Sitra järjesti 25.11. verkostoitumistapahtuman Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa. Osallistujien ryhmissä kehittämät ajatukset alan yhteistyöstä, kuluttajakäyttäytymisestä ja poistotekstiilien hyödyntämisestä on koottu tähän esitykseen. Esityksen on koostanut Sitran johtava asiantuntija Matti Aistrich.

1. Työryhmäkommentit,
verkostoitumistapahtuma
25.11.2015
Koostanut Matti Aistrich, Sitra

2. Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa! -tapahtumassa
25.11.2015 esitettiin osallistujille kolme kysymystä. Jokaista kysymystä kohden oli
kolme pöytää, joissa kysymystä käsiteltiin. Osallistujat kiersivät tapahtuman
aikana keskustelemassa kysymyksistä.
Ryhmien pöydissä kirjaamat kommentit on listattu näille sivuille. Eri pöytien
kommentit on yhdistetty, kommentteja on järjestelty ja niitä rytmittämään on
luotu muutama väliotsikko, mutta kommentteja ei ole muuten editoitu. Jokaisen
kysymyksen osalta on tehty lyhyt yhteenveto kommenttien pääsisällöstä.
Ryhmien työstössä oli syntynyt myös ajatuksien suhteita kuvaavia kaavioita, joita
ei ole kuitenkaan yritetty toistaa tekstissä muutamia nuolia lukuun ottamatta.
Pahoittelut tästä!
2

3. 3
A. Minkälaista yhteistyötä haluaisitte lisää alan
yritysten kesken?
B
C

4. Yhteenveto: Yhteistyön periaatteina korostuvat toisaalta jakaminen ja muiden
toimijoiden kohtaaminen, toisaalta tarve löytää keinoja yhdistää isojen ja pienten
toimijoiden vahvuuksia. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti
kiertotaloustoimintamallien edistämisessä, kriittisen massan kehittämisessä
myyntiin, markkinointiin ja ostoihin, sekä erikoistumisessa eri rooleihin. Lisäksi
esiin nostettiin, että potentiaalisia yhteistyökumppaneita on paljon muuallakin
kuin muissa yrityksissä. Erityisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa
kannattaa keskustelujen mukaan panostaa.
Alaotsikot:
• Periaatteita yhteistyölle
• Mahdollisuuksia
• Muitakin kumppaneita kuin yritykset
4
B
C

5. • Verkostoitumistilaisuudet 
- Säännölliset
- Face-to-face / Pop-up möötet, kokeilut
saman tien, nopeus, rohkeus
• Yhteinen platformi, keskustelufoorumiin
• Yhteistyön pelisäännöt
- Esim. julkisrah. tahojen sparraus ”mikä on
sopivaa” – ei kopioida
liiketoimintasalaisuuksia
 Mistä asioista syntyy luottamuksen
ilmapiiri?`
• Turvallisia, neutraaleita ”koordinaattoreita”
• Piirit, ketjut  Koko Suomi, ei vain
kehäkolmosen sisäpuoli
• Jaetaan (informaation avoin jakaminen)
• Tietoisuus toisista toimijoista ja
mahdollisuuksista
• Tietoisuuden lisääminen
• Koulutus & tiedonjako – edellytys
yhteistyömahdollisuuksien löytymiselle
• 2nd cycle -ajattelun aika
• Miten voi yhdistää isot ja pienet toimijat
• Mentorointi
• Pienten ääni kuuluviin
• Materiaalipankit
• Synergiaedut
5
Periaatteita yhteistyölle
B
C

6. • Yleisen arvostuksen, tietoisuuden
nostaminen (esim. korjauspalvelut)
• Koko arvoketjun (toimitaan yhdessä)
viestinä: entistä laadukkaampaa,
lähempänä tuotettua
vaatetta/tekstiiliä
- Käytännön vinkit
- Mitä kuluttaja haluaa tietää?
• Avoimuus, kontaktipinnat 
- Tietojen jako
- Kohtauspaikka alan toimijoille
 Materiaalipörssi erikokoisten toimijoiden
materiaalivirtojen yhdistämiseksi, josta
voisi tilata tarpeellista materiaalia
• Suunnittelun ja tekemisen lähtökohta
- Olemassa oleva
- Täsmä
- Asiakas
• Kv-toimijat
 yhteistyö/liittoutuminen
 ostajayhteisöt
- kanta-asiakaskortti
- myynti, markkinointi
- ”soppari” + toimenpiteet
- näkyvyys
- bonusjärjestelmä
6
Mahdollisuuksia I/IV
B
C

