SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 62
Resurssiviisauden indikaattorit –
tulokset kaupungeille
Työryhmä:
Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti
Kalevi, Maija Mattinen, Tuuli Myllymaa,
Olli-Pekka Pietiläinen, Olli Sahimaa, Hanna
Salmenperä, Marja Salo, Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
9.6.2015
● Resurssiviisauden kolme indikaattoria laskentaperusteineen
○ Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
○ Materiaalihäviöt
○ Ekologinen jalanjälki
● Tulosten esittely (Helsinki, Tampere, Lahti, Pori ja Joensuu)
ja keskustelua
9.6..2015
Iltapäivän aiheet
Mattinenym,SYKE
Laskentaperusteet:
Kasvihuonekaasupäästöt
Huuhtanen, Pietiläinen
● Sähkö ja lämpö
● Tieliikenne
● Maatalous
● Jätehuolto
Mattinenym,SYKE
Käyttöperusteisissa
kasvihuonekaasupäästöissä (khk-päästöt)
sisälletyt osa-alueet
9.6..2015
● Sähkö
○ Kulutustiedot kunnittain Energiateollisuuden tilastosta
○ Päästökerroin laskettu hyödynjakomenetelmällä, 5
vuoden liukuva keskiarvo tasaa vuosittaisia heilahteluja
● Fossiiliset polttoaineet
○ Polttoöljyn (kevyt & raskas) kulutustiedot
kuntakohtaisesti Öljyalan keskusliiton tilastosta
○ Muut (kivihiili, turve, maakaasu, nestekaasu)
(=teollisuuden) kulutukset ympäristönsuojelun
tietojärjestelmästä (ympäristöhallinnon VAHTI)
○ Päästökertoimet Tilastokeskuksen
polttoaineluokituksesta
○ Kaukolämmön tiedot Energiateollisuuden tilastosta
Mattinenym,SYKE
KHK-päästöjen laskentaperiaatteet
sektoreittain (1/2)
9.6..2015
● Liikenne
○ Tieliikenteen kuntakohtaiset päästöt VTT:n LIISA-
mallista
● Maatalous
○ Kuntakohtaiset maatalouspäästöt Kasvener-mallista
● Jätehuolto
○ Asukasluvun perusteella käyttäen valtakunnallista
jätepäästökerrointa
● Päästökauppalaitosten päästöistä on laskelmassa mukana
ainoastaan kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat päästöt
● Laskentavuosi 2012
Mattinenym,SYKE
KHK-päästöjen laskentaperiaatteet
sektoreittain (2/2)
9.6..2015
Laskentaperusteet: Materiaalihäviöt
Myllymaa, Sahimaa, Salmenperä, Kalevi,
Petäjä, Mattinen
Menetelmä & aineisto
● Hyödyntää valvontatietoja: Jätetietojen lähteenä hallinnon
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI - sisältää sellaisten
ympäristöluvanvaraisten yritysten jätteet, joiden toiminnan
suuruusluokka on ELY-keskusten luvittamaa
● Hyödyntää raportointimenetelmiä: Uusiutumaton osuus eri
jätelajeista laskettu yhdistämällä jäteluokkakohtaisiin
määrätietoihin kaatopaikkojen khk-inventiaariolaskennassa
käytetyt orgaanisen hiilen kertoimet (degradable organic
carbon), nk. DOC-kertoimet
● Hyödyntää jätehuoltotietoja: kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden
VAHTI-tietoja tarkennettu jätehuoltoalueiden ja asukasmäärien
avulla
Materiaalihäviöt
Virrat
kaatopaikoille
Kierrätyskelpoisten
materiaalien poltto
Loppusijoitettavien
jätteiden vienti
=
+ +
9.6..2015
Poltettavat jätteet
● Huomioitu
○ Kunnan alueen polttolaitoksissa poltetut jätteet
○ Kunnasta muualle polttoon lähteneet jätteet
● Täysin uusiutuvat raaka-aineet ja seosmateriaalien
uusiutuva osuus poistettu materiaalihäviöistä DOC-
kertoimien avulla
● Eräät uusiutuvista jätteistä laskettu mukaan
materiaalihäviöön, perusteluna kyseisille jätteille asetetut
kierrätystavoitteet ja/tai kiertotalouden tavoitteet
kierrätyskelpoisen jätteen kierrättämiseksi
9.6..2015
Jätteen tyyppi Käsittely Peruste
Metsäpolttoaine, puhdas
puu, hake, kuori ja puru,
risu jne.
Poistettu
häviölaskennasta
(DOC=1)
Ajatellaan olevan kokonaan
uusiutuvaa, eikä vääristä
materiaalien kierrätystä.
(Toimisto) keräyspaperi ja
–pahvi sekä paperi- ja
pahvijäte
Otetaan
täysimääräisenä
mukaan
häviölaskentaan
(DOC = 0)
Materiaalille on
kierrätysmahdollisuudet ja
ohjeistus olemassa.
Puupakkausjäte Otetaan
täysimääräisenä
mukaan
häviölaskentaan
(DOC = 0)
Materiaalille on
tuottajavastuuvelvoitteet ja
kierrätysvelvoitteet
Riskipitoinen eläinjäte
(TSE)
elintarviketeollisuudesta
Otetaan
täysimääräisenä
mukaan
häviölaskentaan
(DOC = 0)
Tavoitteena riskiainesten
syntymisen vähentäminen
Virrat kaatopaikoille
● Sisältää alueella syntyvien jätteiden loppusijoituksen
yksityisomisteisille ja kunnan kaatopaikoille VAHTI-tietoihin
perustuen
● Tarkennettavaa mahdollisesti jätteiden alkuperätiedoissa
● Kaatopaikalle sijoitettuihin jätemääriin on laskettu mukaan
sekä uusiutuvat että uusiutumattomat jätteet
Laskentaperusteet: Ekologinen jalanjälki
Mattinen, Salo, Antikainen, Seppälä
● Maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden
indikaattori
● Ilmaistaan globaalihehtaareina (gha) = keskimääräinen
tuottavan maan pinta-ala, joka tarvitaan resurssien
tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn
● Vertaamalla maapallon biokapasiteettiin voidaan arvioida
toiminnan kestävyyttä
● Laskentavuosi 2010
Mattinenym,SYKE
Mikä on ekologinen jalanjälki?
9.6..2015
”…kaikki energian ja aineen kulutus sekä päästöjen ja
jätteiden palauttaminen takaisin luontoon vaatii tietyn maa-alan
ekologista kapasiteettia. Jos maa-ala lasketaan yhteen tietyn
väestön osalta, vastaa se väestön ekologista jalanjälkeä
riippumatta siitä, onko kyseinen maa-ala sama kuin väestön
kotiseutu.”
Maija Hakanen 1999
9.6..2015
Mikä on ekologinen jalanjälki?
Mattinenym,SYKE
Ekologisen jalanjäljen laskentakehikko
Kuva Borucke ym. (2013) mukaan.
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Kulutusperusteinen laskenta
Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus+ - =
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Ruoka
Maatyyppi [gha/hlö]
Viljelymaa (Cropland) 0,88
Laidunmaa (Grazing land) 0,23
Kalastusalueet (Fishing grounds) 0,39
● Viljelymaan, laidunalueen ja kalastusalueiden
ekologiset jalanjäljet jaettiin tasan kaikille
Suomen asukkaille, koska soveltuvaa
kuntakohtaista tietoa ei käytettävissä
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Puutuotteet ja -polttoaineet
● Puupolttoaineiden kulutus on jyvitetty
kunnan osuudelle Suomen
puupolttoaineiden kulutuksesta
● Puutuotteiden laskennassa lähtötietoina
Metsätilastollisen vuosikirjan tiedot
Mattinenym,SYKE9.6..2015
CO2 ekologisessa jalanjäljessä
● Vain hiilidioksidi, ei muita
kasvihuonekaasuja
● Kunnan laskelmassa huomioidut
päästölähteet:
○ Kunnan alueella tapahtunut tieliikenne (VTT
