Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?
•
2 recomendaciones•2,340 vistas
Jouni Kivikosken ja Katja Espon (Prior konsultointi oy) Smart&Clean -pääkaupunkiseutu yhteistyöhankkeelle tekemä haastattelututkimus. Siinä selvitettiin mitä Smart&Clean -hankkeita pääkaupunkiseudulla on jo olemassa ja toisaalta mitä toimenpiteitä alueella tulisi tehdä, jotta voimme tehdä pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti johtavan älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen referenssialueen.
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (14)
Similar a Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?
Similar a Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää? (20)
Más de Sitra / Ekologinen kestävyys
Más de Sitra / Ekologinen kestävyys (20)
Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?
- 1. Selvitys Smart & Clean -referenssialueen luomiseksi: Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää? Raportti 11.8.2015 Prior Konsultointi Oy Jouni Kivikoski, Katja Espo
- 2. 13.8.2015 Prior Konsultointi 2 Cleantech-yritykset 67 Kaupungit 46 Valtionhallinto, järjestöt, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat 50 Smart & Clean –selvitys kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kärkihankkeet ja eri osapuolten odotukset yhteistyöltä • Kohderyhmänä oli 233 yritystä ja yhteisöä pääkaupunkiseudulta • Kaupungit nimesivät itse organisaatiois- taan 20-30 eri toimialojen keskeistä päättäjää tai asiantuntijaa • Cleantech-yritykset valittiin Cleantech Finlandin jäsenistä ja muista vastaavista rekistereistä • Kaikki kohderyhmiin kuuluvat kontaktoitiin ja mahdollisimman moni haastateltiin kesäkuun 2015 aikana • Yhteensä tehtiin 163 haastattelua, 70 prosenttia koko kohderyhmästä ja 87 prosenttia yrityksistä vastasi • Lisäksi on hyödynnetty hankkeen työryhmäläisten haastatteluja (11 kpl)
- 3. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –yhteistyöllä on vahva kannatus 13.8.2015 Prior Konsultointi 3 91%arvioi, että pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen Smart&Clean-tavoite, joka herättää kansainvälistä kiinnostusta. Kaupunkien, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista… 93%arvioi, että tuomalla näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä investointikohteena.
- 4. 4 Smart & Clean –yhteistyön lähtökohdat saavat vahvan tuen Pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen Smart&Clean-tavoite, joka herättää kansainvälistä kiinnostusta Tuomalla näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä, voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä investointikohteena Tuomalla vahvasti näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävän Smart&Clean-kehitystyön, voidaan vauhdittaa suomalaisyritysten cleantech-ratkaisujen vientiä Pääkaupunkiseutu on tärkein näyteikkuna Suomesta ulkomaille Suomeen tarvitaan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä cleantech-ratkaisujaan Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet laajan Smart & Clean –yhteistyöhankkeen, jonka päämääränä on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansain- välisen luokan referenssialuetta älykkäille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille. Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? (%, n=163) 53 56 66 52 55 34 30 25 41 36 12 11 7 5 8 1 2 1 2 1 1 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 5. Mitä keihäänkärkihankkeita tai hankeaihioita tuli haastatteluissa esiin?
- 6. RAKENNUKSET Pääkaupunkiseudulla on olemassa tai voisi olla suuri määrä Smart& Clean-hankkeita, joilla uskotaan olevan vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta 6 HSL, Liikkuminen palveluna HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Autojen yhteiskäyttö Tekes, Älykäs liikenne E-kaupan logistiikka Työntekijöiden liikkumisen ohjaus Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet Sähköautot ja latauspisteet Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne Sähköbussit Työkoneiden sähköistäminen Pyöräilyn edistäminen Sähköpyörät Ympäristöauto HKR, Sähköautojen latauspisteet Ratahankkeet Kehärata Robottipysäköinti- järjestelmä autoille Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet Ilmanlaatu Kaupunkien avoimen datan palvelu Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset Liikennevirasto, Inframallinnus Virtuaalikaupunkimallit Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo HSY, Älykäs vesi Teolliset symbioosit Ecomation, Muovijätteen käsittely Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa Puhdas vesi Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet Jätevesikierto haja-asutusalueilla JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo Espoo Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki, jätteenkeräysjärjestelmä Jätelogistiikka Jätehuollon automatisointi Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu VTT, Bioruukki ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi Tekes, Biopolttoaineet Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus Korjausrakentaminen Energiatehokkuus rakentamisessa, matalaenergia- rakentaminen Helsinki, Viikin ympäristötalo Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin energiadata Julkisten tilojen käytön tehostaminen Smart housing Huoneistoautomaatio, taloautomaatio Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön seurantajärjestelmä Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama) Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT Tiivis kaupunkirakenne Asemanseutujen kehittäminen Puurakentaminen Koulujen tilaratkaisut Viherkatot Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen Katuvalaistus VTT, Älykäs valaistus Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu Sisäilman parantaminen Uusi lastensairaala, sisäilma Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun energiantuotannon edistäminen Älykäs energiaverk ko Helen: Biovoimal a Helen, Aurinkopaneelien yhteishankinta ST1, Geolämmön pilottihanke VTT, Neocarbon Geoterminen sähkö Maalämpö Lämpöpumput Lämmityksen hybridiratkaisu t Aurinkolämpöjärjestelmät Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian kehittämisverkosto Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen Vantaan Energia, Jätevoimala Yhdyskuntalietteen polttoteknologia Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos Helen, Lämmön talteenotto Kaukolämmön avaaminen kilpailulle Helen: Esplanadin jäähdytyskeskusKaukojäähdytys Helen, Kruunuvuoren energiavarastot Energian varastointi Sähkömarkkinajoustomallien demonstrointi Espoo, Energiatietopalvelu Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Vantaa, Vehkalan teollisuusalue Vantaa, Kivistön asuinalue Vantaa, Lentoasema Vantaa, Tikkurilan keskusta Vantaa, Aviapoliksen alue Ilmastokadut Helsinki, Kalasataman alue Espoo, Länsimetron kasvu- Ja kehityskäytävä Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue Solved, Allas Helsinki Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue Helsinki, Jätkäsaari Helsinki, Pasilan keskusta ENERGIA LIIKENNE JÄTTEET BIOTEOLLISUUS DIGI Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 7. 7 Joka kolmas tunnistettu hanke tai tavoite liittyy energiajärjestelmiin Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. (Vastauksia kaikkiaan 572, keskimäärin 3,3 per vastaaja) 179 31 % 97 17 % 90 16 % 77 14 % 73 13 % 38 7 % 13 2 % Energiajärjestelmä Liikenne Rakennukset ja kiinteistöt Jätteet, jätevedet, kiertotalous Uudet, rakennettavat alueet Digitaaliset palvelut Bioteollisuus 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 8. Energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa ja kiinteistönhoidossa kohdistuu paljon odotuksia Eniten jo käynnissä olevia tai toteutettuja hankkeita tunnistetaan energiassa, liikenteessä ja jätehuollossa 13.8.2015 Prior Konsultointi 8 108 53 75 42 7 28 6 71 44 15 35 66 10 7 Energiajärjestelmä Liikenne Rakennukset ja kiinteistöt Jätteet, jätevedet, kiertotalous Uudet, rakennettavat alueet Digitaaliset palvelut Bioteollisuus Toiveet /hankeaihiot Hankkeet (mainittu nimeltä hanke, alue tai organisaatio, jossa työ käynnissä) Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta?
- 9. Energiajärjestelmien kärkihanke-ehdotuksissa nousevat esiin hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot 9 Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun energiantuotannon edistäminen Älykäs energiaverkko Helen: Biovoimala Helen, Aurinkopaneelien yhteishankinta ST1, Geolämmön pilottihanke VTT, Neocarbon Geoterminen sähkö Maalämpö Lämpöpumput Lämmityksen hybridiratkaisutAurinkolämpöjärjestelmät Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian kehittämisverkosto Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen Vantaan Energia, Jätevoimala Yhdyskuntalietteen polttoteknologia Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos Helen, Lämmön talteenotto Kaukolämmön avaaminen kilpailulle Helen: Esplanadin jäähdytyskeskus Kaukojäähdytys Helen, Kruunuvuoren energiavarastot Energian varastointi Sähkömarkkinajoustomallien demonstrointi Espoo, Energiatietopalvelu Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. HAJAUTETTU ENERGIAN- TUOTANTO ENERGIAVARASTOT YHTEISTUOTANTO MAA-/GEOLÄMPÖ 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 10. Rakentamisen kärkihankkeiden toivotaan parantavan rakennusten ja katuvalaistuksen energiatehokkuutta 10 Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus Korjausrakentaminen Energiatehokkuus rakentamisessa, matalaenergia- rakentaminen Helsinki, Viikin ympäristötalo Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin energiadata Julkisten tilojen käytön tehostaminen Smart housing Huoneistoautomaatio, taloautomaatio Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön seurantajärjestelmä Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama) Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT Tiivis kaupunkirakenne Asemanseutujen kehittäminen Puurakentaminen Koulujen tilaratkaisut Viherkatot Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen Katuvalaistus VTT, Älykäs valaistus Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu Sisäilman parantaminen Uusi lastensairaala, sisäilma Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. RAKENNUSTEN ENERGIA- TEHOKKUUS TALOAUTOMAATIO VALAISTUS 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 11. Pääkaupunkiseudulla nähdään paljon mahdollisuuksia jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuuden parantamisessa 11 Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo HSY, Älykäs vesi Teolliset symbioosit Ecomation, Muovijätteen käsittely Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa Puhdas vesi Kemira, Lietteenhallintaratkaisut Kemira, Puhtaan veden hankkeet Jätevesikierto haja-asutusalueilla Jätevesijärjestelmät HSY, Blominmäen puhdistamo Espoo Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki, jätteenkeräysjärjestelmä Jätelogistiikka Jätehuollon automatisointi Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu VTT, Bioruukki ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi Tekes, Biopolttoaineet Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. KIERTOTALOUS PUHDAS VESI BIOTEOLLISUUS JÄTEHUOLTO 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 12. Pääkaupunkiseudun liikenteessä paljon odotuksia kohdistuu liikkumiseen palveluna ja sähköisiin liikennevälineisiin 12 HSL, Liikkuminen palveluna HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Autojen yhteiskäyttö Tekes, Älykäs liikenne E-kaupan logistiikka Työntekijöiden liikkumisen ohjaus Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet Sähköautot ja latauspisteet Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne Sähköbussit Työkoneiden sähköistäminen Pyöräilyn edistäminen Sähköpyörät Ympäristöauto HKR, Sähköautojen latauspisteet Ratahankkeet Kehärata Robottipysäköinti- järjestelmä autoille Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet Ilmanlaatu Kaupunkien avoimen datan palvelu Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset Liikennevirasto, Inframallinnus Virtuaalikaupunkimallit Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. ÄLYKÄS LIIKENNE SÄHKÖAUTOT DIGITAALISET PALVELUT ILMANLAATU 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 13. Uusista, rakennettavista alueista etenkin Kalasatamaan, Östersundomiin ja Länsimetroon kohdistuu paljon odotuksia 13 Vantaa, Vehkalan teollisuusalue Vantaa, Kivistön asuinalue Vantaa, Lentoasema Vantaa, Tikkurilan keskusta Vantaa, Aviapoliksen alue Ilmastokadut Helsinki, Kalasataman alue Espoo, Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue Solved, Allas Helsinki Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue Helsinki, Jätkäsaari Helsinki, Pasilan keskusta Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä Suurpelto ja Jätkäsaari, jätteenkeräysjärjestelmä 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 14. Olemassa olevien hankkeiden spontaani tunnettuus on heikko Käynnissä olevia cleantech-hankkeita ei yleisesti tunnisteta 14 14 11 9 9 6 6 5 5 5 4 4 3 3 3 3 3 3 2 2 2 Helsinki, Kalasataman alue HSL, Liikkuminen palveluna Helen, Kruunuvuoren energiavarastot HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Helen, Aurinkopaneelien yhteishankinta Espoo, Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo ST1, Geolämmön pilottihanke Sähköbussit Suurpelto ja Jätkäsaari, jätteenkeräysjärjestelmä Helsinki, Jätkäsaari Fortum, jäteveden hukkalämpö talteen Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos HSY, Älykäs vesi VTT, Älykäs valaistus Kaupunkien avoimen datan palvelu VTT, Neocarbon Pääkaupunkiseudun TOP20-tunnistetuimmat cleantech-kärkihankkeet (%, n=163) 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 15. Mitä esteitä vastaajat tunnistivat?
- 16. 16 Liika byrokratia Resurssien puute Rahoituksen ja rahoitusmallien puute Hitaus, asenteet, rohkeuden puute Yhteistyön puutteet Cleantech-osaamisen puute Yhteisen tahtotilan puute Riskit, kannusteet, kokeilualustat puuttuvat Valtiovallan liian vähäinen tuki Yritysten heikkous Kuluttajanäkökulman puute KAIKKI (n=155) Kaupungit (n=42) Yritykset (n=65) Mitkä asiat tällä hetkellä estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä? Mitä voidaan tehdä mainittujen esteiden poistamiseksi? (%) Vantaa 69% Espoo 50% Helsinki 21% Vantaa 46% Espoo 33% Helsinki 21% Liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa Kaupunkien (etenkin Vantaan ja Espoon) rajalliset resurssit estävät cleantech-kehittämistä 33 20 15 30 26 14 13 8 4 3 2 19 45 10 33 26 24 7 5 5 2 38 12 9 28 23 9 12 5 5 5 2 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 17. Niin kaupungit kuin yrityksetkin näkevät paljon parantamisen varaa suunnittelu- ja hankintakäytännöissä KAUPUNGIT • Kuntien kestävyysvaje. Huomattavan tarkasti pitäisi seurata