7. • Puuttuvat palat kiertotalousympyrään
 esim. korjausompelijat
• Yhteistyötä tarvitaan, että
kiertotalous tulee kuluttajille helpoksi
 Vress + Sol, pesetys lisäarvo
kuluttajalta kuluttajalle –vuokraukseen
 Brändiarvo – jos vaate kestää
kuluttajalta toiselle, se on arvoa yritykselle.
Myös uuden tuotteen uskotaan kestävän
 Isojen ja pienten yritysten yhteistyö
(Marimekko + WST)
 Esim. L&T:n tekstiilikeräyskokeilu
Sellossa
• Monta toimijaa, yksi kuluttajarajapinta
• Riittävän volyymin saavuttaminen
 Uudelleenkäyttöön kelpaamattomat
vaatteet monesta paikasta yhteen, jotta
jatkotyöstö kannattavaa
 Teolliset erät
 Co-creation malli. Esimerkkinä co-
creation räsymatto tavoitteena start-up
aloitus yritysten yhteistyönä
 Koneiden yhteishankinta, pieni yritys ei
pysty yksin hankkimaan  isojen firmojen
kapasiteetin jakaminen, SME ja start-up
7
Mahdollisuuksia II/IV
B
C

8. • Mikä olisi win-win tilanne kun
tehdään yhteistyötä?
- Markkinointi
- Myynti
• Yhteiset myymälät
- Osuuskunta
- Kirjanpito
- Siivous
- Markkinointi
• Verkostoitumista
 Konkretiana erityisesti
verkkokauppatoteutukset yhteistyössä,
pienet tekijät yhteen
Amazon/Etsy, design …
• Mikä yrityksen koko
 yhteistyökumppanit ”samassa
suhteessa”
 + think big
--yhteistyö
• Yrittäjän rutiinitöiden tehostaminen
yhteistyön kanssa + yhteistyö ”yli”
toimialan
• Työn roolit. Ompelija = suunnittelija,
tuotantotyöntekijä, valmistaja,
mitoittaja, myyjä, yrittäjä jne. jne.
= PALJON
• Erikoistuminen
8
Mahdollisuuksia III/IV
B
C

9. • Rahoittajafoorumit  liiketoimintamallien sparraus
• Yritysten sisälle ”yrityshautomoita”
• Materiaali ei lopu!
• Arvo(ketjut)verkostot – uusiokangas haluttu materiaali kierrätetyn materiaalin
sijaan
9
Mahdollisuuksia IV/IV
B
C

10. • Keräily-yhteistyö yleishyödyllisten
toimijoiden kanssa
• Mainosfilmi tekstiilien kierrätyksestä
• Yhteistyötä nuorten kouluttamisesta,
tiedottamisesta
• Kumppaneina myös esim.
välityömarkkinatoimijat
- Yhteiskuntavastuu työllisyydestä
- Yhteiskunnallisille yrityksille?
- gTIE hyödyntänyt mallia
 Kuluttajalle selkeä viesti/viestintä
väärinkäsitysten välttämiseksi
• Oppilaitosyhteistyö (koulutustarve)
• Kollektiivit, yhteisöt/järjestöt mukaan
tähän keskusteluun – ei vain
yhteistyötä ”yritysten välillä”
• Vapaaehtoistoiminnan ja yritysten
kohtaamiset ihmisten kesken (ideat,
ajatukset)
• Co-creation  kuluttajien mukaan
ottaminen/hyödyntäminen
liiketoiminnan kehittämisessä 
käyttäjäkokemusten jakaminen
10
Muitakin kumppaneita kuin yritykset
B
C

