SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 27
Descargar para leer sin conexión
Diginatiivit tulevat, mitäs
tämä nyt sitten on?
Lauri Hietajärvi,
Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
Twitter @lhietaja #mindgap

Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi
Projektityö edellyttää ryhmän
luovuutta
• Työskentely tapahtuu yhä
useammin projekteissa, joissa
älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti.
• Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet
säätelevät ihmisen toimintaa.
• Tietokäytännöt voivat joko estää tai
edistää älykästä toimintaa.
• Tietokäytännöt (knowledge practices)
ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja
oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät
tietoon ja sen luomiseen.

Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi
Miksi opettajan toimenkuva
jatkuvasti muuttuu?
• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla
• Yhteiskunta ja työn vaatimukset muuttuvat (tietotyö,
projektityö)
• Hyvinvoinnin, motivaation ja tunteiden merkitys oppimisessa
ymmärretään entistä paremmin
• On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja
nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä
• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto
• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Ajankohtaisia haasteita
(Salmela-Aro et al, 2009; Salmela-Aro & Upadaya, 2012)

• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja
–motivaatio ei samaa tasoa
• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen
• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa
• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen
sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän
työelämässä!
• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle
• Oppimista vai suorittamista?

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Kirsti Lonka
Kasvatus-psykologia ja
oppiminen,
HY

Kimmo Alho, Aivot,
tarkkaavaisuus ja muisti, HY

Mind the Gap –tutkijaverkosto
Suomen Akatemian
Mind-ohjelman hanke
2013-2016

Katariina Salmela-Aro,
Nuorten kehityksen ja
hyvinvoinnin tutkimus, JY

Kai Hakkarainen,
Teknologian välittämä
yhteisöllinen oppiminen, TY

www.helsinki.fi/yliopisto
Tavoitteet
• Hanke integroi pedagogista, kehityksellistä, sosioemotionaalista ja
neurotieteellistä tutkimusta. Tutkimme pitkäkestoisesti nuoren mielen ja
aivojen kehitystä.
• Työhypoteesinamme on oletettu kuilu sen välillä, millaisia ovat nuorten
tietokäytännöt ja aikaisempien sukupolvien/nykyisen koulun tietokäytännöt.
• Tutkimuksessa selvitetään nuorten oppimiseen ja opiskeluun, motivaatioon,
hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä TVT:n käyttämiseen
liittyviä tekijöitä.
• Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. sytyttävien tulevaisuuden
oppimisympäristöjen suunnittelussa, opettajankoulutuksen ja pedagogisten
mallien kehittämisessä.

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Diginatiivit ovat pienstä asti älyllisesti sosiaalistuneet internetin
ja mobiililaitteiden käyttöön (mutta heterogeeninen ryhmä!)

Digisiirtolaiset käyttävät tietotekniikkaa enemmän ulkoisena
välineenä.
Mitä siis ovat diginatiivit?
(Prensky, 2001)

Diginatiiveja ovat 1980 ja jälkeen syntyneet, jotka

• osaavat käyttää eri teknologioita sulavasti.
• työskentelevät ongelmattomasti näytöllä (vrt. tulostaminen).
• luovivat luontevasti informaatiotulvassa.
• pystyvät tekemään tehokkaasti useampaa asiaa yhtä aikaa (multitasking).

• osallistuvat jatkuvasti sosiaaliseen vuorovaikutukseen verkossa.
• toimivat taitavasti ongelmanratkaisun parissa mekaanisen suorittamisen
sijaan.

KM Lauri Hietajärvi
Onko diginatiiveja
olemassa?
(Bennett ym. 2008; Helsper & Eynon, 2011; Eynon & Malmberg, 2011)

• On, mutta vain pieni osa ikäluokasta.

• Nuorten todelliset TVT-taidot ja käytännöt vaihtelevat rajusti.
• Nuorten teknologiavälitteistä toimintaa voidaan luokitella eri tavoin, mutta
”peruskäyttäjien” joukko on yleensä suurin.
• Kehittyneimmät nuoret osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti,
erilaisten haastavien tehtävien parissa.

KM Lauri Hietajärvi
Nuorten toiminnan tasot
(Ito et al, 2010)

• Friendship driven – interest driven
Hanging out
• Perustuu jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja kevyen taitotason
toimintaan.
Messing around
• Uusien asioiden kokeilemista, johon liittyy uusien sosiaalisten sidosten
syntyminen. Osa kokeiluista kuitenkin lyhytaikaisia.
Geeking out
• Oma juttu löytyy, syventyminen ja uusien taitojen oppiminen lisääntyy. Vaatii jo
enemmän uusia sosiaalisia sidoksia ja vertais- tai asiantuntijatukea, yhteisön.

KM Lauri Hietajärvi
Geeking out? Maker –
nuoret?
(Ito et al, 2010; Anderson, 2012)

Pelaajat
•

Esim. Minecraft, joukkuepelit.

•

Intensiivistä, yhteisöllistä, tavoitteellista, pyritään kehittämään omia taitoja.