mihin raha tällä hetkellä valuu ja miten eri asiat sitä kautta priorisoidaan niin, että vain käytettävä raha on käytettävissä. • Olemassa olevissa hankkeissa ja kehityshankkeissa on niin paljon kustannuksia joita pitäisi kehittää, että lisäkehittämiseen riittää rahaa. • Tilaajapuolelta haluttomuus ottaa riskejä. Ei ole riittävän vahvaa porkkanaa miksi riskejä kannattaisi ottaa. Perinteiset ratkaisut turvallisia ja kustannustehokkaita siksi niihin usein päädytään. • Yleinen epätietoisuus, aika vaikea hahmottaa, mitä cleantech pitää sisällään milläkin toimialalla. • Julkisten hankkijoiden varovaisuus tehdä uusia innovatiivisia hankintoja ja ottaa cleantechkriteerit huomioon hankinnoissa. Hankintalain uudistaminen siten, että markkinaoikeuteen voisi viedä vain selkeät rikkomukset hankintalakia vastaan. 13.8.2015 Prior Konsultointi 17 YRITYKSET • Julkiset toimijat itse määrittävät liian kapeasti tavoitellut ratkaisut. Jo alkuvaiheessa raamit asetetaan liian kapeaksi. • Julkisella puolella erityisesti se ettei tehdä tilauksia. Puhutaan paljon, mutta mitään ei tehdä. • Kaupunkien siiloutunut hallinto. Kriittisen tärkeä olisi erillisprojekti-ajattelu joka nostetaan näiden siilojen yläpuolelle. • Infran kehittämisessä on monta porrasta, ja matkalla ensimmäisestä tahtotilasta toteuttajaportaaseen voi kadota se alkuperäinen suunnitelma cleantechistä. Jokaisella on kuitenkin omat intressinsä, jotka muuttavat alkuperäistä suunnitelmaa matkalla. • Näitä asioita lähestytään liian kaupunkivetoisesti. Loppukäyttäjän huomioiminen jää valitettavan usein sivuun, vaikka se taho (kuluttaja) on kuitenkin maksaja loppupelissä. Mitkä asiat tällä hetkellä estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä? Mitä voidaan tehdä mainittujen esteiden poistamiseksi? (%)
- 19. 19 Tärkeimpinä vauhdittamiskeinoina pidetään yritysyhteistyötä sekä kaupunkien toimintatapojen kehittämistä Miten tärkeänä pidätte seuraavia asioita, jotta cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä saadaan vauhditettua? (%, n=163) Otetaan yritykset alusta lähtien mukaan alueen kehittämiseen Kehitetään kaupunkien toimintatapoja (kuten suunnittelua, hankintoja ja kokeilutoimintaa) cleantechiä suosivammiksi Tarjotaan kokeiluympäristöjä ja yhteisiä alustoja uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseen Helsinki, Espoo ja Vantaa sitoutuvat yhteiseen, kunnianhimoiseen ympäristötavoitteeseen Otetaan asukkaat aktiivisesti mukaan alueen kehittämiseen Hankitaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvalle cleantech- kehitystoiminnalle nykyistä enemmän näkyvyyttä yhteisen brändin ja kansainvälisen markkinoinnin avulla Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä 94% 89% 83% 76% 75% 59% 70 63 48 40 36 25 24 26 35 36 39 34 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 20. Virkamiesten tulee tuntea alueensa relevantit yritykset ja käydä keskustelua siitä, millaisia hankkeita on tulossa • Näen, että erilaiset tekniset ja markkinavuoropuhelut toisivat yritysyhteistyötä lisää ja ennakointia siihen, millaisia hankkeita on tulossa. Yrityksetkin tietäisivät ennalta, mitä on tulossa. (kaupunki) • Avaamalla omaa toimintaa, kuten investointisuunnitelman avaaminen yrityksille. (kaupunki) • Olisi tärkeää, että avointa tietoa annettaisiin, jotta yritykset voisivat esittää ehdotuksiaan ajoissa. Keskustelu pitää käynnistää paljon aikaisemmin kuin nykyisin tehdään. (valtio) • Esim. nyt, kun tehdään selvityksiä energiaratkaisuun liittyen, sitä tehdään aika suljetusti kunnan omassa työssä. Saadaankohan kaikki tarvittava tieto yritysten tarjoamista ratkaisuista? (muu yhteisö) • Virkamiesten pitäisi tuntea alueen yritykset. Julkinen puoli on todella sekavaa, kun samoja asioita niin moni taho pyörittää ja järjestää hankkeita. (yritys) • Uusiin yrityksiin tulee löytää puhekanavat. (yritys) • Niiden tulisi ottaa proaktiivisempi ja hyökkäävämpi ote yritysten kanssa yhdessä tekemiseen. Nyt kaupunki odottaa, että joku yritys kiinnostuu sen sijaan, että jahtaisi niitä yrityksiä, joiden kanssa haluaa tehdä yhteistyötä. (yritys) • Rohkeasti päätöksiä, että hankitaan moderneilla hankintamalleilla. Hyvin konkreettinen ja helppo ratkaisu on innovaatiokilpailut, joissa rohkeasti tehdään sopimuksia. (yritys) • Pitää ymmärtää ja ottaa huomioon, että kun pilottitapaukset tai "labrat" otetaan käyttöön, niin niihin liittyy riskejä. On erittäin tärkeää, ettei joku kaupungin virkamies sitten joudu ns. pää vadille, kun tulee jotain viivettä hankkeessa tai riskit realisoituvat. Henkilökunta pitää brieffata tällaiseen, että riskejä saa ottaa. (muu yhteisö) • Käyttää uusimpia teknologioita ja asioita jotka eivät välttämättä ole huokeimpia. Antaa maa-alueita tai muuta edullisemmin, jos tulee innovatiivisia tai cleantech-hankkeita. Löytää erilaisia ansaintamalleja itselleen. Voisi olla mukana partnershipissä. (yritys) 13.8.2015 Prior Konsultointi 20 Miten kaupunkien tulisi kehittää yritysyhteistyötä?
