1. Resurssiviisauden indikaattorit –
tulokset kaupungeille
Työryhmä:
Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti
Kalevi, Maija Mattinen, Tuuli Myllymaa,
Olli-Pekka Pietiläinen, Olli Sahimaa, Hanna
Salmenperä, Marja Salo, Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
9.6.2015
2. ● Resurssiviisauden kolme indikaattoria laskentaperusteineen
○ Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
○ Materiaalihäviöt
○ Ekologinen jalanjälki
● Tulosten esittely (Helsinki, Tampere, Lahti, Pori ja Joensuu)
ja keskustelua
9.6..2015
Iltapäivän aiheet
Mattinenym,SYKE
8. Menetelmä & aineisto
● Hyödyntää valvontatietoja: Jätetietojen lähteenä hallinnon
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI - sisältää sellaisten
ympäristöluvanvaraisten yritysten jätteet, joiden toiminnan
suuruusluokka on ELY-keskusten luvittamaa
● Hyödyntää raportointimenetelmiä: Uusiutumaton osuus eri
jätelajeista laskettu yhdistämällä jäteluokkakohtaisiin
määrätietoihin kaatopaikkojen khk-inventiaariolaskennassa
käytetyt orgaanisen hiilen kertoimet (degradable organic
carbon), nk. DOC-kertoimet
● Hyödyntää jätehuoltotietoja: kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden
VAHTI-tietoja tarkennettu jätehuoltoalueiden ja asukasmäärien
avulla
Materiaalihäviöt
Virrat
kaatopaikoille
Kierrätyskelpoisten
materiaalien poltto
Loppusijoitettavien
jätteiden vienti
=
+ +
9.6..2015
9. Poltettavat jätteet
● Huomioitu
○ Kunnan alueen polttolaitoksissa poltetut jätteet
○ Kunnasta muualle polttoon lähteneet jätteet
● Täysin uusiutuvat raaka-aineet ja seosmateriaalien
uusiutuva osuus poistettu materiaalihäviöistä DOC-
kertoimien avulla
● Eräät uusiutuvista jätteistä laskettu mukaan
materiaalihäviöön, perusteluna kyseisille jätteille asetetut
kierrätystavoitteet ja/tai kiertotalouden tavoitteet
kierrätyskelpoisen jätteen kierrättämiseksi
9.6..2015
10. Jätteen tyyppi Käsittely Peruste
Metsäpolttoaine, puhdas
puu, hake, kuori ja puru,
risu jne.
Poistettu
häviölaskennasta
(DOC=1)
Ajatellaan olevan kokonaan
uusiutuvaa, eikä vääristä
materiaalien kierrätystä.
(Toimisto) keräyspaperi ja
–pahvi sekä paperi- ja
pahvijäte
Otetaan
täysimääräisenä
mukaan
häviölaskentaan
(DOC = 0)
Materiaalille on
kierrätysmahdollisuudet ja
ohjeistus olemassa.
Puupakkausjäte Otetaan
täysimääräisenä
mukaan
häviölaskentaan
(DOC = 0)
Materiaalille on
tuottajavastuuvelvoitteet ja
kierrätysvelvoitteet
Riskipitoinen eläinjäte
(TSE)
elintarviketeollisuudesta
Otetaan
täysimääräisenä
mukaan
häviölaskentaan
(DOC = 0)
Tavoitteena riskiainesten
syntymisen vähentäminen
11. Virrat kaatopaikoille
● Sisältää alueella syntyvien jätteiden loppusijoituksen
yksityisomisteisille ja kunnan kaatopaikoille VAHTI-tietoihin
perustuen
● Tarkennettavaa mahdollisesti jätteiden alkuperätiedoissa
● Kaatopaikalle sijoitettuihin jätemääriin on laskettu mukaan
sekä uusiutuvat että uusiutumattomat jätteet
13. ● Maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden
indikaattori
● Ilmaistaan globaalihehtaareina (gha) = keskimääräinen
tuottavan maan pinta-ala, joka tarvitaan resurssien
tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn
● Vertaamalla maapallon biokapasiteettiin voidaan arvioida
toiminnan kestävyyttä
● Laskentavuosi 2010
Mattinenym,SYKE
Mikä on ekologinen jalanjälki?