•

Joissain tapauksissa toimintaan liittyy pelien ja pelimaailmojen jatkokehittely

Luovat tyypit
•

Valokuvaus, videot, musiikki, design (Maker Movement)

•

Monimutkaisten ohjelmien käyttöä ja luovaa toimintaa

•

Yhteisön ja vertaispalautteen tärkeys

Perusnörtteily
•

Hakkerointi, haktivismi, koodaus

•

Sisältää omat yhteisönsä ja omat normistonsa toiminnalle

KM Lauri Hietajärvi
Motivaatio ratkaisee
(Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; )

• Pitkälle kehittynyt toiminta perustuu sitoutumiseen ja kiinnostukseen
(engagement).
• Ympärille rakentunut toimintakulttuuri tukee tätä.
• Teknologinen repertuaari kehittyy vain monipuolisen tavoitteellisen käytön
kautta.
• Miten opiskeluun liittyen saisi kultivoitua kiinnostusvetoista toimintaa lisää?

KM Lauri Hietajärvi
Haasteita
(Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; )

• Suurin osa nuorista peruskäyttäjiä -> järjelliseen käyttöön tarvitaan tukea ja
ohjausta.
• Graafiset käyttöliittymät tehneet kaikesta helppoa -> nuoret eivät ole niin
hyviä miltä näyttää.
• Teknologialla liian vahva leimautuminen viihteeksi.
• Nuorten kulttuuria ei voi kaapata tai siirtää, mutta mitä siitä voisi oppia?
• Onko teknologiasta haittaa?

KM Lauri Hietajärvi
Teknologian käytön
haittoja?
(esim. Carr, 2010)
•

Miten käy aivojen ja ajattelun?

•

Mitä muistille käy kun kaiken voi googlata?

•

Syntyykö ”heinäsirkkamieliä”, tarkkaavaisuus pomppii?

•

Ymmärtävä lukutaito? Pidemmät tekstit?

•

Kirjoittaminen? Lyheneekö tekstit? Virheiden määrä?

•

Kokonaisuuksien hallinta pirstaleisessa mediaympäristössä?

•

Addiktiot?

•

Säteily?

•

Terveys?
• Niska- hartiaseudun vaivat
• Päänsäryt

•

Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan
sitä pitkäkestoisesti yhdessä?
KM Lauri Hietajärvi
Entäs sitten koulussa?
• Suomalaisista nuorista vuonna 2010 yli 95% käytti tietotekniikkaa vapaaajallaan, enimmäkseen viihdekäytössä. Vain 35 % käytti sitä oppimiseen
koulussa.

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Ajanmukaiset ratkaisut edellyttävät
ajanmukaista toimintaa
Millaisen toiminnan väline mahdollistaa?

VS.

Millaisen toiminnan tila mahdollistaa?

VS.

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI
(Lonka & Ketonen, 2012; Lonka, 2012)
1. Sytytetään kiinnostus,
kartoitetaan oppimisen tarve ja
asetetaan työskentelylle tavoitteet.

3. Mitä opittiin? Mitä uutta luotiin?
Miten prosessi sujui? Kiinnostuksen
syventäminen yhteisen keskustelun
kautta.

Diagnostinen arviointi ja palaute

Alkutilan arviointi
ja palaute
2. Ylläpidetään kiinnostusta ja tuetaan
prosessia erilaisilla välineillä ja metodeilla
sekä syvennetään sitä verkossa, P2P, kotona,
metsässä yms.

KM Lauri Vaara & KM Mikko Halonen
Minerva-torin historia 2012-

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Minerva-torin taustalla innostavan oppimisen malli ja
uusimmat oppimiseen liittyvät tutkimustulokset.
•
•
•
•
•
•

•
•
•
•

Oppiminen tulisi nähdä aktiivisena, tietoa rakentavana prosessina, eikä passiivisena, tietoa toistavana
prosessina (Lonka, Joram & Bryson, 1996).
Uudenlaisten, sosiaalisiin käytäntöihin nojautuvien tietokäytäntöjen hyödyntäminen oppimisprosessien
yhteydessä (mm. Hakkarainen, 2009).
Diginatiivien erityispiirteet (mm. Prensky, 2006). Myös kriittinen näkökulma (mm. Philip & Garcia, 2013;
Bennett, Maton & Kervin, 2008). Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama MIND THE GAP hanke https://blogs.helsinki.fi/mindthegap/
CASS-mittausten tulokset: opiskelijoiden oppimisen kannalta pienryhmät huomattavasti optimaalisempia
kuin luennot (mm. Muukkonen et al., 2008).
Kiinnostuksen merkitys oppimisessa: lisää pitkäjänteisyyttä ja positiivisia tuntemuksia opiskelua kohtaan
sekä parantaa muistamista (Hidi & Renninger, 2006; Ainley, Hillman & Hidi, 2002).
Opettajan vahva kontrolli vähentää oppijan positiivisia emootioita. Kognitiivinen autonomia taas lisää
kiinnostusta (Tsai et al., 2008)
Motivaatio on yksilöllistä (erilaiset motivationaaliset strategiat): miten huomioida opetuksessa?
(Tuominen-Soini, 2012; Heiskanen, 2012).
FLOW – optimaalinen motivationaalinen tila (Csikszentmihalyi, 1988)
Motivaation lisäksi myös tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin (Jurik, Gröschner & Seidel, 2013; Kim
& Pekrun, 2014). -> akateemiset tunteet (Ketonen & Lonka, 2012).
Self-Determination Theory, SDT: autonomia vs. kontrolli, vaikutus motivaatioon (mm. Deci & Ryan,
2008)