11. 11
B. Mitä mahdollisuuksia muutokset
kuluttajakäyttäytymisessä tarjoavat?
A
C

12. Yhteenveto: Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä eivät ole aivan selviä.
Kuluttaja-aktiivisuutta on aiempaa enemmän, samoin kiinnostusta kierrätykseen,
ja laatutietoisuus on mahdollisesti kasvussa. Toisaalta ihmiset haluavat
erottautua, keräillä ja ratkaista tarpeitaan, eikä pelkkä vastuullisuus riitä tuotteen
pääominaisuudeksi. Korjauspalvelut ja uudet palvelumallit voivat vastata
kuluttajien tarpeisiin.
Alaotsikot:
• Mikä muutos?
• Mahdollisuuksia
• Lisäksi keskusteltua
12
A
C

13. • Kuluttajat aktivoituneet
• Ihmiset haluavat olla vaikuttamassa
- Aktiivisia toimiojita tullut lisää
- Ekologisuus/vastuullisuus lisäarvo – ei
massojen ostopäätöksen perusta
- Kuluttaja haluaa lisäarvoa
materiaalista/kierrätysmateriaali
• Asennemuutos: halua ei luo
mainostaja vaan jokaisen oma
ideologia
• Ajanvieteshoppailun kuolema, paitsi
kierrätys- ja ”valokuvashoppailu”,
valokuvakeräily
• Kuluttajakäyttäytymisen täytyy vielä
muuttua enemmän
• Mikä on kuluttajan rooli  Mikä on
CSR rooli
• Nuoret  kulutus  hinta
• Mikä muutos
kuluttajakäyttäytymisessä on
tapahtunut?
- Halutaan päästä eroon vastuullisesti
vaatteista  halutaan ostaa käytettyjä
vaatteita
o Erityisesti lastenvaatteet
o Naisten vaatteet seuraavaksi
- Kuluttajat kiinnostuneet vaatteiden
eettisyydestä, mistä saa ostettua?
o Design ja eko kulkevat käsi kädessä
13
Mikä muutos? I/III
A
C

14. • Kuluttajilla suuri kiinnostus
vaatteiden uudelleenkäyttöön
(kierrättämiseen)
• ”Kierrätys”  tullut status
• Ekososiaalinen sivistys – yksilöä ei
ole ilman luontoa, ympäristöä
• Laajempi kuluttajien ymmärrys
ympäristön rajoista
• Vaate = materiaalia, joka sisältää
luonnonvaroja ja paljon työtä
• Ihmiset haluaa enemmän laatua
kyllästyttyään määrään
• Laatu paranee. Kuluttajat ovat
tietoisia missä ja miten valmistetaan
• Muoti ei kuole ikinä – ihmiset
haluavat erottautua
• Olemme keräilijöitä  shoppailijoita
ja kokeilijoita  on syvä inhimillinen
tarve
• Uusia innovatiivisia tekstiilejä,
älytekstiilejä  Miksi kuluttajat näitä
haluavat?  Pitää sisältää ratkaisuja
arjen ongelmiin tai tarpeisiin. Pelkkä
vastuullisuus ei riitä – ikävä kyllä
14
Mikä muutos? II/III
A
C

15. • Lainaus- /vuokrauskulttuurin
yleistyminen, sharing economy
• Kuluttajat tuovat paineita
lainsäädäntöön ja rajoitetaan
päästöjä
• ”Tekstiili”koulutus laajenee
kestävämmäksi. Opitaan
kestävyydestä myös normaaleissa
kouluissa
• Verkkokauppa kasvaa
- Kuluttajat valmiimpia kuin
palvelutuottajat
- Hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan
osalta
- Verkkokaupan osalta ei rahoitusta, esim.
Tekes
15
Mikä muutos? III/III
A
C