Liisa-mallin mukaan)
○ Sähkö ja lämpö (estimoitu kulutus)
○ Tuontitavaroiden kulutus (ENVIMATin avulla)
○ Kansainvälisten kuljetusten päästöt
(asukasmäärän perusteella)
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Rakennettu maa
● Kuntien osuudet rakennetusta
infrastruktuurista skaalattiin viimeisimmän
Corine aineiston perusteella (datavuosi 2012)
● Vesivoiman käyttöön liittyvä ekologinen
jalanjälki jaettiin asukasmäärän suhteessa
(kuten ruokaan liittyvät)
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Kestävä taso
1,74 gha/hlö
Puutuotteet
Puuenergia
9.6..2015
Ekologisen jalanjäljen tulosten tulkinta:
esimerkkinä Suomi (NFA 2010 laskelma)
Vastaa
3,1
maapalloa
Kaupunkien tulokset
● Yhteensä 5,8 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
324
390
646
829
61
96
1602
1613
85
182
542
585
1
1
221
256
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 324 390
Sähkö - palvelut & rakentaminen 646 829
Sähkö - teollisuus 61 96
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 1602 1613
Fossiiliset polttoaineet - muut 85 182
Tieliikenne 542 585
Maatalous 1 1
Jätehuolto 221 256
Helsingin kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
9.6..2015
Materiaalihäviöt Helsinki 2013
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Helsinki 2010
Mattinenym,SYKE1.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,4
maapalloa
Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Helsinki
● Khk-päästöt:
○ 2/3 sähköstä palveluista ja rakentamisesta
○ Kaukolämpö
● Materiaalihäviöt:
○ Polttoluvuissa ei vielä näy Vantaan jätteenpolttolaitos
vaan yhdyskuntajäte sijoitettiin kaatopaikalle
○ Takapellon maankaatopaikka ja metrotunnelien
rakentaminen näkyvät suurina rakentamisen maa-
aineksina
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi
lähes 3,5 maapalloa.
9.6..2015
● Yhteensä 5,7 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
148
169
175
230
40
53
379
347
107
160
293
313
3
6
80
93
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 148 169
Sähkö - palvelut & rakentaminen 175 230
Sähkö - teollisuus 40 53
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 379 347
Fossiiliset polttoaineet - muut 107 160
Tieliikenne 293 313
Maatalous 3 6
Jätehuolto 80 93
Tampereen kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
9.6..2015
Materiaalihäviöt Tampere 2013
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Tampere 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,5
maapalloa
9.6..2015
Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Tampere
● Khk-päästöt:
○ Kaukolämpö
○ Sähkö: asuminen ja palvelut, liikenne
● Materiaalihäviöt:
○ Alueella kierrätyspolttoaineen valmistusta
○ Teollisuusjätteen osuus melko vähäinen, rakentamisen
jätemäärissä erottunee uuden asuinalueen
rakentaminen
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi
lähes 3,5 maapalloa.
9.6..2015
● Yhteensä 7,2 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
70
90
99
106
39
27
300
332
35
64
149
160
1
2
38
45
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 70 90
Sähkö - palvelut & rakentaminen 99 106
Sähkö - teollisuus 39 27
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 300 332
Fossiiliset polttoaineet - muut 35 64
Tieliikenne 149 160
Maatalous 1 2
Jätehuolto 38 45
Lahden kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
9.6..2015
Materiaalihäviöt Lahti 2013
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Lahti 2010
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,6
maapalloa
Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Lahti
● Khk-päästöt:
○ Kaukolämpö
○ Teollisuuden sähkön käytön kasvu
● Materiaalihäviöt:
○ Kaatopaikalle etenkin maa-aineksia mutta myös tuhkaa
ja rakennusjätettä ja jätteidenkäsittelyn rejektejä
○ Jätteen kaasutus(poltto)laitos polttaa sekä
yhdyskuntajätteitä että alueen teollisuusjätteitä
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi yli
3,5 maapalloa.
9.6..2015
9.6..2015Mattinenym,SYKE
57
89
123
56
28
38
121
161
190
111
138
156
14
18
32
38
0 100 200 300 400 500 600 700 800
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 57 89
Sähkö - palvelut & rakentaminen 123 56
Sähkö - teollisuus 28 38
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 121 161
Fossiiliset polttoaineet - muut 190 111
Tieliikenne 138 156
Maatalous 14 18
Jätehuolto 32 38
Porin kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
● Yhteensä 8,2 tCO2e/as. (2012)
Materiaalihäviöt Pori 2013
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Pori 2010
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,9
maapalloa
Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Pori
● Khk-päästöt:
○ Muista kunnista poiketen kokonaispäästöjen kasvu
○ Muut fossiiliset
● Materiaalihäviöt:
○ Kiinteää teollisuusjätettä johtuen valmistavasta
teollisuudesta (mm. kipsisakkaa, neutralointisakkoja)
○ Yhdyskuntajätteiden ja teollisuuden vaarallisten
jätteiden poltto
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi
lähes 4 maapalloa.
9.6..2015
● Yhteensä 6,3 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
63
75
54
67
27
31
84
123
71
62
118
131
16
30
27
33
0 100 200 300 400 500 600
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 63 75
Sähkö - palvelut & rakentaminen 54 67
Sähkö - teollisuus 27 31
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 84 123
Fossiiliset polttoaineet - muut 71 62
Tieliikenne 118 131
Maatalous 16 30
Jätehuolto 27 33
Joensuun kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
9.6..2015
Materiaalihäviöt Joensuu 2013
Mattinenym,SYKE1.6..2015
Ekologinen jalanjälki Joensuu 2010
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,7
maapalloa
Mattinenym,SYKE
Huomioita tuloksista: Joensuu
● Khk-päästöt:
○ Kaukolämmön päästöt pienentyneet
● Materiaalihäviöt:
○ Metsäteollisuuden polttamat jätevedenpuhdistamon
kuitulietteet
● Ekologinen jalanjälki:
○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi yli
3,5 maapalloa.
9.6..2015
Mattinenym,SYKE9.6..2015
105
138
110
125
49
39
261
298
92
149
231
253
14
18
49
57
0 200 400 600 800 1000 1200
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 105 138
Sähkö - palvelut & rakentaminen 110 125
Sähkö - teollisuus 49 39
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 261 298