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Kehittämistyön haasteita
Teknologian opetuskäytön suhteen törmätään usein kolmenlaisiin
esteisiin (ks. esim. Hietajärvi ym., 2013):
• Toimintajärjestelmän esteet
•

Perinteinen opetusajattelu, tietokoneluokat, taitojen ja toimintojen tiukat raja-aidat

• Käytännön esteet
•

Laitteiden puute, huolto

• Inhimilliset esteet
•

Taitojen puute, asenteet

• Ja astutaan sudenkuoppiin:
•
•
•
•
•
•
•

Oletetaan, että teknologia lisää motivaatiota.
Hyökätään teknologia edellä.
Keksitään pyörä uudestaan.
Piilotetaan laitteet.
Leikataan teknologialta siivet.
Keskitetään osaaminen.
Keskitytään sovellusten käyttöön (liikaa).
KM Lauri Hietajärvi
Teknologian järjellinen käyttö vaatii toiminnan
”käyttöjärjestelmän” muuttamista
• Kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa teknologian
välittämän yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä
oppimistuloksia.
• Digitaalisesta teknologiasta tulee joustava toimintaväline
vain mielen ja aivojen uudelleen ohjelmoinnin
(”formatointi”) välityksellä.
• TVT:n tehokkaassa käytössä ei ole kysymys irrallisista
taidoista, vaan tieto- ja mediakäytäntöjen
omaksumisesta => käyttöjärjestelmän muovaaminen.
• Suurin osa nuorista tarvitsee tähän ohjausta.
Professori Kai Hakkarainen
Voisimmeko luoda uudenlaisia tietokäytäntöjä?
• Toimijuus, kyky vaikuttaa ympäristöön ja hyödyntää sen
tarjoamia resursseja oman toiminnan tukena (esim.
Edwards, 2005) ja vastuullisuus (accountability), mitä
ja ketä varten asioita tehdään (esim. Gresalfi et al.
2008).
• Yhteisön tavat toimia, enemmän kuin henkilökohtaiset
uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan
(Hakkarainen, 2009; Lonka, 2012).
• Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä
kehitellään uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen,
Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009).
• MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten
tuemme yhteisöllistä oppimista?
Professori Kai Hakkarainen, KM Lauri Hietajärvi
Ilmiöpohjaiset ja tutkivat monialaiset tietotyöprojektit
kulttuurin muutoksen apuna

• Haastava ja
merkityksellinen
ongelma
tai ilmiö

Projektin
aloitus

Projektin
suoritus
• Tiedon soveltaminen
ja luominen
• Jatkuva korjaava
palaute
• Vertaisarviointi

• Reflektointi,
korjaaminen,
• Iteraatiot
• Tiedon luominen ja
rakentaminen

Projektin jatko
Osanottajat kasvavat projektiensa mukana tavalla, joka
rakentaa tulevan oppimisen edellytyksiä!
Professori Kai Hakkarainen
Mikä ihmeen Flipped
Classroom?
•
•
•
•
•

Luokkahuone “ylösalaisin”: yhteistä aikaa ei enää tuhlata
tiedon jakamiseen
Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa,
kotona tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella
Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään
keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä
teknologiaa voidaan käyttää myös apuna
Toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen, kuten projektiin
Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat
yhdessä ovat vastuullisia toimijoita

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Haasteena koulun
toimintakulttuurin kehittäminen
”Uutta toimintakulttuuria rakentaessa tyypillinen virhe on
mukauttaa uudet mallit osaksi vanhoja rakenteita ja
toimintatapoja.”
(Ryymin & Silander, 2012).
Maailma muuttuu vauhdilla. Meidän on nyt ajateltava asiat
kokonaan uudella tavalla. Tutkimusta on jo riittävästi, nyt
olisi aika toimia!

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
Miten?

KM Lauri Hietajärvi
Kirjallisuutta to name a few…
•

Ainley, M., Hillman, K., & Hidi, S. (2002). Gender and interest processes in response to literary texts: Situational and individual interest. Learning and Instruction, 12(4), 411-428.

•

Anderson, C. (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Publishing: New York.

•

Barron, B. (2004). Learning ecologies for technological fluency: Gender and experience differences. Journal of Educational Computing Research, 31, 1-36.

•

Bennet, S., Maton, K., Kervin, L. (2008). The 'digital natives' debate: A critical review of the evidence. British Journal of Educational Technology. 39 (5), 775-786.

•

Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the “digital native” debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, 321-331.

•

Csikszentmihalyi, M. IS Csikszentmihalyi. 1988. Optimal Experience.

•

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Self-determination theory: A macrotheory of human motivation, development, and health. Canadian Psychology/Psychologie Canadienne, 49(3), 182.

•

Edwards, A. (2005). Relational agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research, 43(3) ,168–182.

•

Eynon, R., & Malmberg, L. (2011). A typology of young people's internet use: Implications for education. Computers and Education, 56, 585-595.

•

Gee, J.P. (2007). Good video games + good learning. New York: Peter Lang.

•

Gresalfi, M., Martin, T., Hand, V. & Greeno, J. (2008). Constructing Competence; an analysis of student participation in the activity systems of mathematics classrooms. Educ Stud Math (70). 49-70.