- 21. Kaupunkien tulee ymmärtää roolinsa referenssialueen mahdollistajina • Antamalla enemmän mahdollisuuksia tarjota uusia palveluita. • Tekemällä avointa yhteistyötä kanssamme ja pyrkimällä yhdessä kanssamme raivaamaan esteet pois. • Jos päästäisiin siihen tilanteeseen, että pääsemme isoa kokonaisuutta katsomaan läpi, niin alkaisi tapahtua paljon asioita. • Sen tulee luoda alusta kaikille uusille innovaatioille, jotta saadaan todellinen referenssialue. Ja ehkä tulla mukaan yhteistyöhön ja tuoda maa-alue ensin. Sitähän ei tarvitse antaa lahjana, vaan kaupunki saa siitä hintansa sitten, kun hanke on tehty. Ei pitäisi kilpailuttaa maa-alueita siten, kuin nyt tehdään. Ei pitäisi olla myöskään ylhäältä ohjaamista, vaan edellytysten antamista. Tsaarinaikaisia ovat esim. Helsingin toimintatavat, joissa ollaan ylhäältä pomoina ja luullaan, että kaikki osataan ja tiedetään. • Yksittäisillä ei-viskaalisilla toimenpiteillä liiketoiminnan mahdollistamiseksi esim. säädösten keventämiseen julkisivuasioissa, luvituksessa. Luomalla itse cleantech- ratkaisuja edistäviä toimenpiteitä mallia sähköautot bussikaistoilla. • Liittyy avoimeen dataan, erilaisten tietokantojen saamiseen julkisilta toimijoilta, niiden saatavuuden parantaminen. Pitää myös kannustaa pk-yrityksiä käyttämään tuota dataa. • Kansainvälinen näkyvyys on tärkeää tällaisille isoille yrityksille. Jos teemme keihäänkärkihankkeen, edellytämme sen näkyvän globaalisti. • Toteuttamalla rohkeita smart & clean-hankkeita. 13.8.2015 Prior Konsultointi 21 Miten pääkaupunkiseutu voisi parhaiten toimia referenssialueena yrityksellenne?
- 22. Muut vauhdittajat 13.8.2015 Prior Konsultointi 22 KONKREETTISUUS • Asetetaan konkreettiset tavoitteet ja seurataan niitä • Pitää määritellä kärkihankkeet. Niitä ei voi olla liikaa. Pitää löytää yhteisymmärrys hankkeille ja tavoitteille. • Enemmän konkreettisia tavoitteita ja sitoutumista niihin • Konkreettista sanan vakuudeksi. Tehdä pilottivaihe. • Kyky tehdä päätöksiä. Puhumisen ja julistuksen sijaan. • Pitää pyrkiä toteuttamaan kansainvälisen vihreän rakentamisen kriteerit • Kuluttajalähtöisyys • Osoitettava investointien taloudelliset tai muut vaikutukset • Selkeä organisointi RAHOITUS • Alueen kaupunkien pääomarahasto • EU:n innovaatiokumppanuusmallia pitäisi alkaa käyttää • Innovatiiviset rahoitus- ja liiketoimintamallit • Investoreiden mukaan saaminen • Joustava rahoitus • Kaupunkien suora rahoitus pilottiprojekteille • Kehittämisrahoitus • Kiinteistösijoittajat mukaan • Rahoituksen pitkäjänteisyys • Uusia joustavia rahoitusratkaisuja • Verokannustimet KAUPUNGIT MAHDOLLISTAJINA • Kokeiluympäristöjä laajemmin • Olisi tärkeä saada kehitettyä epäonnistumisen sietämisen kulttuuri • Datan avoimuus • Kaupunkien vuokra- ja yhteistyösopimukset • Nopeutetut lupamenettelyt ja kaavoitusratkaisut • Poistetaan lainsäädännöllisiä esteitä ja valitusesteitä • Riittävästi tonttitarjontaa • Sähköautojen kalleus pitäisi saada kuriin, vero matalaksi • Tarjotaan karttapalveluja ja tietoja siitä, missä energiaa kuluu, missä voi tuottaa aurinkoenergiaa 23 % SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ • Aktiivinen viestintä ja markkinointi • Johdon ja poliitikkojen sitoutuminen • Yliopistot ja tutkimuslaitokset mukaan • Muu Suomi mukaan • Yhteistyö cleantech-kentän sisällä ja muiden tahojen kanssa • Kansainvälinen yhteistyö Mitkä muut asiat vauhdittaisivat cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä?