Fossiiliset polttoaineet - muut 92 149
Tieliikenne 231 253
Maatalous 14 18
Jätehuolto 49 57
Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
● Yhteensä 6,9 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöt - Jyväskylä
Kiinteä
yhdyskunt
ajäte
Yhdyskunt
aliete
Teollisuusli
ete
Kiinteä
teollisuusjä
te
Rakennusj
äte
Kaivosjäte
ja maa-
aines
Materiaalih
äviö yht.
Uusiutumattomien
poltto [t/v]
11,461 0 7 63,729 786 0 75,983
Kaatopaikka [t/v] 17,115 367 0 4,545 6,388 169,800 198,215
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
300,000
Materiaalihäviö[t/v]
9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Jyväskylä 2010
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,7
maapalloa
Mattinenym,SYKE
129
161
160
183
56
90
547
457
113
207
206
225
4
4
66
79
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 129 161
Sähkö - palvelut & rakentaminen 160 183
Sähkö - teollisuus 56 90
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 547 457
Fossiiliset polttoaineet - muut 113 207
Tieliikenne 206 225
Maatalous 4 4
Jätehuolto 66 79
Turun kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
● Yhteensä 7,2 tCO2e/as. (2012)
9.6..2015
Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöt - Turku
Kiinteä
yhdyskunt
ajäte
Yhdyskunt
aliete
Teollisuusli
ete
Kiinteä
teollisuusjä
te
Rakennusj
äte
Kaivosjäte
ja maa-
aines
Materiaalih
äviö yht.
Uusiutumattomien
poltto [t/v]
81,125 0 153 15,507 980 0 97,766
Kaatopaikka [t/v] 3,029 861 15 4,239 789 74,748 83,681
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
180,000
200,000Materiaalihäviö[t/v]
9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Turku 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,6
maapalloa
9.6..2015
Mattinenym,SYKE9.6..2015
56
70
68
72
71
103
57
100
62
81
151
170
43
47
27
32
0 100 200 300 400 500 600 700 800
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 56 70
Sähkö - palvelut & rakentaminen 68 72
Sähkö - teollisuus 71 103
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 57 100
Fossiiliset polttoaineet - muut 62 81
Tieliikenne 151 170
Maatalous 43 47
Jätehuolto 27 32
Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
● Yhteensä 7,4 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöt - Lappeenranta
Kiinteä
yhdyskunt
ajäte
Yhdyskunt
aliete
Teollisuusli
ete
Kiinteä
teollisuusjä
te
Rakennusj
äte
Kaivosjäte
ja maa-
aines
Materiaalih
äviö yht.
Uusiutumattomien
poltto [t/v]
54 0 17,779 250 637 0 18,720
Kaatopaikka [t/v] 13,071 137 1,440 23,882 3,006 173,552 215,088
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
Materiaalihäviö[t/v]
9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Lappeenranta 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
3,9
maapalloa
9.6..2015
4.3.2015Mattinenym,SYKE
16
20
19
24
5
7
42
39
16
39
28
32
18
18
7
8
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200
2012
2007
Päästöt ktCO2e
2012 2007
Sähkö - asuminen & maatalous 16 20
Sähkö - palvelut & rakentaminen 19 24
Sähkö - teollisuus 5 7
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 42 39
Fossiiliset polttoaineet - muut 16 39
Tieliikenne 28 32
Maatalous 18 18
Jätehuolto 7 8
Forssan kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
● Yhteensä 8,4 tCO2e/as. (2012)
Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöt - Forssa
Kiinteä
yhdyskunt
ajäte
Yhdyskunt
aliete
Teollisuusli
ete
Kiinteä
teollisuusjä
te
Rakennusj
äte
Kaivosjäte
ja maa-
aines
Materiaalih
äviö yht.
Uusiutumattomien
poltto [t/v]
2,467 0 0 5,314 0 0 7,781
Kaatopaikka [t/v] 2,720 62 0 336 1,619 14,829 19,566
0
5,000
10,000
15,000
20,000
25,000
30,000
Materiaalihäviö[t/v]
9.6..2015
Ekologinen jalanjälki Forssa 2010
Mattinenym,SYKE
Viljelysmaa
Laidunmaa
Kalastusalueet
Sähkö ja lämpö
fossiilisista energialähteistä
Liikenne
Tavaroiden ja palveluiden
CO₂-päästöt
Puutuotteet
Puuenergia
Vastaa
4,0
maapalloa
9.6..2015
4.3.2015Mattinenym,SYKE
-1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Forssa
Helsinki
Joensuu
Jyväskylä
Lahti
Lappeenranta
Pori
Tampere
Turku
Päästöt tCO2e/a/as.
Asukaskohtaiset KHK-päästöt vuonna 2012
Tuulivoima
Sähkö - asuminen & maatalous
Sähkö - palvelut & rakentaminen
Sähkö - teollisuus
Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö
Fossiiliset polttoaineet - muut
Tieliikenne
Maatalous
Jätehuolto
Yhteenveto, KHK-päästöt t kg CO2e/v/as
● Ei suositeltava esitystapa, koska
○ Asukaskohtaiset luvut eivät hyviä: mukana muitakin kuin
yhdyskuntajätteitä ja yhdyskuntajätteen määrä per asukas on
jätehuollon vakiintuneita käsitteitä
○ Vie huomion pois jätteen tuottajista – toimialakohtainen tms.
kaupunkikohtainen kohdistaminen tarkoituksenmukaisempaa
seurannan kannalta
9.6..2015Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöindikaattorit asukasta
kohti ilmaistuna
Helsinki Joensuu Lahti Pori Tampere
Uusiutumattomien
poltto [kg/as/v]
48 3,486 964 1,240 201
Kaatopaikka
[kg/as/v]
1,868 444 2,598 2,293 693
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
Materiaalihäviö[kg/as/v]
Yhteenveto, 9 kuntaa
Mattinenym,SYKE
Kunta KHK-päästöt ,
ilman
päästökauppaa
[t CO2e/as]
(2012)
Materiaalihäviöt
[1000 t] (2013)
Ekologinen
jalanjälki
[gha/as]
(2010)
Forssa 8,4 27 7
Helsinki 5,8 1 172 5,9
Joensuu 6,3 292 6,4
Jyväskylä 6,9 274 6,5
Lahti 7,2 387 6,3
Lappeenranta 7,4 234 6,8
Pori 8,2 383 6,8
Tampere 5,7 196 6,0
Turku 7,2 182 6,3
9.6..2015
Indikaattorien soveltamisesta
● Indikaattori auttaa hahmottamaan
keskeisimpiä kohteita toimenpiteille
● Khk-päästöt, trendi on laskeva
mutta onko vauhti riittävä?
Kasvihuonekaasupäästöt
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Kiertotaloudessa materiaalihäviöt
minimoidaan
Mattinenym,SYKE9.6..2015
SYKE policy brief 13.6.2014
● Indikaattori soveltuu parhaiten kaupungin oman jätetilanteen ja
sen kehityksen seurantaan - ei kannata käyttää kaupunkien
väliseen vertailuun
● Tunne kaupunkisi toimialat ja ominaispiirteet ja kohdista toimet
niiden mukaisesti
● Tallenna kunnan luvittamat tiedot VAHTI-järjestelmään – VAHTI on
yhtä kattava kuin sinne syötetty tietoaineisto
Mattinenym,SYKE
Materiaalihäviöindikaattorit – ydinviestit
ja terveiset vietäväksi kotikaupunkiin
9.6..2015
Ekologinen jalanjälki
Mattinenym,SYKE9.6..2015
Kuva: Living Planet Report 2014