•

Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), 213-231.

•

Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva Oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo.

•

Helsper, E., & Eynon, R. (2009). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36, 3, 503-520.

•

Heiskanen, H. (2012). Opiskeluinnon avaimet. Tietokäsitysten ja ajattelu- ja toimintastrategioiden yhteys, 161.

•

Heiskanen, H., Lonka, K., Ketonen, E., Korhonen, J., & Saarinen, E. (2012). Promoting Study Engagement on an Innovative Philosophy Course. In A Paper Presented at EARLI SIG
Higher Education Conference, Tallinn, Estonia.

•

Hidi, S., & Renninger, K. A. (2006). The four-phase model of interest development. Educational psychologist, 41(2), 111-127.

•

Ito, M. et al. (2011) . Hanging Out, Messing Around, and Geeking Out. Kids Living and Learning with New Media. MIT Press: Cambridge.

•

Jurik, V., Gröschner, A., & Seidel, T. (2013). How student characteristics affect girls' and boys' verbal engagement in physics instruction. Learning and Instruction, 23, 33-42.

•

Kim, C., & Pekrun, R. (2014). Emotions and motivation in learning and performance. In Handbook of research on educational communications and technology (pp. 65-75). Springer New York.

•

Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience. Studies for the learning society. 2, 2-3, 63-74.

•

Lonka, K. (2012). Engaging Learning Environments for the Future : The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In Roisin Gwyer, Ruth Stubbings, Graham Walton (toim.) The road to information literacy: Librarians as facilitators of learning : IFLA Publications Series 157.

•

Lonka, K., Joram, E., & Bryson, M. (1996). Conceptions of learning and knowledge: Does training make a difference?. Contemporary Educational Psychology, 21(3), 240-260.

•

Muukkonen, H., Hakkarainen, K., Inkinen, M., Lonka, K., & Salmela-Aro, K. (2008, June). CASS-methods and tools for investigating higher education knowledge practices. In Proceedings of the 8th international conference on International conference for the
learning sciences-Volume 2 (pp. 107-114). International Society of the Learning Sciences.

•

Prensky, M. (2001a). Digital natives, digital immigrants. On the New Horizon, 9 (5), 1-6.

•

Salmela-Aro, K & Upadaya, K. (2012). Schoolwork engagement inventory – energy, dedication, and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment.

•

Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., J.-E. Nurmi, (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57.

•

Silander, P. & Ryymin, E. Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna. TIETo, 5.

•

Stevenson, I. (2013). Does technology have an impact on learning? A Fuzzy Set Analysis of historical data on the role of digital repertoires in shaping the outcomes of classroom pedagogy. Computers & Education, 69, 148-158.

•

Tuominen-Soini, H. (2012) Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental Psychology. July 29. 2013

•

Vallerand, R. J., Salvy, S-J., Mageau, G. A., Elliot, A. J., Denis, P. L., Grouzet, F. M. E. & Blanchard C. (2007). On the Role of Passion in Performance. Journal of Personality 75 (3), 505-534.

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Lapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenLapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenJorma Enkenberg
 
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassaKiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassaKouluterveyskysely
 
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Harto Pönkä
 
Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14
Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14
Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14Matleena Laakso
 
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot
Asiantuntijuus ja yksilöntaidotAsiantuntijuus ja yksilöntaidot
Asiantuntijuus ja yksilöntaidotLeena Vainio
 
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012Leena Vainio
 
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3Leena Vainio
 
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiilakoski
 
Tietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaTietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaJari Laru
 
Diginatiivit oppimassa
Diginatiivit oppimassaDiginatiivit oppimassa
Diginatiivit oppimassaTuija Marstio
 
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminenOPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminenMikko Saari
 
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Hannu Linturi
 
Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?
Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?
Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?Jukka Huhtamäki
 
Lonkaluento130913final
Lonkaluento130913finalLonkaluento130913final
Lonkaluento130913finalKirsti Lonka
 
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikka
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikkaEsitys ammatillisen koulutuksen digiloikka
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikkaTuoviHuttunen
 
Pernaa lukiopaivat-12112013
Pernaa lukiopaivat-12112013Pernaa lukiopaivat-12112013
Pernaa lukiopaivat-12112013Johannes Pernaa
 
Lonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsyLonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsyKirsti Lonka
 

La actualidad más candente (20)

Lapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenLapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminen
 
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassaKiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
 
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
 
Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14
Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14
Verkkopedagogiikka ja some terveystiedon opetuksessa 7.4.14
 
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot
Asiantuntijuus ja yksilöntaidotAsiantuntijuus ja yksilöntaidot
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot
 
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot10.10.2012
 
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
 
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
 
Tietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaTietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteita
 
Diginatiivit oppimassa
Diginatiivit oppimassaDiginatiivit oppimassa
Diginatiivit oppimassa
 
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminenOPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
 
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
 
Luoti osa1 010212_pl2
Luoti osa1 010212_pl2Luoti osa1 010212_pl2
Luoti osa1 010212_pl2
 
Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?
Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?
Digitalisaatio muuttaa kaiken - opetuksenkin?
 
