ohjaamiseen tai verenpaineen mittaustulosten seurantaan. Lisäksi
löytyy koko ajan kasvava määrä liikuntaan kannustavia palveluita. Suomessa
on käytössä omien hyvinvointitietojen tallentamiseen ja hallintaan kaikille
suomalaiselle ilmainen palvelu Taltioni.
Tässä paperissa kuvattu virtuaaliklinikan toimintamalli on riippumaton terve-ydenhuollon
järjestämistavasta.
Ihmisestä kerättyjen tietojen käyttäminen virtuaaliklinikan kuvaamalla ta-valla
ei nykyisellään ole mahdollista Kanta-palveluun tallennettujen tietojen
osalta. Tämä perusoikeus tulisi korjata niin, että kaiken ihmisestä kerättävän
tiedon hallinta ja omistajuus palautetaan ihmiselle itselleen. Muutos on aloi-tettava
siitä, että Kanta-tietojen käyttö sallitaan ja mahdollistetaan tervey-denhuollon
järjestelmien ulkopuolella.
Virtuaaliklinikan palvelut eivät ole minkään yhden toimijan hallinnassa, vaan
parhaiten tässä paperissa kuvattu toimimalli toteutuu ekosysteemissä, jossa
toimii sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita. Osa virtuaaliklinikan
palveluista on kansainvälisesti levitettävissä, ja osa palveluista voidaan to-teuttaa
käyttämällä kansainvälistä palvelua.
LÄHTEET
Riikka-Leena Leskelä et al.,
Paljon sosiaali- ja terveyspalve-luja
käyttävät asukkaat Oulussa.
Suomen Lääkärilehti 48/2013.
THL:n Jonottamatta hoitoon
-raportti, 2013.
Oliver Wyman: “The volume- to-value
revolution. Rebuilding the
DNA of Health from the Patient
In”, 2013.
Green, LA. Fryer, GE Jr. Yawn, BP.
Lanier, D. Dovey, SM (2001).
‘The ecology of medical care
revisited.’ New England Journal
of Medicine, 344(26): 2021–2025
Círculo de Empresarios,
A sustainable health system,
2012
sitra.fi/omahoito
@SitraFund
#terveys #virtuaaliklinikka
#huomisensote
KUVITUKSET KAISA LEKA