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Kannattavuuslaskelmat_FENIX_FINAL
Kannattavuuslaskelmat_FENIX_FINALKannattavuuslaskelmat_FENIX_FINAL
Kannattavuuslaskelmat_FENIX_FINALSuomen metsäkeskus
 
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoitteluJyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoitteluEspoon ympäristökeskus
 
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?THL
 
Luonnonkaasun monet mahdollisuudet,
Luonnonkaasun monet mahdollisuudet, Luonnonkaasun monet mahdollisuudet,
Luonnonkaasun monet mahdollisuudet, Prizztech
 
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, KeskisaloRakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, KeskisaloSuomen metsäkeskus
 
Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...
Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...
Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...Motiva
 
Kannattavuuslaskelmat fenix final
Kannattavuuslaskelmat fenix finalKannattavuuslaskelmat fenix final
Kannattavuuslaskelmat fenix finalSuomen metsäkeskus
 

La actualidad más candente (16)

Metsien kasvun lisäämisen keinot ja vaikutukset, Jari hynynen, Luke
Metsien kasvun lisäämisen keinot ja vaikutukset, Jari hynynen, LukeMetsien kasvun lisäämisen keinot ja vaikutukset, Jari hynynen, Luke
Metsien kasvun lisäämisen keinot ja vaikutukset, Jari hynynen, Luke
 
Energiantuotannon päästöt ja energiaverot
Energiantuotannon päästöt ja energiaverotEnergiantuotannon päästöt ja energiaverot
Energiantuotannon päästöt ja energiaverot
 
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
 
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, LukeMetsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
 
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
 
Kannattavuuslaskelmat_FENIX_FINAL
Kannattavuuslaskelmat_FENIX_FINALKannattavuuslaskelmat_FENIX_FINAL
Kannattavuuslaskelmat_FENIX_FINAL
 
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, LukeMaankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
 
Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra
Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, SitraOvatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra
Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra
 
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoitteluJyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
 
Resurssiviisauden vaikutukset aluetalouteen
Resurssiviisauden vaikutukset aluetalouteenResurssiviisauden vaikutukset aluetalouteen
Resurssiviisauden vaikutukset aluetalouteen
 
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
 
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
 
Luonnonkaasun monet mahdollisuudet,
Luonnonkaasun monet mahdollisuudet, Luonnonkaasun monet mahdollisuudet,
Luonnonkaasun monet mahdollisuudet,
 
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, KeskisaloRakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
 
Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...
Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...
Energiatehokas lietteen sakeutus, mädätys ja biokaasun tuotanto - Energiateho...
 
Kannattavuuslaskelmat fenix final
Kannattavuuslaskelmat fenix finalKannattavuuslaskelmat fenix final
Kannattavuuslaskelmat fenix final
 

Destacado

Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentJarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentSitra / Ekologinen kestävyys
 
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanLauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?Sitra / Ekologinen kestävyys
 

Destacado (20)

Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
 
Matti Nummelin, UM, Capacity Building
Matti Nummelin, UM, Capacity BuildingMatti Nummelin, UM, Capacity Building
Matti Nummelin, UM, Capacity Building
 
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaanEeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
 
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
 
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentJarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
 
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in MarrakechOras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
 
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital RegionTiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
 
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
 
James Magness: CDP Investor Research on chemicals
James Magness: CDP Investor Research on chemicalsJames Magness: CDP Investor Research on chemicals
James Magness: CDP Investor Research on chemicals
 
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanLauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
 
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
 
Kari Kankaanpää: Managing Climate Risks
Kari Kankaanpää: Managing Climate RisksKari Kankaanpää: Managing Climate Risks
Kari Kankaanpää: Managing Climate Risks
 
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
 
Kohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia SuomeaKohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia Suomea
 
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
 
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step ITJarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
 
Biokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvuaBiokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvua
 
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissionsHarri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
 
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
 
CDP Investor Research on chemical companies
CDP Investor Research on chemical companiesCDP Investor Research on chemical companies
CDP Investor Research on chemical companies
 

Similar a Resurssiviisauden indikaattorit kaupungeille, Syke 2015-09-06

Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...Tilastokeskus
 
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukouluMetsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukouluSuomen metsäkeskus
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaKaroliina Auvinen
 