Lonkaluento130913final
Lonkaluento130913finalLonkaluento130913final
Lonkaluento130913final
 
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikka
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikkaEsitys ammatillisen koulutuksen digiloikka
Esitys ammatillisen koulutuksen digiloikka
 
Educalonka2013
Educalonka2013Educalonka2013
Educalonka2013
 
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&vYhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
Yhteisollinen oppiminen ja_opettajuus_n&v
 
Pernaa lukiopaivat-12112013
Pernaa lukiopaivat-12112013Pernaa lukiopaivat-12112013
Pernaa lukiopaivat-12112013
 
Lonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsyLonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsy
 

Similar a Diginatiivit tulevat

Kaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulusta
Kaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulustaKaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulusta
Kaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulustaUnelmakoulu
 
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...Miikka Salavuo
 
Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikka
Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikkaAhlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikka
Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikkaHeli Antila
 
Digitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjausta
Digitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjaustaDigitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjausta
Digitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjaustaMatleena Laakso
 
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?Harto Pönkä
 
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...anita rubin
 
Taitolähtöinen oppiminen
Taitolähtöinen oppiminen Taitolähtöinen oppiminen
Taitolähtöinen oppiminen Tabletkoulu
 
Mitä on sosiaalinen media? ivalo
Mitä on sosiaalinen media? ivaloMitä on sosiaalinen media? ivalo
Mitä on sosiaalinen media? ivaloSanna Brauer
 
Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14
Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14
Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14Pirjo Kananen
 
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminenAmok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminenSanna Brauer
 
Pedagoginen piristysruiske 130217
Pedagoginen piristysruiske 130217Pedagoginen piristysruiske 130217
Pedagoginen piristysruiske 130217Matleena Laakso
 
Oph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen Tukena
Oph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen TukenaOph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen Tukena
Oph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen TukenaSanna Brauer
 
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015Matleena Laakso
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka Vartiainen
 
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminenYhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminenMatleena Laakso
 
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluillaOsallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluillaHelsingin yliopisto
 
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Henriikka Vartiainen
 

Similar a Diginatiivit tulevat (20)

Kaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulusta
Kaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulustaKaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulusta
Kaisa Vähähyyppä Opetushallitus: Ajatuksia tulevaisuuden koulusta
 
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...
 
Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikka
Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikkaAhlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikka
Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikka
 
Digitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjausta
Digitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjaustaDigitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjausta
Digitaaliset välineet osana ammatillisen oppimisen ohjausta
 
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
 
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntaris...
 
Otto jarvela300911
Otto jarvela300911Otto jarvela300911
Otto jarvela300911
 
Taitolähtöinen oppiminen
Taitolähtöinen oppiminen Taitolähtöinen oppiminen
Taitolähtöinen oppiminen
 
Mitä on sosiaalinen media? ivalo
Mitä on sosiaalinen media? ivaloMitä on sosiaalinen media? ivalo
Mitä on sosiaalinen media? ivalo
 
Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14
Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14
Gafe-koulutus Siikajoella 30.10.14
 
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuusOppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuus
 
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminenAmok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminen
 
Pedagoginen piristysruiske 130217
Pedagoginen piristysruiske 130217Pedagoginen piristysruiske 130217
Pedagoginen piristysruiske 130217
 
Oph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen Tukena
Oph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen TukenaOph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen Tukena
Oph Sosiaalinen Median Oppimisen Ja Ohjauksen Tukena
 
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
Pedagoginen piristysruiske, syyskuu 2015
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
 
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminenYhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
Yhteisöllinen ja tutkiva verkko oppiminen
 
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluillaOsallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
 