16. • Korjaustakuu?
• Elämys = luo fiiliksen kun
saa penkoa kirppikseltä
• Palvelun tarjoaminen, esim. korjaus,
laina  turkiksen uudistaminen
• Palveluverkosto yrityksen
yhteistyökumpp.
• Kysyntä ja tarjonta tasapainoon!
• Uusia palvelumalleja &
liiketoimintaa
• Aidot tarinat tuotteen takana,
läpinäkyvä tuoteketju
• Vaatteiden huolto ja
vuokrauspalvelut
• Keräily
- Emmy.fi
- Lassila & Tikanoja
- …
• Elämys!
• Palveluja tarvitaan/viestinnän
lisäämistä
- Korjauspalveluja
• Elämys myös tähän
• Koulutusta korjaamiseen
• Tarvitaanko koko Suomen kattava
tekstiilikierrätyksen verkosto
16
Mahdollisuuksia
A
C

17. • Mitä vaatteen oletetaan kestävän?
H&M vrt. luksusmerkki, hinta
vastaan laatu
• Reklamoiko asiakas yritykselle?
• Kuluttajien valistaminen!
• Vapaaehtoinen tuottajavastuu
- Ympäristölle hyvä
- Tuottajille mahdoton?
- Vaikutukset kulutukseen?
• Viestintä  vastuulliset palvelut
• Uusia yhteistyömahdollisuuksia eri
aloihin
• 3D printing
• Vaihtoehtoiset tavat tuoda omaa
personnallisuutta/trendejä esille?
17
Lisäksi keskusteltua
A
C

18. 18
C. Miten voidaan lisätä poistotekstiilien
hyödyntämistä?
A
B

19. Yhteenveto: Etusijajärjestystä ja poistotekstiilin syntymisen välttämistä
korostetaan. Lisäksi painotetaan polton välttämistä ja jätteen hyödyntämistä.
Pienilläkin asioilla voitaisiin pelastaa nyt poistoon menevää vaatetta, kunhan asiat
saadaan tehtyä helpoksi kuluttajille. Kuluttajan valistaminen koetaan myös
tärkeäksi ja kuluttaja muutoksen ajuriksi. Useissa ryhmissä on myös pohdittu
erilaisten panttien käyttöönottoa kannustamaan kiertoa ja/tai rahoittamaan
muutosta.
Alaotsikot:
• Periaatteita ja kysymyksiä
• Ratkaisuideoita
• Lisäksi keskusteltua
19
A
B

20. • Etusijajärjestys!
- Jätettä ei synny
- Pitkä käyttöikä
- T2C Uusiomateriaali, Vaate vaatteena
 Kuluttajat
- Kerääjä
- Poltto
• Poltto? Ok, monta vaihetta väliin
• Poltto viimeinen vaihtoehto
• Sekajätteeseen – miten jäte
hyödynnetään?
• Kuka vastaa jätteen
noutamisesta/polttamisesta?
Julkinen/yritys
• Jäte on materiaalia uuden
valmistamiseen
• Kuka päättää mikä on jätettä, mikä
ei?
• Tekstiili on yhtä kierrätettävää kuin
esim. metalli
• Poistovaatteesta 80% ei mene
uudelleen myyntiin, siitä 5-10 on
roskaa, 60%:ssa ”pikkuvika”, likaa
ym.  ompelimo  uudelleen
myyntiin
• Tekstiilikierrätys luo uusia työpaikkoja
20
Periaatteita ja kysymyksiä I/II
A
B

21. • Puhdas, lähellä
• Ihminen on keräilijä – ostaminen, kirpparit = sama asia
• Läpinäkyvyys, sitoutumattomuus
• Pitää olla tarpeeksi yksinkertaista kuluttajalle
• Pitää olla tarpeeksi helppoa yksilölle!
• Suunnitteluvaihe ~ kierrätysvaihe (arvo vaatteesta mater. laatu)
• Onko kierrättäminen elämys?
21
Periaatteita ja kysymyksiä II/II
A
B

22. • Ensin pitäisi kysyä: miten
voidaan vähentää poistotekstiilien
(alku)määrää?
- Design
- Laatu
- Käyttötarkoitus
- Huolto/korjaus
- Asenne
• Vaatteiden määrä – miten estetään
vaatteesta luopuminen?
 Vuokrauspalvelu/net cycler
 Yhteiskunnallinen kierrätys
• Laadun viestintä  kasvatus yk-
vastuuseen
- Tarpeet
- Second hand
- Osta parempi, maksa enemmän
• Kuluttajan informointi olennainen osa!
Kuluttaja voi painostaa valmistajia
tekemään parempia tuotteita &
palveluita
• Tekstiilivero
 Uusiomateriaalien tutkimus
 Kotimaisuus, matala vero
22
Ratkaisuideoita I/IV
A
B