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Suomen metsäkeskus
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKECLIC Innovation Ltd
 
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaKiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaSuomen metsäkeskus
 
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo KolttolaPoimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo KolttolaTilastokeskus
 
Tavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lpr
Tavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lprTavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lpr
Tavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lprSuomen Lähienergialiitto
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Leo Stranius
 

Similar a Resurssiviisauden indikaattorit kaupungeille, Syke 2015-09-06 (20)

Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
 
Luke Circles 2.10.2019 – Kristiina Regina
Luke Circles 2.10.2019 – Kristiina ReginaLuke Circles 2.10.2019 – Kristiina Regina
Luke Circles 2.10.2019 – Kristiina Regina
 
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukouluMetsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
 
Hiilineutraaliin energiatulevaisuuteen
Hiilineutraaliin energiatulevaisuuteenHiilineutraaliin energiatulevaisuuteen
Hiilineutraaliin energiatulevaisuuteen
 
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, LukeIlmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
 
Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Energia- ja ilmastotiekartta 2050Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Energia- ja ilmastotiekartta 2050
 
Luke Circles Tampere 10.9.2019: Soili Ingelin, Valeria Kerkkä, Pirkanmaan ELY...
Luke Circles Tampere 10.9.2019: Soili Ingelin, Valeria Kerkkä, Pirkanmaan ELY...Luke Circles Tampere 10.9.2019: Soili Ingelin, Valeria Kerkkä, Pirkanmaan ELY...
Luke Circles Tampere 10.9.2019: Soili Ingelin, Valeria Kerkkä, Pirkanmaan ELY...
 
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutoksetAntti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
 
LECTIO PRAECURSORIA
LECTIO PRAECURSORIALECTIO PRAECURSORIA
LECTIO PRAECURSORIA
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
 
Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta
 
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
 
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaKiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
 
Mika keskisalo
Mika keskisaloMika keskisalo
Mika keskisalo
 
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo KolttolaPoimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
 
Tavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lpr
Tavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lprTavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lpr
Tavoitteeksi 100 uusiutuvaa auvinen 19082015_lpr
 
Ratkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari Viinanen
Ratkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari ViinanenRatkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari Viinanen
Ratkaisuja vähäpäästöisene Helsinkiin_Jari Viinanen
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
 

Más de Sitra / Ekologinen kestävyys

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodSitra / Ekologinen kestävyys
 

Más de Sitra / Ekologinen kestävyys (20)

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
 
Jyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbookJyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbook
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
 
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund SitraErnesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
 
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v220180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
 
120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille
 
Reima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tlReima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tl
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
 
Around and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFTAround and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFT
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
 
Scaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in EstoniaScaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in Estonia
 
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
 
How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?
 
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by RepackAamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
 
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by HeadaiAamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
 
Top tips for Climate Communications
Top tips for Climate CommunicationsTop tips for Climate Communications
Top tips for Climate Communications
 
Climate Change & Public Engagement
Climate Change & Public EngagementClimate Change & Public Engagement
Climate Change & Public Engagement
 
Pieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanastoPieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanasto
 
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattavaKiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
 