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
 

Diginatiivit tulevat

  • 1. Diginatiivit tulevat, mitäs tämä nyt sitten on? Lauri Hietajärvi, Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @lhietaja #mindgap Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi
  • 2. Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta • Työskentely tapahtuu yhä useammin projekteissa, joissa älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti. • Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa. • Tietokäytännöt voivat joko estää tai edistää älykästä toimintaa. • Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen. Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi
  • 3. Miksi opettajan toimenkuva jatkuvasti muuttuu? • Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla • Yhteiskunta ja työn vaatimukset muuttuvat (tietotyö, projektityö) • Hyvinvoinnin, motivaation ja tunteiden merkitys oppimisessa ymmärretään entistä paremmin • On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä • Kansainvälistyminen ja maahanmuutto • Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 4. Ajankohtaisia haasteita (Salmela-Aro et al, 2009; Salmela-Aro & Upadaya, 2012) • Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja –motivaatio ei samaa tasoa • Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen • Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa • Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä! • Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle • Oppimista vai suorittamista? Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 5. Kirsti Lonka Kasvatus-psykologia ja oppiminen, HY Kimmo Alho, Aivot, tarkkaavaisuus ja muisti, HY Mind the Gap –tutkijaverkosto Suomen Akatemian Mind-ohjelman hanke 2013-2016 Katariina Salmela-Aro, Nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimus, JY Kai Hakkarainen, Teknologian välittämä yhteisöllinen oppiminen, TY www.helsinki.fi/yliopisto
  • 6. Tavoitteet • Hanke integroi pedagogista, kehityksellistä, sosioemotionaalista ja neurotieteellistä tutkimusta. Tutkimme pitkäkestoisesti nuoren mielen ja aivojen kehitystä. • Työhypoteesinamme on oletettu kuilu sen välillä, millaisia ovat nuorten tietokäytännöt ja aikaisempien sukupolvien/nykyisen koulun tietokäytännöt. • Tutkimuksessa selvitetään nuorten oppimiseen ja opiskeluun, motivaatioon, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä TVT:n käyttämiseen liittyviä tekijöitä. • Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. sytyttävien tulevaisuuden oppimisympäristöjen suunnittelussa, opettajankoulutuksen ja pedagogisten mallien kehittämisessä. Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 7. Diginatiivit ovat pienstä asti älyllisesti sosiaalistuneet internetin ja mobiililaitteiden käyttöön (mutta heterogeeninen ryhmä!) Digisiirtolaiset käyttävät tietotekniikkaa enemmän ulkoisena välineenä.
  • 8. Mitä siis ovat diginatiivit? (Prensky, 2001) Diginatiiveja ovat 1980 ja jälkeen syntyneet, jotka • osaavat käyttää eri teknologioita sulavasti. • työskentelevät ongelmattomasti näytöllä (vrt. tulostaminen). • luovivat luontevasti informaatiotulvassa. • pystyvät tekemään tehokkaasti useampaa asiaa yhtä aikaa (multitasking). • osallistuvat jatkuvasti sosiaaliseen vuorovaikutukseen verkossa. • toimivat taitavasti ongelmanratkaisun parissa mekaanisen suorittamisen sijaan. KM Lauri Hietajärvi
  • 9. Onko diginatiiveja olemassa? (Bennett ym. 2008; Helsper & Eynon, 2011; Eynon & Malmberg, 2011) • On, mutta vain pieni osa ikäluokasta. • Nuorten todelliset TVT-taidot ja käytännöt vaihtelevat rajusti. • Nuorten teknologiavälitteistä toimintaa voidaan luokitella eri tavoin, mutta ”peruskäyttäjien” joukko on yleensä suurin. • Kehittyneimmät nuoret osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti, erilaisten haastavien tehtävien parissa. KM Lauri Hietajärvi
  • 10. Nuorten toiminnan tasot (Ito et al, 2010) • Friendship driven – interest driven Hanging out • Perustuu jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja kevyen taitotason toimintaan. Messing around • Uusien asioiden kokeilemista, johon liittyy uusien sosiaalisten sidosten syntyminen. Osa kokeiluista kuitenkin lyhytaikaisia. Geeking out • Oma juttu löytyy, syventyminen ja uusien taitojen oppiminen lisääntyy. Vaatii jo enemmän uusia sosiaalisia sidoksia ja vertais- tai asiantuntijatukea, yhteisön. KM Lauri Hietajärvi
  • 11. Geeking out? Maker – nuoret? (Ito et al, 2010; Anderson, 2012) Pelaajat • Esim. Minecraft, joukkuepelit. • Intensiivistä, yhteisöllistä, tavoitteellista, pyritään kehittämään omia taitoja. • Joissain tapauksissa toimintaan liittyy pelien ja pelimaailmojen jatkokehittely Luovat tyypit • Valokuvaus, videot, musiikki, design (Maker Movement) • Monimutkaisten ohjelmien käyttöä ja luovaa toimintaa • Yhteisön ja vertaispalautteen tärkeys Perusnörtteily • Hakkerointi, haktivismi, koodaus • Sisältää omat yhteisönsä ja omat normistonsa toiminnalle KM Lauri Hietajärvi
  • 12. Motivaatio ratkaisee (Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; ) • Pitkälle kehittynyt toiminta perustuu sitoutumiseen ja kiinnostukseen (engagement). • Ympärille rakentunut toimintakulttuuri tukee tätä. • Teknologinen repertuaari kehittyy vain monipuolisen tavoitteellisen käytön kautta. • Miten opiskeluun liittyen saisi kultivoitua kiinnostusvetoista toimintaa lisää? KM Lauri Hietajärvi
  • 13. Haasteita (Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; ) • Suurin osa nuorista peruskäyttäjiä -> järjelliseen käyttöön tarvitaan tukea ja ohjausta. • Graafiset käyttöliittymät tehneet kaikesta helppoa -> nuoret eivät ole niin hyviä miltä näyttää. • Teknologialla liian vahva leimautuminen viihteeksi. • Nuorten kulttuuria ei voi kaapata tai siirtää, mutta mitä siitä voisi oppia? • Onko teknologiasta haittaa? KM Lauri Hietajärvi