- 23. Avaintoimijoita ovat kaupunkien johtavat poliitikot ja hankkeista vastaavat virkamiehet sekä suuryritykset 23 POLIITIKOT • Poliittiset päätöksentekijät ja media • Kaupungin investoinneista päättävät: Kaupungin johto, poliitikot ja vastuuhenkilöt • Kunnallispoliitikoista voisi lähteä todellinen tahtotila. Tavalliset virkamiehet ovat aika voimattomia, joten muualta alkusysäys pitäisi tulla. Kunnallispoliitikot voisivat ylempiä virkamiehiä sitten saada innostumaan. • Kestävä kehitys- ja kilpailukyky-ryhmät KAUPUNKIEN VIRKAMIEHET • Sivistystoimi, joka määrittelee pitkälle tilatarpeita ja tilakeskus • Kaupungin oma rakennuttaja, kiinteistöpuoli, korjausrakentamisen tilaaja • Kaupungilta tekninen toimiala ja elinkeinotoimijat • Hankintapuoli rakentamiseen liittyen • Muu hankinta, mm. koneiden, laitteiden, liikennehankinnoista vastaavat tahot • HSY + kaupungin organisaatio, joka hallinnoi HSY:tä • Liikenneasioissa HSL, Länsi-Metro Oy • Kaavasuunnittelu, arkkitehdit ja rakentajat. Tekninen ja rakentamisen toimiala. Pääsuunnittelija, projektipäälliköt ja kehitysjohtajat sekä innovaatiotiimit • Kaupungin rooli olisi olla luomassa yhteistyöverkostoa. • Suuret aluekehittämisprojektit joihin muodostetaan omat yritykset YRITYKSET • Toteuttajapuolella rakennusalan yritykset ja monenlaiset cleantech-alan yritykset, jotka tarjoavat energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja. • Uusia yrityksiä mukaan, joilla on näitä innovaatioita, esim. Kone ja lisäksi start-uppeja • Yritysten liiketoiminnan kehittäjät • Tuottajapuolelta rakennusyhtiöt ja myös heidän alihankkijansa, Kuntec Vantaalla • Isot kauppaliikkeet ja teollisuuslaitokset • Liikennöitsijät • Energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, Fortum, Helen • Jätehuoltoyhtiöt: L&T ja Sita • HUS yhtenä tilaajana ASIANTUNTIJAT JA RAHOITTAJAT • Ympäristöasiantuntijat • Aalto Yliopisto, ammattikorkeakoulut, VTT, Espoo Innovation Garden • Rahoittajat: Tekes, Sitra, ulkomaalaiset innovaattorit (esim. arabit) • Uudenmaan liitto, TEM ja siellä innovaatio-osasto • EK • Hankkeen lopputuloksen käyttäjät 13.8.2015 Prior Konsultointi Ketkä ovat tilaaja- ja toteuttajapuolen avaintoimijat cleantech-keihäänkärkihankkeiden kehittämisessä ja toteutuksessa?