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
 

Resurssiviisauden indikaattorit kaupungeille, Syke 2015-09-06

  • 1. Resurssiviisauden indikaattorit – tulokset kaupungeille Työryhmä: Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti Kalevi, Maija Mattinen, Tuuli Myllymaa, Olli-Pekka Pietiläinen, Olli Sahimaa, Hanna Salmenperä, Marja Salo, Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 9.6.2015
  • 2. ● Resurssiviisauden kolme indikaattoria laskentaperusteineen ○ Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ○ Materiaalihäviöt ○ Ekologinen jalanjälki ● Tulosten esittely (Helsinki, Tampere, Lahti, Pori ja Joensuu) ja keskustelua 9.6..2015 Iltapäivän aiheet Mattinenym,SYKE
  • 4. ● Sähkö ja lämpö ● Tieliikenne ● Maatalous ● Jätehuolto Mattinenym,SYKE Käyttöperusteisissa kasvihuonekaasupäästöissä (khk-päästöt) sisälletyt osa-alueet 9.6..2015
  • 5. ● Sähkö ○ Kulutustiedot kunnittain Energiateollisuuden tilastosta ○ Päästökerroin laskettu hyödynjakomenetelmällä, 5 vuoden liukuva keskiarvo tasaa vuosittaisia heilahteluja ● Fossiiliset polttoaineet ○ Polttoöljyn (kevyt & raskas) kulutustiedot kuntakohtaisesti Öljyalan keskusliiton tilastosta ○ Muut (kivihiili, turve, maakaasu, nestekaasu) (=teollisuuden) kulutukset ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä (ympäristöhallinnon VAHTI) ○ Päästökertoimet Tilastokeskuksen polttoaineluokituksesta ○ Kaukolämmön tiedot Energiateollisuuden tilastosta Mattinenym,SYKE KHK-päästöjen laskentaperiaatteet sektoreittain (1/2) 9.6..2015
  • 6. ● Liikenne ○ Tieliikenteen kuntakohtaiset päästöt VTT:n LIISA- mallista ● Maatalous ○ Kuntakohtaiset maatalouspäästöt Kasvener-mallista ● Jätehuolto ○ Asukasluvun perusteella käyttäen valtakunnallista jätepäästökerrointa ● Päästökauppalaitosten päästöistä on laskelmassa mukana ainoastaan kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat päästöt ● Laskentavuosi 2012 Mattinenym,SYKE KHK-päästöjen laskentaperiaatteet sektoreittain (2/2) 9.6..2015
  • 7. Laskentaperusteet: Materiaalihäviöt Myllymaa, Sahimaa, Salmenperä, Kalevi, Petäjä, Mattinen
  • 8. Menetelmä & aineisto ● Hyödyntää valvontatietoja: Jätetietojen lähteenä hallinnon Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI - sisältää sellaisten ympäristöluvanvaraisten yritysten jätteet, joiden toiminnan suuruusluokka on ELY-keskusten luvittamaa ● Hyödyntää raportointimenetelmiä: Uusiutumaton osuus eri jätelajeista laskettu yhdistämällä jäteluokkakohtaisiin määrätietoihin kaatopaikkojen khk-inventiaariolaskennassa käytetyt orgaanisen hiilen kertoimet (degradable organic carbon), nk. DOC-kertoimet ● Hyödyntää jätehuoltotietoja: kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden VAHTI-tietoja tarkennettu jätehuoltoalueiden ja asukasmäärien avulla Materiaalihäviöt Virrat kaatopaikoille Kierrätyskelpoisten materiaalien poltto Loppusijoitettavien jätteiden vienti = + + 9.6..2015
  • 9. Poltettavat jätteet ● Huomioitu ○ Kunnan alueen polttolaitoksissa poltetut jätteet ○ Kunnasta muualle polttoon lähteneet jätteet ● Täysin uusiutuvat raaka-aineet ja seosmateriaalien uusiutuva osuus poistettu materiaalihäviöistä DOC- kertoimien avulla ● Eräät uusiutuvista jätteistä laskettu mukaan materiaalihäviöön, perusteluna kyseisille jätteille asetetut kierrätystavoitteet ja/tai kiertotalouden tavoitteet kierrätyskelpoisen jätteen kierrättämiseksi 9.6..2015
  • 10. Jätteen tyyppi Käsittely Peruste Metsäpolttoaine, puhdas puu, hake, kuori ja puru, risu jne. Poistettu häviölaskennasta (DOC=1) Ajatellaan olevan kokonaan uusiutuvaa, eikä vääristä materiaalien kierrätystä. (Toimisto) keräyspaperi ja –pahvi sekä paperi- ja pahvijäte Otetaan täysimääräisenä mukaan häviölaskentaan (DOC = 0) Materiaalille on kierrätysmahdollisuudet ja ohjeistus olemassa. Puupakkausjäte Otetaan täysimääräisenä mukaan häviölaskentaan (DOC = 0) Materiaalille on tuottajavastuuvelvoitteet ja kierrätysvelvoitteet Riskipitoinen eläinjäte (TSE) elintarviketeollisuudesta Otetaan täysimääräisenä mukaan häviölaskentaan (DOC = 0) Tavoitteena riskiainesten syntymisen vähentäminen
  • 11. Virrat kaatopaikoille ● Sisältää alueella syntyvien jätteiden loppusijoituksen yksityisomisteisille ja kunnan kaatopaikoille VAHTI-tietoihin perustuen ● Tarkennettavaa mahdollisesti jätteiden alkuperätiedoissa ● Kaatopaikalle sijoitettuihin jätemääriin on laskettu mukaan sekä uusiutuvat että uusiutumattomat jätteet
  • 13. ● Maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden indikaattori ● Ilmaistaan globaalihehtaareina (gha) = keskimääräinen tuottavan maan pinta-ala, joka tarvitaan resurssien tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn ● Vertaamalla maapallon biokapasiteettiin voidaan arvioida toiminnan kestävyyttä ● Laskentavuosi 2010 Mattinenym,SYKE Mikä on ekologinen jalanjälki? 9.6..2015
  • 14. ”…kaikki energian ja aineen kulutus sekä päästöjen ja jätteiden palauttaminen takaisin luontoon vaatii tietyn maa-alan ekologista kapasiteettia. Jos maa-ala lasketaan yhteen tietyn väestön osalta, vastaa se väestön ekologista jalanjälkeä riippumatta siitä, onko kyseinen maa-ala sama kuin väestön kotiseutu.” Maija Hakanen 1999 9.6..2015 Mikä on ekologinen jalanjälki? Mattinenym,SYKE
  • 15. Ekologisen jalanjäljen laskentakehikko Kuva Borucke ym. (2013) mukaan. Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 16. Kulutusperusteinen laskenta Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus+ - = Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 17. Ruoka Maatyyppi [gha/hlö] Viljelymaa (Cropland) 0,88 Laidunmaa (Grazing land) 0,23 Kalastusalueet (Fishing grounds) 0,39 ● Viljelymaan, laidunalueen ja kalastusalueiden ekologiset jalanjäljet jaettiin tasan kaikille Suomen asukkaille, koska soveltuvaa kuntakohtaista tietoa ei käytettävissä Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 18. Puutuotteet ja -polttoaineet ● Puupolttoaineiden kulutus on jyvitetty kunnan osuudelle Suomen puupolttoaineiden kulutuksesta ● Puutuotteiden laskennassa lähtötietoina Metsätilastollisen vuosikirjan tiedot Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 19. CO2 ekologisessa jalanjäljessä ● Vain hiilidioksidi, ei muita kasvihuonekaasuja ● Kunnan laskelmassa huomioidut päästölähteet: ○ Kunnan alueella tapahtunut tieliikenne (VTT Liisa-mallin mukaan) ○ Sähkö ja lämpö (estimoitu kulutus) ○ Tuontitavaroiden kulutus (ENVIMATin avulla) ○ Kansainvälisten kuljetusten päästöt (asukasmäärän perusteella) Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 20. Rakennettu maa ● Kuntien osuudet rakennetusta infrastruktuurista skaalattiin viimeisimmän Corine aineiston perusteella (datavuosi 2012) ● Vesivoiman käyttöön liittyvä ekologinen jalanjälki jaettiin asukasmäärän suhteessa (kuten ruokaan liittyvät) Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 21. Mattinenym,SYKE Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Kestävä taso 1,74 gha/hlö Puutuotteet Puuenergia 9.6..2015 Ekologisen jalanjäljen tulosten tulkinta: esimerkkinä Suomi (NFA 2010 laskelma) Vastaa 3,1 maapalloa