23. • Teollisuus ”varat”  voi korjata
• Lajittelu valmistajan vastuulla – tietää
mitä tuote sisältää
• Vaatteen arvo kalliimpi  laatu 
parantaminen
- Korjaus, huolto
- Tekstiilien laatuopas tulossa
• Hyvän tuotteen markkinointi
verkkokirppareissa – esim. Reima,
logo tuotteen ilmoon?
• Raimo Flink, Niksibetoni
- Betoni + keinokuitu, rouhittu  värit
vahvistaa betonin
• Teki-hanke
• Suostuisiko kuluttaja (tai retail-
kanava, 50-60) maksamaan pantin
(1€) vaatteesta ostohetkellä jos pantti
menee erilliselle firmalle (”Suomen
sisäinen I:CO”) ja he hoitavat
keräyslaatikot joka taloyhtiöön
Suomessa  hoitavat lajittelun ja
ohjauksen uudelleenkäyttöön. Fida,
UFF, SPR ostaa tekstiilit heiltä
myymälöihin + muu hyötykäyttö.
- ”Synninpäästö kassalla”
• Mitä jos vaatteella olisi pantti?
• Kannuste: 50 c/kilo kun tuo
myymälään, kuluttajalle, tai
keräävälle yritykselle
23
Ratkaisuideoita II/IV
A
B

24. • Retail overstock = myymätön
varasto, pre-consumer jäte 
Tekstiili ja Muoti ry + Muotikaupan
liitto: koulutus kuluttajan
ohjeistamiseksi
- video myymälässä
- myyjä puhuu asiakkaalle
- ohjeistus nettisivuille
- tuottajavastuu, palautus myymälään
- suositellaan liiton puolesta yhteistyö
alan sisällä (open source)
• Post-consumer jäte = kuluttajalta
tuleva tekstiili
- Yksi lajittelu kaikelle tekstiilille? 
vaikea toteuttaa logistisesti & työvoiman
puolesta
- Esim. VTT re-looping video netissä
- Kuluttajalle enemmän informaatiota
kierrätyksestä, mikä kanava? Facebook,
kauppa itse, julkkis/persoona-vetoinen
kamppis
24
Ratkaisuideoita III/IV
A
B

25. • Uusiomateriaali
• Mekaaninen kierrätys
• Yhteistyöllä tarpeeksi suuret
volyymit  business
- Arvon jakautuminen
- Mitä tästä syntyy pienille toimijoille,
aktiivisesti mietittävä myös työllisyyttä
ja pienyrittäjyyttä
- Viestintä kuluttajille tärkeää
• Tekstiilikierrätyspaja -malli:
työllistävä, manuaalinen, seudullinen
risteys poistotekstiilille, ei valtaville
massojen hallinnalle
• Palveluliiketoimintamallien
kasvattaminen: kiertotalouspohjalta
• Uusiokäyttövaiheen kasvattaminen:
teollinen mittakaava/yhteistyö
• Uudelleenkäytt. vaiheen menetelmiä
25
Ratkaisuideoita IV/IV
A
B

26. • Uudet teknologiat
• Uudet helpot keräystavat
• Toimien helppous
• Lainsäädäntöön vaikuttaminen
• Yleishyödyllinen mainonta
(mm. MTV3), oppilaitokset
• Asenneilmapiiri, neitseellisen
korvaaminen
• Digitaaliset kehitt. palvelu – konseptit
• Vaatteesta vaatteeksi, osaavien
tekijöiden vähyys
• Arvojen/tottumusten kautta muutos
• Teki-hankkeen pyrkimykset
tulevaisuudessa
• Avain kehitystyö
• Kuluttajien herättäminen –
valistaminen moukarilla
26
Lisäksi keskusteltua
A
B