  • 14. Teknologian käytön haittoja? (esim. Carr, 2010) • Miten käy aivojen ja ajattelun? • Mitä muistille käy kun kaiken voi googlata? • Syntyykö ”heinäsirkkamieliä”, tarkkaavaisuus pomppii? • Ymmärtävä lukutaito? Pidemmät tekstit? • Kirjoittaminen? Lyheneekö tekstit? Virheiden määrä? • Kokonaisuuksien hallinta pirstaleisessa mediaympäristössä? • Addiktiot? • Säteily? • Terveys? • Niska- hartiaseudun vaivat • Päänsäryt • Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä? KM Lauri Hietajärvi
  • 15. Entäs sitten koulussa? • Suomalaisista nuorista vuonna 2010 yli 95% käytti tietotekniikkaa vapaaajallaan, enimmäkseen viihdekäytössä. Vain 35 % käytti sitä oppimiseen koulussa. Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 16. Ajanmukaiset ratkaisut edellyttävät ajanmukaista toimintaa Millaisen toiminnan väline mahdollistaa? VS. Millaisen toiminnan tila mahdollistaa? VS. Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 17. INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI (Lonka & Ketonen, 2012; Lonka, 2012) 1. Sytytetään kiinnostus, kartoitetaan oppimisen tarve ja asetetaan työskentelylle tavoitteet. 3. Mitä opittiin? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Kiinnostuksen syventäminen yhteisen keskustelun kautta. Diagnostinen arviointi ja palaute Alkutilan arviointi ja palaute 2. Ylläpidetään kiinnostusta ja tuetaan prosessia erilaisilla välineillä ja metodeilla sekä syvennetään sitä verkossa, P2P, kotona, metsässä yms. KM Lauri Vaara & KM Mikko Halonen
  • 18. Minerva-torin historia 2012- Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 19. Minerva-torin taustalla innostavan oppimisen malli ja uusimmat oppimiseen liittyvät tutkimustulokset. • • • • • • • • • • Oppiminen tulisi nähdä aktiivisena, tietoa rakentavana prosessina, eikä passiivisena, tietoa toistavana prosessina (Lonka, Joram & Bryson, 1996). Uudenlaisten, sosiaalisiin käytäntöihin nojautuvien tietokäytäntöjen hyödyntäminen oppimisprosessien yhteydessä (mm. Hakkarainen, 2009). Diginatiivien erityispiirteet (mm. Prensky, 2006). Myös kriittinen näkökulma (mm. Philip & Garcia, 2013; Bennett, Maton & Kervin, 2008). Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama MIND THE GAP hanke https://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ CASS-mittausten tulokset: opiskelijoiden oppimisen kannalta pienryhmät huomattavasti optimaalisempia kuin luennot (mm. Muukkonen et al., 2008). Kiinnostuksen merkitys oppimisessa: lisää pitkäjänteisyyttä ja positiivisia tuntemuksia opiskelua kohtaan sekä parantaa muistamista (Hidi & Renninger, 2006; Ainley, Hillman & Hidi, 2002). Opettajan vahva kontrolli vähentää oppijan positiivisia emootioita. Kognitiivinen autonomia taas lisää kiinnostusta (Tsai et al., 2008) Motivaatio on yksilöllistä (erilaiset motivationaaliset strategiat): miten huomioida opetuksessa? (Tuominen-Soini, 2012; Heiskanen, 2012). FLOW – optimaalinen motivationaalinen tila (Csikszentmihalyi, 1988) Motivaation lisäksi myös tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin (Jurik, Gröschner & Seidel, 2013; Kim & Pekrun, 2014). -> akateemiset tunteet (Ketonen & Lonka, 2012). Self-Determination Theory, SDT: autonomia vs. kontrolli, vaikutus motivaatioon (mm. Deci & Ryan, 2008) Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 20. Kehittämistyön haasteita Teknologian opetuskäytön suhteen törmätään usein kolmenlaisiin esteisiin (ks. esim. Hietajärvi ym., 2013): • Toimintajärjestelmän esteet • Perinteinen opetusajattelu, tietokoneluokat, taitojen ja toimintojen tiukat raja-aidat • Käytännön esteet • Laitteiden puute, huolto • Inhimilliset esteet • Taitojen puute, asenteet • Ja astutaan sudenkuoppiin: • • • • • • • Oletetaan, että teknologia lisää motivaatiota. Hyökätään teknologia edellä. Keksitään pyörä uudestaan. Piilotetaan laitteet. Leikataan teknologialta siivet. Keskitetään osaaminen. Keskitytään sovellusten käyttöön (liikaa). KM Lauri Hietajärvi
  • 21. Teknologian järjellinen käyttö vaatii toiminnan ”käyttöjärjestelmän” muuttamista • Kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa teknologian välittämän yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä oppimistuloksia. • Digitaalisesta teknologiasta tulee joustava toimintaväline vain mielen ja aivojen uudelleen ohjelmoinnin (”formatointi”) välityksellä. • TVT:n tehokkaassa käytössä ei ole kysymys irrallisista taidoista, vaan tieto- ja mediakäytäntöjen omaksumisesta => käyttöjärjestelmän muovaaminen. • Suurin osa nuorista tarvitsee tähän ohjausta. Professori Kai Hakkarainen
  • 22. Voisimmeko luoda uudenlaisia tietokäytäntöjä? • Toimijuus, kyky vaikuttaa ympäristöön ja hyödyntää sen tarjoamia resursseja oman toiminnan tukena (esim. Edwards, 2005) ja vastuullisuus (accountability), mitä ja ketä varten asioita tehdään (esim. Gresalfi et al. 2008). • Yhteisön tavat toimia, enemmän kuin henkilökohtaiset uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Hakkarainen, 2009; Lonka, 2012). • Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä kehitellään uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009). • MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten tuemme yhteisöllistä oppimista? Professori Kai Hakkarainen, KM Lauri Hietajärvi
  • 23. Ilmiöpohjaiset ja tutkivat monialaiset tietotyöprojektit kulttuurin muutoksen apuna • Haastava ja merkityksellinen ongelma tai ilmiö Projektin aloitus Projektin suoritus • Tiedon soveltaminen ja luominen • Jatkuva korjaava palaute • Vertaisarviointi • Reflektointi, korjaaminen, • Iteraatiot • Tiedon luominen ja rakentaminen Projektin jatko Osanottajat kasvavat projektiensa mukana tavalla, joka rakentaa tulevan oppimisen edellytyksiä! Professori Kai Hakkarainen