  • 23. ● Yhteensä 5,8 tCO2e/as. (2012) Mattinenym,SYKE 324 390 646 829 61 96 1602 1613 85 182 542 585 1 1 221 256 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 324 390 Sähkö - palvelut & rakentaminen 646 829 Sähkö - teollisuus 61 96 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 1602 1613 Fossiiliset polttoaineet - muut 85 182 Tieliikenne 542 585 Maatalous 1 1 Jätehuolto 221 256 Helsingin kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 9.6..2015
  • 25. Ekologinen jalanjälki Helsinki 2010 Mattinenym,SYKE1.6..2015 Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,4 maapalloa
  • 26. Mattinenym,SYKE Huomioita tuloksista: Helsinki ● Khk-päästöt: ○ 2/3 sähköstä palveluista ja rakentamisesta ○ Kaukolämpö ● Materiaalihäviöt: ○ Polttoluvuissa ei vielä näy Vantaan jätteenpolttolaitos vaan yhdyskuntajäte sijoitettiin kaatopaikalle ○ Takapellon maankaatopaikka ja metrotunnelien rakentaminen näkyvät suurina rakentamisen maa- aineksina ● Ekologinen jalanjälki: ○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi lähes 3,5 maapalloa. 9.6..2015
  • 27. ● Yhteensä 5,7 tCO2e/as. (2012) Mattinenym,SYKE 148 169 175 230 40 53 379 347 107 160 293 313 3 6 80 93 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 148 169 Sähkö - palvelut & rakentaminen 175 230 Sähkö - teollisuus 40 53 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 379 347 Fossiiliset polttoaineet - muut 107 160 Tieliikenne 293 313 Maatalous 3 6 Jätehuolto 80 93 Tampereen kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 9.6..2015
  • 29. Ekologinen jalanjälki Tampere 2010 Mattinenym,SYKE Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,5 maapalloa 9.6..2015
  • 30. Mattinenym,SYKE Huomioita tuloksista: Tampere ● Khk-päästöt: ○ Kaukolämpö ○ Sähkö: asuminen ja palvelut, liikenne ● Materiaalihäviöt: ○ Alueella kierrätyspolttoaineen valmistusta ○ Teollisuusjätteen osuus melko vähäinen, rakentamisen jätemäärissä erottunee uuden asuinalueen rakentaminen ● Ekologinen jalanjälki: ○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi lähes 3,5 maapalloa. 9.6..2015
  • 31. ● Yhteensä 7,2 tCO2e/as. (2012) Mattinenym,SYKE 70 90 99 106 39 27 300 332 35 64 149 160 1 2 38 45 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 70 90 Sähkö - palvelut & rakentaminen 99 106 Sähkö - teollisuus 39 27 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 300 332 Fossiiliset polttoaineet - muut 35 64 Tieliikenne 149 160 Maatalous 1 2 Jätehuolto 38 45 Lahden kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 9.6..2015
  • 33. Ekologinen jalanjälki Lahti 2010 Mattinenym,SYKE9.6..2015 Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,6 maapalloa
  • 34. Mattinenym,SYKE Huomioita tuloksista: Lahti ● Khk-päästöt: ○ Kaukolämpö ○ Teollisuuden sähkön käytön kasvu ● Materiaalihäviöt: ○ Kaatopaikalle etenkin maa-aineksia mutta myös tuhkaa ja rakennusjätettä ja jätteidenkäsittelyn rejektejä ○ Jätteen kaasutus(poltto)laitos polttaa sekä yhdyskuntajätteitä että alueen teollisuusjätteitä ● Ekologinen jalanjälki: ○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi yli 3,5 maapalloa. 9.6..2015
  • 35. 9.6..2015Mattinenym,SYKE 57 89 123 56 28 38 121 161 190 111 138 156 14 18 32 38 0 100 200 300 400 500 600 700 800 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 57 89 Sähkö - palvelut & rakentaminen 123 56 Sähkö - teollisuus 28 38 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 121 161 Fossiiliset polttoaineet - muut 190 111 Tieliikenne 138 156 Maatalous 14 18 Jätehuolto 32 38 Porin kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 ● Yhteensä 8,2 tCO2e/as. (2012)
  • 37. Ekologinen jalanjälki Pori 2010 Mattinenym,SYKE9.6..2015 Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,9 maapalloa
  • 38. Mattinenym,SYKE Huomioita tuloksista: Pori ● Khk-päästöt: ○ Muista kunnista poiketen kokonaispäästöjen kasvu ○ Muut fossiiliset ● Materiaalihäviöt: ○ Kiinteää teollisuusjätettä johtuen valmistavasta teollisuudesta (mm. kipsisakkaa, neutralointisakkoja) ○ Yhdyskuntajätteiden ja teollisuuden vaarallisten jätteiden poltto ● Ekologinen jalanjälki: ○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi lähes 4 maapalloa. 9.6..2015
  • 39. ● Yhteensä 6,3 tCO2e/as. (2012) Mattinenym,SYKE 63 75 54 67 27 31 84 123 71 62 118 131 16 30 27 33 0 100 200 300 400 500 600 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 63 75 Sähkö - palvelut & rakentaminen 54 67 Sähkö - teollisuus 27 31 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 84 123 Fossiiliset polttoaineet - muut 71 62 Tieliikenne 118 131 Maatalous 16 30 Jätehuolto 27 33 Joensuun kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 9.6..2015
  • 41. Ekologinen jalanjälki Joensuu 2010 Mattinenym,SYKE9.6..2015 Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,7 maapalloa
  • 42. Mattinenym,SYKE Huomioita tuloksista: Joensuu ● Khk-päästöt: ○ Kaukolämmön päästöt pienentyneet ● Materiaalihäviöt: ○ Metsäteollisuuden polttamat jätevedenpuhdistamon kuitulietteet ● Ekologinen jalanjälki: ○ Vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi yli 3,5 maapalloa. 9.6..2015
  • 43. Mattinenym,SYKE9.6..2015 105 138 110 125 49 39 261 298 92 149 231 253 14 18 49 57 0 200 400 600 800 1000 1200 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 105 138 Sähkö - palvelut & rakentaminen 110 125 Sähkö - teollisuus 49 39 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 261 298 Fossiiliset polttoaineet - muut 92 149 Tieliikenne 231 253 Maatalous 14 18 Jätehuolto 49 57 Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 ● Yhteensä 6,9 tCO2e/as. (2012)