9.6..2015
14. ”…kaikki energian ja aineen kulutus sekä päästöjen ja
jätteiden palauttaminen takaisin luontoon vaatii tietyn maa-alan
ekologista kapasiteettia. Jos maa-ala lasketaan yhteen tietyn
väestön osalta, vastaa se väestön ekologista jalanjälkeä
riippumatta siitä, onko kyseinen maa-ala sama kuin väestön
kotiseutu.”
Maija Hakanen 1999
9.6..2015
Mikä on ekologinen jalanjälki?
Mattinenym,SYKE
17. Ruoka
Maatyyppi [gha/hlö]
Viljelymaa (Cropland) 0,88
Laidunmaa (Grazing land) 0,23
Kalastusalueet (Fishing grounds) 0,39
● Viljelymaan, laidunalueen ja kalastusalueiden
ekologiset jalanjäljet jaettiin tasan kaikille
Suomen asukkaille, koska soveltuvaa
kuntakohtaista tietoa ei käytettävissä
Mattinenym,SYKE9.6..2015
18. Puutuotteet ja -polttoaineet
● Puupolttoaineiden kulutus on jyvitetty
kunnan osuudelle Suomen
puupolttoaineiden kulutuksesta
● Puutuotteiden laskennassa lähtötietoina
Metsätilastollisen vuosikirjan tiedot
Mattinenym,SYKE9.6..2015
19. CO2 ekologisessa jalanjäljessä
● Vain hiilidioksidi, ei muita
kasvihuonekaasuja
● Kunnan laskelmassa huomioidut
päästölähteet:
○ Kunnan alueella tapahtunut tieliikenne (VTT
Liisa-mallin mukaan)
○ Sähkö ja lämpö (estimoitu kulutus)
○ Tuontitavaroiden kulutus (ENVIMATin avulla)
○ Kansainvälisten kuljetusten päästöt
(asukasmäärän perusteella)
Mattinenym,SYKE9.6..2015
20. Rakennettu maa
● Kuntien osuudet rakennetusta
infrastruktuurista skaalattiin viimeisimmän
Corine aineiston perusteella (datavuosi 2012)
● Vesivoiman käyttöön liittyvä ekologinen
jalanjälki jaettiin asukasmäärän suhteessa
(kuten ruokaan liittyvät)
Mattinenym,SYKE9.6..2015
25. Ekologinen jalanjälki Helsinki 2010
Mattinenym,SYKE1.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,4
maapalloa
26. Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Helsinki
● Khk-päästöt:
○ 2/3 sähköstä palveluista ja rakentamisesta
○ Kaukolämpö
● Materiaalihäviöt:
○ Polttoluvuissa ei vielä näy Vantaan jätteenpolttolaitos
vaan yhdyskuntajäte sijoitettiin kaatopaikalle
○ Takapellon maankaatopaikka ja metrotunnelien
rakentaminen näkyvät suurina rakentamisen maa-
aineksina
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi
lähes 3,5 maapalloa.
9.6..2015
29. Ekologinen jalanjälki Tampere 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,5
maapalloa
9.6..2015
30. Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Tampere
● Khk-päästöt:
○ Kaukolämpö
○ Sähkö: asuminen ja palvelut, liikenne
● Materiaalihäviöt:
○ Alueella kierrätyspolttoaineen valmistusta
○ Teollisuusjätteen osuus melko vähäinen, rakentamisen
jätemäärissä erottunee uuden asuinalueen
rakentaminen
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi
lähes 3,5 maapalloa.
9.6..2015
33. Ekologinen jalanjälki Lahti 2010
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,6
maapalloa
34. Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Lahti
● Khk-päästöt:
○ Kaukolämpö
○ Teollisuuden sähkön käytön kasvu
● Materiaalihäviöt:
○ Kaatopaikalle etenkin maa-aineksia mutta myös tuhkaa
ja rakennusjätettä ja jätteidenkäsittelyn rejektejä
○ Jätteen kaasutus(poltto)laitos polttaa sekä
yhdyskuntajätteitä että alueen teollisuusjätteitä
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi yli
3,5 maapalloa.