- 24. 24 Julkisiin hankintoihin toivotaan enemmän aktiivista markkinavuoropuhelua sekä cleantech-kriteerejä Miten tärkeänä pidätte seuraavia asioita, jotta julkiset hankinnat pystyvät entistä paremmin edistämään cleantech-keihäänkärkihankkeita? (%, n=161) Lisätään avointa yritysyhteistyötä jo hankkeiden valmisteluvaiheessa Määritellään kriteerit, mitä cleantechillä tarkoitetaan hankinnoissa Lisätään kaupunkien hankintatointen välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä Määritellään tietty kiintiö, mikä osa kaupungin hankinnoista tulee olla cleantechiä Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä 87% 77% 76% 40% 45 44 34 16 42 34 42 24 13.8.2015 Prior Konsultointi
- 25. Vastaajat toivovat nykyistä joustavampia menettelytapoja julkisiin hankintoihin • Ovat tällä hetkellä äärettömän byrokraattisia. Lakeja pitäisi tehdä joustavammaksi samoin menettelytapoja. (kaupunki) • Yksi tapa olisi erilaisissa innovatiivisissa EU-hankkeissa mukana oleminen ja muilta eurooppalaisilta kaupungeilta oppiminen. (kaupunki) • Vaihtoehtona kiintiöille ja etukäteen sovituille klausuuleille pitää kehittää uusia, mutta toki hankintalakien mukaisia hankintamuotoja, yhteistyössä yritysmaailman kanssa, jotta saadaan parhaat innovaatiot esiin. (kaupunki) • Hankintasäännöissä ja -menettelyissä mahdollisimman paljon käyttäisi sellaista menettelyä joka menee neuvottelumenettelyjen kautta eikä raskaiden kilpailuttamisten kautta. Hankintaprosessin virtaviivaistaminen. (valtio) • Yhteisen elinkaarilaskentamallin rakentaminen. Pitäisi pystyä arvioimaan hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. (valtio) • Pitäisi olla cleantech-ulottuvuuden komponentit mukana ja pitäisi olla niissä kriteereissä millä hankinnoista päätetään. Kriteereissä korostetaan pitkäjänteisyyttä. Voitaisiin tehdä kaksivaiheisia hankintoja. Ensin innovatiivisia ratkaisuja ja niille määritellään kustannusraamit. (valtio) • Pitää jättää tarjoajalle mahdollisuus määrittää vaihtoehtoja. (yritys) • Julkisissa hankinnoissa hankintadokumentteihin pitää tulla cleantech yhtenä päätöksenteon kriteerinä. Kokonaiskustannuksia pitkällä tähtäimellä pitää ajatella; kokonaisedullisuutta, jolloin pääsevät enemmän mukaan sosiaaliset ja ympäristömuuttujat. Cleantech-ratkaisut jäävät sivuun niin kauan kuin kilpaillaan pelkällä hankintahinnalla. (yritys) 13.8.2015 Prior Konsultointi 25 Miten muulla tavoin julkiset hankinnat pystyvät entistä paremmin edistämään cleantech-keihäänkärkihankkeita? Mitä konkreettisia asioita julkisissa hankinnoissa tulisi kehittää?
- 26. Cleantech-hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää määrittämällä yhteiset cleantech-kriteerit ja hankintojen seuranta • Käytäntöjä yhtenäistämällä ja hyödyntämällä organisaation osaamista laajemmin. • Yhteiset kriteerit ja yhteinen seuranta ovat avaimet. • Osaaminen pitäisi keskittää jonnekin yhteiseen yhtiöön tai toimielimeen. Voisi olla vaikka seutuvaltuusto, joka voisi edistää päätöksentekoa. • Kustannustehokkuutta jos ajatellaan, niin meidän pitäisi tehdä asioita yhteistyössä tai antaa valtuutus toiselle kaupungille hoitaa asiaa, etteivät kaikki häärää saman asian kanssa. • Yhdistetään kiinteitä hankintoja tekevät toimijat yhdeksi. Ei olisi samoista asioista tarvetta pantata tietoa, ja se leviäisi tasaisemmin. Isommalla toimijalla voisi olla enemmän resursseja käydä yritys- ja ympäristöverkoston kanssa elinkaarihallintavaiheen keskustelua. • Ainakin kokemusten jatkuva vaihtaminen sen suhteen, mitä kukin on hankkinut ja miten hankinta on sujunut ja miten hankittu teknologia tms. on vastannut odotuksia. Tietyissä tapauksissa yhteishankinnatkin voivat olla harinnanvarainen vaihtoehto, mutta ykkösenä kuitenkin pidän sekä hyvien että huonojen kokemusten vaihtamista. 13.8.2015 Prior Konsultointi 26 Miten kaupunkien välistä cleantech-hankintojen yhteistyötä tulisi kehittää, jotta hankintoja tehtäisiin nykyistä järkevämmin, kustannustehokkaammin ja hyödyntäen parasta käyttökelpoista teknologiaa?