  • 44. Mattinenym,SYKE Materiaalihäviöt - Jyväskylä Kiinteä yhdyskunt ajäte Yhdyskunt aliete Teollisuusli ete Kiinteä teollisuusjä te Rakennusj äte Kaivosjäte ja maa- aines Materiaalih äviö yht. Uusiutumattomien poltto [t/v] 11,461 0 7 63,729 786 0 75,983 Kaatopaikka [t/v] 17,115 367 0 4,545 6,388 169,800 198,215 0 50,000 100,000 150,000 200,000 250,000 300,000 Materiaalihäviö[t/v] 9.6..2015
  • 45. Ekologinen jalanjälki Jyväskylä 2010 Mattinenym,SYKE9.6..2015 Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,7 maapalloa
  • 46. Mattinenym,SYKE 129 161 160 183 56 90 547 457 113 207 206 225 4 4 66 79 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 129 161 Sähkö - palvelut & rakentaminen 160 183 Sähkö - teollisuus 56 90 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 547 457 Fossiiliset polttoaineet - muut 113 207 Tieliikenne 206 225 Maatalous 4 4 Jätehuolto 66 79 Turun kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 ● Yhteensä 7,2 tCO2e/as. (2012) 9.6..2015
  • 47. Mattinenym,SYKE Materiaalihäviöt - Turku Kiinteä yhdyskunt ajäte Yhdyskunt aliete Teollisuusli ete Kiinteä teollisuusjä te Rakennusj äte Kaivosjäte ja maa- aines Materiaalih äviö yht. Uusiutumattomien poltto [t/v] 81,125 0 153 15,507 980 0 97,766 Kaatopaikka [t/v] 3,029 861 15 4,239 789 74,748 83,681 0 20,000 40,000 60,000 80,000 100,000 120,000 140,000 160,000 180,000 200,000Materiaalihäviö[t/v] 9.6..2015
  • 48. Ekologinen jalanjälki Turku 2010 Mattinenym,SYKE Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,6 maapalloa 9.6..2015
  • 49. Mattinenym,SYKE9.6..2015 56 70 68 72 71 103 57 100 62 81 151 170 43 47 27 32 0 100 200 300 400 500 600 700 800 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 56 70 Sähkö - palvelut & rakentaminen 68 72 Sähkö - teollisuus 71 103 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 57 100 Fossiiliset polttoaineet - muut 62 81 Tieliikenne 151 170 Maatalous 43 47 Jätehuolto 27 32 Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 ● Yhteensä 7,4 tCO2e/as. (2012)
  • 50. Mattinenym,SYKE Materiaalihäviöt - Lappeenranta Kiinteä yhdyskunt ajäte Yhdyskunt aliete Teollisuusli ete Kiinteä teollisuusjä te Rakennusj äte Kaivosjäte ja maa- aines Materiaalih äviö yht. Uusiutumattomien poltto [t/v] 54 0 17,779 250 637 0 18,720 Kaatopaikka [t/v] 13,071 137 1,440 23,882 3,006 173,552 215,088 0 50,000 100,000 150,000 200,000 250,000 Materiaalihäviö[t/v] 9.6..2015
  • 51. Ekologinen jalanjälki Lappeenranta 2010 Mattinenym,SYKE Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 3,9 maapalloa 9.6..2015
  • 52. 4.3.2015Mattinenym,SYKE 16 20 19 24 5 7 42 39 16 39 28 32 18 18 7 8 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2012 2007 Päästöt ktCO2e 2012 2007 Sähkö - asuminen & maatalous 16 20 Sähkö - palvelut & rakentaminen 19 24 Sähkö - teollisuus 5 7 Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö 42 39 Fossiiliset polttoaineet - muut 16 39 Tieliikenne 28 32 Maatalous 18 18 Jätehuolto 7 8 Forssan kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 ● Yhteensä 8,4 tCO2e/as. (2012)
  • 53. Mattinenym,SYKE Materiaalihäviöt - Forssa Kiinteä yhdyskunt ajäte Yhdyskunt aliete Teollisuusli ete Kiinteä teollisuusjä te Rakennusj äte Kaivosjäte ja maa- aines Materiaalih äviö yht. Uusiutumattomien poltto [t/v] 2,467 0 0 5,314 0 0 7,781 Kaatopaikka [t/v] 2,720 62 0 336 1,619 14,829 19,566 0 5,000 10,000 15,000 20,000 25,000 30,000 Materiaalihäviö[t/v] 9.6..2015
  • 54. Ekologinen jalanjälki Forssa 2010 Mattinenym,SYKE Viljelysmaa Laidunmaa Kalastusalueet Sähkö ja lämpö fossiilisista energialähteistä Liikenne Tavaroiden ja palveluiden CO₂-päästöt Puutuotteet Puuenergia Vastaa 4,0 maapalloa 9.6..2015
  • 55. 4.3.2015Mattinenym,SYKE -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Forssa Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti Lappeenranta Pori Tampere Turku Päästöt tCO2e/a/as. Asukaskohtaiset KHK-päästöt vuonna 2012 Tuulivoima Sähkö - asuminen & maatalous Sähkö - palvelut & rakentaminen Sähkö - teollisuus Fossiiliset polttoaineet - kaukolämpö Fossiiliset polttoaineet - muut Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Yhteenveto, KHK-päästöt t kg CO2e/v/as
  • 56. ● Ei suositeltava esitystapa, koska ○ Asukaskohtaiset luvut eivät hyviä: mukana muitakin kuin yhdyskuntajätteitä ja yhdyskuntajätteen määrä per asukas on jätehuollon vakiintuneita käsitteitä ○ Vie huomion pois jätteen tuottajista – toimialakohtainen tms. kaupunkikohtainen kohdistaminen tarkoituksenmukaisempaa seurannan kannalta 9.6..2015Mattinenym,SYKE Materiaalihäviöindikaattorit asukasta kohti ilmaistuna Helsinki Joensuu Lahti Pori Tampere Uusiutumattomien poltto [kg/as/v] 48 3,486 964 1,240 201 Kaatopaikka [kg/as/v] 1,868 444 2,598 2,293 693 0 500 1,000 1,500 2,000 2,500 3,000 3,500 4,000 4,500 Materiaalihäviö[kg/as/v]
  • 57. Yhteenveto, 9 kuntaa Mattinenym,SYKE Kunta KHK-päästöt , ilman päästökauppaa [t CO2e/as] (2012) Materiaalihäviöt [1000 t] (2013) Ekologinen jalanjälki [gha/as] (2010) Forssa 8,4 27 7 Helsinki 5,8 1 172 5,9 Joensuu 6,3 292 6,4 Jyväskylä 6,9 274 6,5 Lahti 7,2 387 6,3 Lappeenranta 7,4 234 6,8 Pori 8,2 383 6,8 Tampere 5,7 196 6,0 Turku 7,2 182 6,3 9.6..2015
  • 59. ● Indikaattori auttaa hahmottamaan keskeisimpiä kohteita toimenpiteille ● Khk-päästöt, trendi on laskeva mutta onko vauhti riittävä? Kasvihuonekaasupäästöt Mattinenym,SYKE9.6..2015
  • 61. ● Indikaattori soveltuu parhaiten kaupungin oman jätetilanteen ja sen kehityksen seurantaan - ei kannata käyttää kaupunkien väliseen vertailuun ● Tunne kaupunkisi toimialat ja ominaispiirteet ja kohdista toimet niiden mukaisesti ● Tallenna kunnan luvittamat tiedot VAHTI-järjestelmään – VAHTI on yhtä kattava kuin sinne syötetty tietoaineisto Mattinenym,SYKE Materiaalihäviöindikaattorit – ydinviestit ja terveiset vietäväksi kotikaupunkiin 9.6..2015

Notas del editor

  1. Kuvaa globaalihehtaareina kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Gha = laskennallisesti hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon biologisesti tuottavien alueiden keskiarvoa tarkasteluvuoden aikana.