9.6..2015
37. Ekologinen jalanjälki Pori 2010
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,9
maapalloa
38. Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Pori
● Khk-päästöt:
○ Muista kunnista poiketen kokonaispäästöjen kasvu
○ Muut fossiiliset
● Materiaalihäviöt:
○ Kiinteää teollisuusjätettä johtuen valmistavasta
teollisuudesta (mm. kipsisakkaa, neutralointisakkoja)
○ Yhdyskuntajätteiden ja teollisuuden vaarallisten
jätteiden poltto
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi
lähes 4 maapalloa.
9.6..2015
48. Ekologinen jalanjälki Turku 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,6
maapalloa
9.6..2015
54. Ekologinen jalanjälki Forssa 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
4,0
maapalloa
9.6..2015
55. 4.3.2015Mattinenym,SYKE
-1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Forssa
Helsinki
Joensuu
Jyväskylä
Lahti
Lappeenranta
Pori
Tampere
Turku
Päästöt tCO2e/a/as.
Asukaskohtaiset KHK-päästöt vuonna 2012
Tuulivoima
Sähkö - asuminen & maatalous
Sähkö - palvelut & rakentaminen
Sähkö - teollisuus
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö
Fossiiliset polttoaineet - muut
Tieliikenne
Maatalous
Jätehuolto
Yhteenveto, KHK-päästöt t kg CO2e/v/as
56. ● Ei suositeltava esitystapa, koska
○ Asukaskohtaiset luvut eivät hyviä: mukana muitakin kuin
yhdyskuntajätteitä ja yhdyskuntajätteen määrä per asukas on
jätehuollon vakiintuneita käsitteitä
○ Vie huomion pois jätteen tuottajista – toimialakohtainen tms.
kaupunkikohtainen kohdistaminen tarkoituksenmukaisempaa
seurannan kannalta
9.6..2015Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöindikaattorit asukasta
kohti ilmaistuna
Helsinki Joensuu Lahti Pori Tampere
Uusiutumattomien
poltto [kg/as/v]
48 3,486 964 1,240 201
Kaatopaikka
[kg/as/v]
1,868 444 2,598 2,293 693
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
Materiaalihäviö[kg/as/v]
57. Yhteenveto, 9 kuntaa
Mattinenym,SYKE
Kunta KHK-päästöt ,
ilman
päästökauppaa
[t CO2e/as]
(2012)
Materiaalihäviöt
[1000 t] (2013)
Ekologinen
jalanjälki
[gha/as]
(2010)
Forssa 8,4 27 7
Helsinki 5,8 1 172 5,9
Joensuu 6,3 292 6,4
Jyväskylä 6,9 274 6,5
Lahti 7,2 387 6,3
Lappeenranta 7,4 234 6,8
Pori 8,2 383 6,8
Tampere 5,7 196 6,0
Turku 7,2 182 6,3
9.6..2015
59. ● Indikaattori auttaa hahmottamaan
keskeisimpiä kohteita toimenpiteille
● Khk-päästöt, trendi on laskeva
mutta onko vauhti riittävä?
Kasvihuonekaasupäästöt
Mattinenym,SYKE9.6..2015
61. ● Indikaattori soveltuu parhaiten kaupungin oman jätetilanteen ja
sen kehityksen seurantaan - ei kannata käyttää kaupunkien
väliseen vertailuun
● Tunne kaupunkisi toimialat ja ominaispiirteet ja kohdista toimet
niiden mukaisesti
● Tallenna kunnan luvittamat tiedot VAHTI-järjestelmään – VAHTI on
yhtä kattava kuin sinne syötetty tietoaineisto
Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöindikaattorit – ydinviestit
ja terveiset vietäväksi kotikaupunkiin
9.6..2015
Kuvaa globaalihehtaareina kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.
Gha = laskennallisesti hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon biologisesti tuottavien alueiden keskiarvoa tarkasteluvuoden aikana.