- 27. Kaupunkien edustajat toivovat pääkaupunkiseudun hankinta-, elinkeino- ja ympäristöverkostojen yhteisiä foorumeita konkreettisissa hankkeissa • Yhteistyö tosiaan saisi olla vahvempaa. Siinä voisi olla yhteistyöryhmä, joka kokoontuisi säännöllisesti ja miettisi vahvemmin näkymistä. Voisi olla jopa ihan erillinen viestintäryhmä suunnittelemassa näkyvyyttä. • Viestintäosaamista tulisi valjastaa mukaan. Hankintaväki ei välttämättä ole parasta viestintäväkeä. • Mielestäni tarvitaan foorumi, jossa cleantec-asiantuntijat voivat jakaa kokemuksiaan. Asiantuntijapaneeli siis olisi tärkeä, vaikka verkostoitumista pidetään ehkä jo vähän vanhanaikaisenakin. • Yhteisiä foorumeita ja hankintayhteistyötä konkreettisissa hankkeissa ja hankinnoissa. Vertailevaa otetta ja yhteisiä kokeiluja. • Sen tulisi olla enemmän innovatiivisuuteen tähtäävää ja pois byrokraattisesta kokousmenettelystä. Nimenomaan eri toimijat ja substanssista vastaavat pitää olla tekemässä yhteistyötä. • Aidossa yhteistyössä, että se on myös Espoon intressien mukaista. Eikä niin, että tehdään puhtaasti Helsinki brändin alla. • Ehkä joku yhteinen sähköinen kehittämisalusta/kohtaamispaikka mihin pääsisivät yritykset. • Voimakkaasti! Tulee ehdottomasti olla yksi henkilö, joka juoksee ja kokoaa asiat. Komiteat eivät saa mitään aikaiseksi. • Ehkä kannattaisi harkita jotain kunnallista yhtiötä, yhtymää tai säätiötä hoitamaan tätä asiaa. 13.8.2015 Prior Konsultointi 27 Miten pääkaupunkiseudun hankinta-, elinkeino-ja ympäristöverkostojen yhteistyötä sekä yhtenäistä näkymistä tulisi kehittää?
- 29. Kaupunkien uudet toimintamallit ja yhteistyön rakenteet - alustavia ehdotuksia hankkeen työryhmäläisiltä Esimerkkejä muutoksista kaupunkien toiminnassa • Tarvitaan todella suurta muutosta tavassa, miten hankintoja valmistellaan, haetaan, miten ollaan dialogissa yritysten kanssa. • Seurataan jatkuvasti virastojen investointi- ja hankintalistoja ja tartutaan sellaisiin, joihin voidaan tuoda cleantechiä. • Vaikutetaan tontinluovutuksen ehtoihin (esim. tontin saa vain puurakentamiseen). 13.8.2015 Prior Konsultointi 29 Yhteinen projektitoimisto/säätiö • Selvittää investoinnin vaikutukset • Kouluttaa hankintoja tekeviä • Avustaa EU-rahoitusten haussa Kaupungin sisäinen toimintamalli • Nostaa esiin otollisimmat cleantech-kohteet • Cleantech hankintakriteerinä X%:ssa investointeja Yhteinen brändimarkkinointi • Kv-markkinointi • Tapahtumat • Vierailut Esimerkkejä yhteistyöstä • Tarvitaan yhteinen projektitoimisto, jonka pitäisi pystyä operoimaan EU:n ja investointipankkien kanssa ja arvioimaan, mistä rahoitusinstrumenteista olisi järkevää hakea rahoitusta. • Erillinen oikeushenkilö, esim. määräaikainen säätiö on perusteltu, jos sen avulla voidaan taata nopea muutos. • Pitäisi olla mahdollisimman laaja ja uskottava yrityspohja. Referenssialue vaatii kaupunkien uuden, sisäisen toimintamallin sekä yhteisen projektitoimiston ja markkinoinnin
- 31. Keskeiset tulokset • Pääkaupunkiseudun yhteiselle Smart&Clean- referenssialueelle on vahva tilaus • Pääkaupunkiseudulla on jo käynnistetty useita merkittäviä hankkeita, mutta niiden tunnettuutta tulee vahvistaa • Tärkeimpinä kärkihankkeiden vauhdittamiskeinoina pidetään yritysyhteistyötä sekä kaupunkien toimintatapojen kehittämistä • Tällä hetkellä liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa • Lisäksi kaupunkien (etenkin Vantaan ja Espoon) rajalliset resurssit estävät cleantech- kehittämistä • Julkisiin hankintoihin toivotaan enemmän aktiivista markkinavuoropuhelua sekä cleantech-kriteerejä • Keskeisiä hankeaihioita ovat: – hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot – rakennusten energiatehokkuus – älykäs katuvalaistus – jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuus – liikkuminen palveluna – sähköiset liikennevälineet • Alueista kiinnostavimpina pidetään Kalasatamaa, Östersundomia ja Länsimetroa • Referenssialue edellyttää, että kaupungit kehittävät uuden, sisäisen toimintamallin, jolla nostetaan cleantechiä suunnittelussa ja hankinnoissa esiin • Lisäksi referenssialue tarvitsee yhteisen projektitoimiston ja markkinoinnin 13.8.2015 Prior Konsultointi 31
- 32. Prior Konsultointi Oy Annankatu 16 B 44, 00120 Helsinki Katja Espo, puh. +358 40 5114800, katja.espo@prior.fi Tatu Kauppinen, puh. +358 40 838 2823, tatu.kauppinen@prior.fi Jouni Kivikoski, puh. +358 40 518 6796, jouni.kivikoski@prior.fi Hanna Manninen, puh. +358 50 526 0899, hanna.manninen@prior.fi www.prior.fi