  • 24. Mikä ihmeen Flipped Classroom? • • • • • Luokkahuone “ylösalaisin”: yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon jakamiseen Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa, kotona tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna Toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen, kuten projektiin Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat yhdessä ovat vastuullisia toimijoita Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 25. Haasteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen ”Uutta toimintakulttuuria rakentaessa tyypillinen virhe on mukauttaa uudet mallit osaksi vanhoja rakenteita ja toimintatapoja.” (Ryymin & Silander, 2012). Maailma muuttuu vauhdilla. Meidän on nyt ajateltava asiat kokonaan uudella tavalla. Tutkimusta on jo riittävästi, nyt olisi aika toimia! Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara
  • 27. Kirjallisuutta to name a few… • Ainley, M., Hillman, K., & Hidi, S. (2002). Gender and interest processes in response to literary texts: Situational and individual interest. Learning and Instruction, 12(4), 411-428. • Anderson, C. (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Publishing: New York. • Barron, B. (2004). Learning ecologies for technological fluency: Gender and experience differences. Journal of Educational Computing Research, 31, 1-36. • Bennet, S., Maton, K., Kervin, L. (2008). The 'digital natives' debate: A critical review of the evidence. British Journal of Educational Technology. 39 (5), 775-786. • Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the “digital native” debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, 321-331. • Csikszentmihalyi, M. IS Csikszentmihalyi. 1988. Optimal Experience. • Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Self-determination theory: A macrotheory of human motivation, development, and health. Canadian Psychology/Psychologie Canadienne, 49(3), 182. • Edwards, A. (2005). Relational agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research, 43(3) ,168–182. • Eynon, R., & Malmberg, L. (2011). A typology of young people's internet use: Implications for education. Computers and Education, 56, 585-595. • Gee, J.P. (2007). Good video games + good learning. New York: Peter Lang. • Gresalfi, M., Martin, T., Hand, V. & Greeno, J. (2008). Constructing Competence; an analysis of student participation in the activity systems of mathematics classrooms. Educ Stud Math (70). 49-70. • Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), 213-231. • Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva Oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo. • Helsper, E., & Eynon, R. (2009). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36, 3, 503-520. • Heiskanen, H. (2012). Opiskeluinnon avaimet. Tietokäsitysten ja ajattelu- ja toimintastrategioiden yhteys, 161. • Heiskanen, H., Lonka, K., Ketonen, E., Korhonen, J., & Saarinen, E. (2012). Promoting Study Engagement on an Innovative Philosophy Course. In A Paper Presented at EARLI SIG Higher Education Conference, Tallinn, Estonia. • Hidi, S., & Renninger, K. A. (2006). The four-phase model of interest development. Educational psychologist, 41(2), 111-127. • Ito, M. et al. (2011) . Hanging Out, Messing Around, and Geeking Out. Kids Living and Learning with New Media. MIT Press: Cambridge. • Jurik, V., Gröschner, A., & Seidel, T. (2013). How student characteristics affect girls' and boys' verbal engagement in physics instruction. Learning and Instruction, 23, 33-42. • Kim, C., & Pekrun, R. (2014). Emotions and motivation in learning and performance. In Handbook of research on educational communications and technology (pp. 65-75). Springer New York. • Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience. Studies for the learning society. 2, 2-3, 63-74. • Lonka, K. (2012). Engaging Learning Environments for the Future : The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In Roisin Gwyer, Ruth Stubbings, Graham Walton (toim.) The road to information literacy: Librarians as facilitators of learning : IFLA Publications Series 157. • Lonka, K., Joram, E., & Bryson, M. (1996). Conceptions of learning and knowledge: Does training make a difference?. Contemporary Educational Psychology, 21(3), 240-260. • Muukkonen, H., Hakkarainen, K., Inkinen, M., Lonka, K., & Salmela-Aro, K. (2008, June). CASS-methods and tools for investigating higher education knowledge practices. In Proceedings of the 8th international conference on International conference for the learning sciences-Volume 2 (pp. 107-114). International Society of the Learning Sciences. • Prensky, M. (2001a). Digital natives, digital immigrants. On the New Horizon, 9 (5), 1-6. • Salmela-Aro, K & Upadaya, K. (2012). Schoolwork engagement inventory – energy, dedication, and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment. • Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., J.-E. Nurmi, (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57. • Silander, P. & Ryymin, E. Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna. TIETo, 5. • Stevenson, I. (2013). Does technology have an impact on learning? A Fuzzy Set Analysis of historical data on the role of digital repertoires in shaping the outcomes of classroom pedagogy. Computers & Education, 69, 148-158. • Tuominen-Soini, H. (2012) Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental Psychology. July 29. 2013 • Vallerand, R. J., Salvy, S-J., Mageau, G. A., Elliot, A. J., Denis, P. L., Grouzet, F. M. E. & Blanchard C. (2007). On the Role of Passion in Performance. Journal of Personality 75 (3), 505-534.